Veikkausliigan kestomenestyjiin kuuluvan Interin viime kausi oli kokonaisvaltainen pettymys joukkueen jäätyä heikkojen otteiden jälkeen sarjassa yhdeksännelle sijalle. Talvella Inter on kuitenkin tehnyt useita mielenkiintoisia hankintoja ja lähtee kauteen potentiaalisena mustana hevosena.
Ovatko Håkans ja Dragtsma menettäneet kiinnostuksensa?
Interin surullisesta nykytilasta on kirjoitettu paljon. Toisenlaisella kunnianhimoisemmalla strategialla seura voisi kamppailla vuodesta toiseen HJK:n suurimpana haastajana mitaleista, mutta avainhenkilöiden intohimon jatkuva heikentyminen on näkynyt auttamatta myös joukkueen peliesityksistä. Viime kauden jälkeen Interillä on kuitenkin iso iskun paikka. Sinimusta joukkue on nimittäin jalkapallohullun suuren talousalueen ainoa pääsajajoukkue Turun ykkösseuran TPS:n pudottua talousvaikeusten saattelemana viime kauden päätteeksi Ykköseen. Tämä asetelma ei ole kuitenkaan juurikaan näkynyt Interin toiminnassa, sillä Turusta on ollut vaikea löytää mitään Interin kautta mainostavia elementtejä. Turku on kuitenkin ennen kaikkea menestyshullu kaupunki, joten on mielenkiintoista nähdä, löytääkö suuri yleisö pitkän tauon jälkeen Interin, jos joukkueen peli lähtee kulkemaan heti alkukaudesta lähtien.
Interillä liigan paras maalivahtikaksikko
Lehtovaaran siirtyminen Interiin yllätti turkulaiset. (AOP)
Interin viime kausi oli surullinen. Joukkueen rakentaminen epäonnistui ja lisäksi kovaa mainetta ja palkkaa nauttiva päävalmentaja Job Dragtsma tuntui menettäneen täysin otteensa joukkueen valmentamisesta. Viime talvena Interin joukkuetta uudistettiin kuitenkin kovasti. Kohutuin hankinta oli raukkamaisesti kasvattajaseuransa TPS:n paikallisvastustaja Interiin vaihtanut koko sarjan paras maalivahti Jukka Lehtovaara. Kapteenin siirtyminen paikallisvastustajaan on aina suuri juttu, eikä TPS-kannattajat ole pystyneet antamaan siirtoa anteeksi entiselle sankarilleen.
TPS ja Inter kohtasivat Suomen Cupin viidennen kierroksen ottelussa, jossa TPS-kannattajat lähettivät selkeät terveiset viime kauden parhaalle pelaajalleen. Lehtovaara ei kuitenkaan ole itsestäänselvä ykkösmaalivahti Interissä, sillä peliajasta kilpailee seuralegenda Magnus Bahne, joka kuuluu myös Veikkausliigan eliittimaalivahtien joukkoon. Päävalmentaja Dragtsma kommentoi Lehtovaaran siirtoa toteamalla, ettei toisen maalivahdin hankkiminen ollut hänen suunnitelmissaan, mutta Lehtovaaran tasoisen pelaajan ollessa tarjolla, on tarjouksesta käytännössä mahdoton kieltäytyä.
Interin maalivahtivalmentaja Jani Meriläinen on todennut, ettei ensi kaudella tulla näkemään maalivahtien vuorotahtiin pelaamista, joten jommasta kummasta maalivahdista leivotaan alkukaudella Interin selkeä ykkösmaalivahti. Lehtovaara ottanee kunnossa ollessaan tuon roolin, mutta miehen loukkaantumishistoria on niin synkkä, että myös Bahne saanee vastuuta tulevan kauden otteluissa.
Puolustuslinja meni lähes täysin uusiksi
Interin puolustusosasto oli pitkään valtava kysymysmerkki, mutta joukkue vahvistui aivan kauden alla muutamalla kovalla nimellä. Nimekkäin uusi hankinta lienee 31-vuotias kamerunilainen Eric Maoukou, joka on pelannut kuusi kertaa Afrikan suurmaan maajoukkueen riveissä. Topparina parhaiten viihtyvän Maoukoun pari edellistä kautta ovat olleet melko hajanaisia, eikä otteluita ole kertynyt kuin kourallinen. Parhaimmillaan mies pystyy olemaan dominoiva Veikkausliiga-toppari, mutta pelaamissaan harjoitusotteluissa mies ei ole vielä täysin vakuuttanut.
Interin toisen topparin paikasta kamppailevat kovasti seuran oma kasvatti Juuso Hämäläinen sekä testileirin jälkeen vuoden sopimuksen saanut makedonialainen Egzon Belica. Hämäläinen teki läpimurtonsa liigatasolla kaudella 2013, jolloin hän monen yllätykseksi murtautui Interin pelaavaan kokoonpanoon. Tämän jälkeen hän on kuitenkin kärsinyt monenlaisista pikkuvaivoista ja talvikaudella entinen U-21 maajoukkueen toppari kärsi mykoplasmasta. Hämäläinen ei ole vielä välttämättä täydessä pelikunnossa, joten liigakauden avauksessa topparina avannee Belica, joka vaikuttaa myös hyvältä hankinnalta. Isokokoinen Belica on erinomainen pääpelaaja, mutta hänen suurimmat puutteensa ovat jalalla pelaamisessa.
Interin puolustusosasto on melkoinen muukalaislegioona, sillä kokenut ja suoritusvarma Joni Aho lienee lähtökohtaisesti avauskokoonpanon ainoa kotimainen pelaaja oikealla laidalla. Vasemmalle on vahvimmin tyrkyllä peräti 132 ottelun verran kokemusta kovasta Kreikan pääsarjasta omaava Petros Kanakoudis, mutta myös seuralegenda ja kapteeni Henri Lehtonen saattaa tarvittaessa paikata loukkaantumisia myös vasemman puolustajan paikalla.
Keskikentällä yhdistyy kokemus ja nuoruus
Keskikentällä Interin materiaali on melkoisen kapea. Lähtökohtaisesti joukkue esiintynee 4-3-3-formaatiossa, jossa avaukseen on vahvimmin tyrkyllä kolmikko Ari Nyman-Kaan Kairinen-Vincent Onovo. Ari Nymanin edelliset kaudet ovat olleet vaisuja ja mies on ollut pelkkä varjo entisestä itsestään. Hän on kuitenkin pelannut ehdottomasti parhaat pelinsä keskikentän pohjalla, jossa hän ei kuitenkaan ole esiintynyt ennen tätä kautta muuta kuin loukkaantumisten paikkaajana. Severi Paajasen Veikkausliiga-uran loppumisen vuoksi Nymanille on kuitenkin nyt tarjolla isoa roolia keskikentällä ja hänellä on kaikki mahdollisuudet nousta liigan parhaiden niittokoneiden joukkoon.
Nyman saanee rinnalleen kaksi nuorta kohuttua lupausta. Kaan Kairinen on ollut viimeisen vuoden ajan monien huulilla ja talvikaudella vasta 16-vuotias nuorisomaajoukkueiden vakiokasvo on esiintynyt varsin vakuuttavasti Interin keskikaistalla. Kolmikon täydentää yksi Interin viime kauden harvoista valopilkuista, 20-vuotias kamerunilainen Vincent Onovo. Onovo oli viime kaudella yksi Interin parhaista kenttäpelaajista. Puolustavana keskikenttäpelaajana tunnettu Onovo on pienehköstä koostaan huolimatta erinomainen kaksinkamppailija ja mies on myös järkevä peliä edistävä syöttelijä. Onovo noussee viimeistään tulevalla kaudella kaikkien liigan ystävien tietoisuuteen ja on potentiaalinen ulkomaille siirtyjä.
Avauksen kolmikon takana Interin materiaali on heikohko, sillä korvaajien taso tippuu radikaalisti. Kalle Kauppi oli vielä pari vuotta sitten potentiaalinen pelimies, mutta miehen kehitys on pysähtynyt täysin ja miehellä on vaikeuksia pärjätä liigatason vastustajia vastaan.
Hambo-Ojala kaksikko on ihastuttanut talvikaudella
Interin hyökkäyspäässä suurin ja merkittävin muutos oli Irakli Sirbiladzen siirtyminen Kuopioon. ”Sirbi” on edelleen oikein roolitettuna yksi koko sarjan parhaista ja vaarallisimmista hyökkääjistä, mutta viime kaudella kolossaalinen mies kärsi pahasti Dragtsman epäjohdonmukaisesta pelitavasta.
Hambolta voi odottaa tulevalla kaudella mitä vain. Kuva: Veikkausliiga
Sirbiladzen korvaajaksi Inter hankki Ilveksessä loppukauden pelanneen Vahid Hambon, joka siirtyi Tampereelle vietettyään pari vuotta Italiassa genovalaisseura Sampdorian akatemiassa. Hambo onkin ollut yksi koko talvikauden kohutuimmista pelaajista kotimaan kentillä. Isokokoinen ja röyhkeä Hambo on juuri sellainen värikäs pelaajapersoona, joita Veikkausliiga kaipaa. Mies taitaa maalinteon, jonka lisäksi hän herättää paljon tunteita myös vastustajien kannattajien parissa. Esimerkiksi HJK:ta ja TPS:ää vastaan mies tuuletteli maalejaan vastustajan kannattajakatsomon edessä, mikä kertoo tietynlaisesta munakkuudesta. Interin kannalta ihastuttavaa on se, että Hambo on tuntunut löytäneen talvikauden aikana välittömästi toimivan yhteissävelen Interin supertähden Mika Ojalan kanssa. Kaksikon yhteispeli on ollut parhaimmillaan nautittavaa katseltavaa ja Sirbiladzea paremmin liikkuva monipuolisempi Hambo tuntuu sopivan paremmin Dragtsman hieman uudistamaan pelitapaan.
Inter hankki talvikaudella riveihinsä myös vanhan tutun Guy Gnabouyoun, joka pystyy pelaamaan niin kärjessä kuin laidallakin. Gnabouyou muistuttaa pelaajatyyppinä paljon Arsenalista ja AS Romasta muistettavaa Gervinhoa. Gnabouyou on juoksuvoimainen ja fyysinen pelaaja, joka on erinomainen 1 vs 1 tilanteissa. Miehen suurimmat ongelmat ovat kuitenkin viimeisissä ratkaisuissa ja viimeistelyssä, jotka ovat hädin tuskin Veikkausliigatasoa. ”Gnabo” tuskin on lähtökohtaisesti Interin optimiavauksessa, mutta mies on erinomainen vaihtopelaaja ja päävalmentaja Dragtsma tuntuu arvostavan miestä korkealle.
Interillä on ohuet mitalisaumat tulevalla kaudella
Ojalalta on lupa odottaa kauden aikana jälleen lukuisia muulinpotkuja. (AOP)
Dragtsmalla ja Interillä on iso näytönpaikka täysin vihkoon menneen viime kauden jälkeen. Hollantilainen Dragtsma on rakentanut Interin pelifilosofian perihollantilaisen pallonhallintaan perustuvan 4-3-3-formaation ympärille. Tärkeään rooliin on perinteisesti noussut laitapakkien hyökkäyspelaaminen, jossa piilee samalla myös Interin suurimmat ongelmat. Interiä on parin viime vuoden aikan rankaistu liian usein löysästä puolustuspelaamisesta ja joukkue on ollut ongelmissa ennen kaikkea tiiviinä puolustavia joukkueita vastaan. Interin joukkue on ollut hajanainen ja huonosti roolitettu, mikä on näkynyt ennen kaikkea pallonriistojen jälkeisten hyökkäysten puolustamisessa. Dragtsman ongelmat ovat hieman samansuuntaiset kuin Mixu Paatelaisen maajoukkueella, sillä Inter on perinteisesti hyökännyt hitailla hyökkäyksillä, eikä Dragtsmalta ole löytynyt takataskustaan minkäänlaista varasuunnitelmaa ongelmien varalle.
Nyt kuitenkin Dragtsma tuntuu hieman heränneen omasta horroksestaan ja hän on jopa julkisesti puhunut mahdollisuudesta siirtyä kahden selkeän hyökkääjän pelitapaan. Interillä on paljon laatua varsinkin hyökkäyspäässä, mutta joukkueen materiaali keskikentällä ja puolustuksessa on todella kapea, eikä se juurikaan kestä avainpelaajien pitkäaikaisia poissaoloja. Interillä on kaikki mahdollisuudet nousta jopa mitalitaistoon, mutta myöskään tuvallinen keskikastin sijoitus ei varsinaisesti yllättäisi. Inter tulee tekemään Hambon ja Ojalan johdolla paljon maaleja, mutta puolustuspelaamisen on parannuttava, mikäli Turussa meinataan juhlia syksyllä Veikkausliigan mitaleja.
Interin todennäköinen avauskokoonpano
