Lauantaina ratkaistaan tämän vuoden Liigacupin kaksi finalistia. Viime päivinä HJK:n ja HIFK:n farssiksi osoittautunut välieräottelu on kerännyt suurimmat otsikot, mutta viikonlopun pelillisesti mielenkiintoisin ottelu käydään Tampereella sarjanousija Ilveksen isännöidessä hyvään kevätvireeseen äitynyttä Rovaniemen Palloseuraa.
Ilves
Tampereen perinteinen monilajiseura Ilves on yksi kolmesta Veikkausliigaan viime kauden päätteeksi nousseesta joukkueesta. HIFK varmisti nousunsa pelillisesti voittamalla kaikkien aikojen Ykkösen, mutta surullisen kuuluisten tapahtumien jälkeen KTP ja Ilves korvasivat ylitsepääsemättömiin talousvaikeuksiin joutuneet Espoon Hongan ja Myllykosken Pallon.
Hieman tavallisesta poikennut valmistautuminen kauteen ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt Ilveksen otteista pelikentällä, sillä nousijaseura on marssinut Liigacupissa voitosta voittoon ja tavoittelee lauantaina seurahistorian ensimmäistä finaalipaikkaa. Ilves eteni Liigacupin puolivälieriin voittamalla oman alkulohkonsa. Sarja oli lähestulkoon virheetön, sillä joukkueen ainoa pistemenetys oli KuPS:aa vastaan pelattu kotimatsi, joka päättyi dramaattisten vaiheiden jälkeen lukemiin 3-3.
Puolivälierissä vastaan asettui Turun Inter. Interin loistavan talvikauden pelannut target-kärki Vahid Hambo vei vierasjoukkueen 1-0-johtoon, mutta Ilves tuli lopulta toisen puoliajan alkuminuuteilla tasoihin lauantain vastustaja RoPS:sta parhaiten muistettavan Mbachu Emeniken maalilla. Joukkueet eivät päässeet paremmuudestaan selville varsinaisella peliajalla, joten välieriin jatkaja ratkaistiin rangaistuspotkukilpailussa. Lopulta sankariksi nousi Ilveksen maalivahti Mika Hilander, joka torjui kymmenennessä parissa Interin Diego da Costan vedon. Viimeisenä vetovuoroon astellut kokenut Antti Ojanperä ei epäonnistunut ja Ilves pääsi juhlimaan välieräpaikkaa kotiyleisönsä edessä.
Keke Armstrong palasi sorvin ääreen
Ilves vaihtoi päättyneen Ykkösen kauden jälkeen valmentajaa, sillä seurassa mainiota työtä tehnyt Mika Malinen sai väistyä legendaarisen Keith ”Keke” Armstrongin tieltä. Armstrongin meriittilista ei kalpene kenellekään Veikkausliigavalmentajalle, sillä mies on voittanut yhteensä kahdeksan Suomen mestaruutta, joista viisi on tullut valmentajan roolissa. Armstrongin edellisestä valmentajapestistä oli kuitenkin jo aikaa, sillä vuoden 2007 jälkeen mies on keskittynyt toimimaan jalkapallokommentaattorina television puolella. Armstrongin nykytaso oli siis ennen Liigacupin alkua pienoinen kysymysmerkki, mutta ainakin toistaiseksi mies on näpäyttänyt epäilijöilleen, joskin Ilveksen peli talvella ei ole ollut aivan yhtä uomissaan kuin tuloksista voisi päätellä.
Iso kiitos Ilveksen tuloksellisesti mainiosti menneestä talvikaudesta kuuluukin apuvalmentajakaksikko Toni Kalliolle ja Mikko Kavenille. Tampereelta kantautuneiden tietojen mukaan Armstrong ei ole vielä toistaiseksi ollut aivan niin sitoutunut Ilveksen toimintaan kuin mitä kannattajat ja seuraväki odottivat. Kaven ja Kallio ovat olleet vastuussa useissa harjoitusotteluissa ja Armstrongin ollessa paikalla on kentällä nähty hieman outoja peluutuskokeiluja. Pitää kuitenkin muistaa, että Ilves ei ollut millään tapaa Armstrongille entuudestaan tuttu joukkue ja miehellä oli vielä tammikuussakin vaikeuksia muistaa kaikkien pelaajiensa nimiä. Armstrong on toistaiseksi keskittynyt peluuttamaan kokeneita pelureitaan ja monen mielestä lupaavina pidetyt omat kasvatit ovat jääneet jopa liian pienelle vastuulle. Todennäköisesti kauden edetessä ja joukkueen tullessa ”Kekelle” paremmin tutuksi, tulee myös peliaikaa saavan porukan määrä kasvamaan nähdystä.
Armstrong on voittanut paljon, mutta mies ei ole tullut tunnetuksi minään esteettisen jalkapallon ystävänä. Vaativa valmentaja on perinteisesti peluuttanut joukkuettaan hyvin brittityylisesti pitkiin palloihin perustuvana taistelujalkapallona. Ilveksen lopullisesta pelitavasta ei vielä voida vetää lopullisia johtopäätöksiä, mutta ainakin toistaiseksi joukkueen peli tuntuu rakentuvan varsin suoraviivaisen pelityylin ympärille.
Välierään RoPS:ia vastaan Ilves pääsee lähes parhaalla mahdollisella kokoonpanollaan. Sivussa ovat varmasti vain puolustaja Jaakko Rantanen sekä onnistuneen testileirin päätteeksi vuoden sopimuksen saanut vankkarakenteinen hyökkääjä Henry Chidozie. Armstrongin ja Ilveksen ystävien kannalta huojentavaa on Interiä vastaan pikkuvammojen vuoksi sivussa olleiden Jonne Hjelmin ja Eero Korteen tapaisten avainpelaajien paluu takaisin täyteen pelikuntoon. Ilvestä on kuitenkin vaivannut ärhäkkä flunssaepidemia, jonka vuoksi ottelua yritettiin siirtää toiseen ajankohtaan vielä muutama päivä ennen ottelun alkua. Ilveksen terveystilanne näyttää kuitenkin juuri nyt paljon paremmalta ja todennäköisesti yksikään pelaaja ei joudu jättämään ottelua sivuun sairastumisen vuoksi.
Ilves lähtenee otteluun brittityylisellä 4-4-2-formaatiolla
Ilves lähtenee otteluun hyvin perinteisellä 4-4-2-formaatiolla. Joukkueen selkeä ykkösmaalivahti on kokenut Mika Hilander, jolla on kokemusta Veikkausliigasta myös Tampere Unitedin ja Kuopion Palloseuran riveistä. Ilveksen neljän miehen puolustuslinjan koostumus on vaihdellut kovasti talvikauden aikana, joten on mielenkiintoista nähdä, mihin ryhmitelmään Armstrong lopulta päätyy lauantaina.
Puolivälierässä Interiä vastaan Ilveksen toppareina esiintyivät JJK:ssa valtaosan urastaan pelannut Samu Nieminen, sekä nuori vasta 18-vuotias suurlupaus Tatu Miettunen. Kaksikko ei sanalla sanoen vakuuttanut, sillä Interin järkälemäinen hyökkääjä Vahid Hambo suorastaan alisti Ilveksen puolustusta ja vain miehen surkea viimeistely säästi Ilveksen useammilta takaiskumaaleilta. Panosten kovetessa lienee todennäköistä, että kokenut myös laitapakin tontilla tunnetuksi tullut Heikki Aho nousee Niemisen topparipariksi avaukseen. Tämän myötä Interiä vastaan oikeana laiturina pelannut Antti Hynynen tippunee omimmalle pelipaikalleen oikeaksi laitapuolustajaksi.
Ilveksen keskikenttä on nimivahva, mutta silti pienoinen kysymysmerkki. Jussi Kujalan, Eero Korteen ja Tomi Petrescun kaltaiset nimet ovat tuttuja jokaiselle suomifutista seuraavalle, mutta kolmikosta jokainen on kärsinyt urallaan jatkuvista loukkaantumisista. Petrescu ja Korte olivat sivussa puolivälieräottelusta, mutta kumpikin palaa lauantaina Ilveksen pelaavaan kokoonpanoon. Petrescu ottanee paikkansa avauksesta Ilveksen vasemmalla laidalla, kun taas Korte kamppailee tiukasti avauksen paikasta Antti Ojanperän kanssa. Hyökkäyspäässä jo mainitun Henry Chidozien poissaolon myötä enemmän laiturina pelannut Emenike Mbachu siirtynee kärkeen Jonne Hjelmin kärkipariksi.
RoPS
Kausi 2014 oli kovasti satsanneelle Rovaniemen Palloseuralle suuri pettymys. Petteri Pennasen kaltaisten avainpelaajien loukkaantumiset iskivät joukkueeseen kovasti eikä napapiirin ylpeyden peli loksahtanut oikein missään vaiheessa täysin uomiinsa. Lopulta tuloksena oli kymmenes sija tasaisessa sarjassa. Joukkueen jääminen europelien ulkopuolelle näkyi auttamatta RoPS:n taloustilanteessa ja päävalmentaja Juha Malisen mukaan seurassa sovittiin yhteistuumin uusista pelisäännöistä joukkueen rakennusta koskien.
– Päätimme seuran sisällä jo syys-lokakuussa, että joukkueen kasaamisen tehdään viime vuotta edullisemmin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että joukkue kasattiin kasaan viime vuotta myöhemmin. Harjoittelu tammikuussa tapahtui pienellä 8-12 pelaajan ryhmällä. Tämä ei ole optimaalinen tilanne, mutta asialla on myös toinen puolensa. Nyt sain rauhassa kontaktoida pelaajia ja agentteja ajan kanssa. Se on tarkoittanut huolellisempia valintoja. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen erilaiseen, mutta jopa rikkaampaan valmistautumisjaksoon.
Veikkausliigakauden alkuun on enää noin kuukausi ja myös RoPS:n paketti alkaa olla pikku hiljaa kasassa. Malisen mukaan joukkueeseen ei ole enää tulossa suurempia muutoksia.
– Nyt maaliskuun puolessa välissä kyse on enää yhdestä pelipaikasta, oikeaa hyökkäyssivua operoivasta pelaajasta. Meillä on tällä hetkellä testissä kroatilainen kokelas, joka on sopeutunut ryhmäämme kivasti.
Liigacup ja sen arvostus tuntuu olevan ikuinen puheenaihe kotimaisen jalkapallon ystävien keskuudessa. Viime päivinä asia on ollut taas tapetilla HJK:n leireillessä ykkösjoukkueensa kanssa samaan aikaan Liigacupin välieräottelun kanssa. Tämän myötä ensimmäinen Stadin Derby vuosiin latistui täysin, sillä kentällä nähdään sekalainen porukka HJK:n junioreita. RoPS:n päävalmentaja Juha Malinen kuitenkin korostaa Liigacupin merkitystä omalle joukkueelleen.
– Meille Liigacup on täysin korvaamaton turnaus. Suomi on iso maa ja etelässä ei välttämättä tajuta meidän haasteitamme. Harjoitusvastustajien saaminen meidän kotiin on liki mahdotonta, joten Liigacup antaa meille tasavertaisemman mahdollisuuden valmistautua alkavaan liigakauteen. Toki tätä turnausta häiritsee tietynlainen harjoitusturnauksen leima.
Malinen ei ole peitellyt omia ideoitaan kotimaisen jalkapallokauden uudistamisessa. Kaksi kertaa vuoden Veikkausliigamanageriksi valittu oululainen on kamppaillut jo muutaman vuoden uudentyylisen turnauksen puolesta, jossa Suomen Cup ja Liigacup yhdistettäisiin.
– Omassa ajatuksessani Suomen Cup ja Liigacup yhdistettäisiin yhdeksi isoksi turnaukseksi. Alasarjajoukkueet pelaisivat alkutalvesta ja neljä parasta joukkuetta pääsisi liigajoukkueiden kanssa varsinaiseen lohkovaiheeseen. Lohkovaiheen jälkeen pelattaisiin välierät ja finaalit kesäkuussa. Palkintona olisi europaikka, jonka myötä turnauksesta olisi aineksia suureksi ja arvostetuksi kilpailuksi.
RoPS:n talvikausi on ollut onnistunut
Joukkueen myöhäisestä kokoamisesta huolimatta RoPS:n talvikautta voidaan jo nyt pitää onnistuneena. Se eteni Liigacupin alkulohkovaiheesta jatkoon sijoittumalla omassa A-lohkossaan toiseksi heti HJK:n jälkeen. Suoritusta voidaan pitää vallan mainiona, sillä RoPS:n pieni rinki joutui todella kovalle kulutukselle tiukassa ottelutahdissa. Logistisista syistä Pohjois-Suomen sinipaidat pelasivat kaksi ottelua kolmeen päivään ja jälkimmäisessä ottelussa KTP:n vieraana joukkueella oli vaikeuksia saada ylipäätään kasaan riittävää määrää pelikuntoisia pelaajia. RoPS:n jatkopaikka varmistui vasta viimeisen kierroksen ottelussa KTP:tä vastaan, josta se kaapi 2-0-kotivoiton Simo Roihan ja Michael Ibyomin maaleilla.
Puolivälierissä vastaan asettui nimivahva SJK, joka kuitenkin taipui lopulta RoPS:lle rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Ottelu oli äärimmäisen intensiivinen ja ottelussa nähtiin peräti yhdeksän keltaista korttia. Parhaiten ottelu muistettaneen kuitenkin SJK:n laitapakki Cedric Gogouan täydellisestä pimahtamisesta, josta toivottavasti seuraa pitkä pelikielto.
RoPS:lla alkaa olla kasassa varsin potentiaalinen ja nimivahva joukkue. Se hankki uudeksi ykkösmaalivahdikseen kokeneen kanadalaisen Tomer Chencinskin, joka muistetaan myös kaudestaan VPS:n riveissä. Israelilaiset sukujuuret omaava Chencinski on erinomainen maalivahti Veikkausliigaan ja mies onkin esiintynyt pelaamissaan otteluissa varsin vakuuttavasti.
Chencinskin edessä pelaavaa neljän miehen puolustuslinjaa johtaa yksi koko sarjan parhaista toppareista Faith Obilor. Obiloria on huhuiltu viime vuosina myös Interin ja HJK:n kaltaisiin kestomenestyjiin, mutta mies on ainakin toistaiseksi pysynyt uskollisena RoPS:lle. Vierelleen hän saanee joko isokokoisen Jarkko Lahdenmäen tai Gambian maajoukkueessakin esiintynyt Abdou Jammehin.
Erittäin mielenkiintoinen nimi on myös lyhyellä urallaan liian monesta vakavasta loukkaantumisesta kärsinyt oikea laitapuolustaja Janne Saksela. Mies vieraili talvikauden aikana testileireillä AIK:n kaltaisissa Pohjoismaan suurseuroissa esiintyen hyvin, mutta näytöt eivät kuitenkaan riittäneet sopimuksen saamiseen. Sakselalla on kuitenkin kaikki mahdollisuudet luoda komea ura Veikkausliigaa paremmissa sarjoissa, jos mies vain pysyisi kunnossa. Hänellä on potentiaalia nousta jopa Huuhkajien rinkiin mukaan, mutta tässä vaiheessa uraa tärkeää olisi saada alle ehjä kausi pelillisesti isossa roolissa.
RoPS:n vahvuutena nimivahva keskikenttä
RoPS:n ehdoton vahvuus alkavalla kaudella on joukkueen keskikenttä. Jo viime kaudella joukkueessa pelanneet Mika Mäkitalo ja Antti Okkonen ovat saaneet seurakseen Tomas Hradeckyn ja Moshtagh Yaghoubin. Varsinkin jälkimmäisenä mainittu tullee olemaan tulevalla kaudella yksi koko sarjan valovoimaisimmista tähdistä. Afganistanissa syntynyt keskikenttämies nousi nuorella iällä Hongan pelaavaan kokoonpanoon, mutta siirtyminen Latvian liigan Spartaks Jurmalaan oli pilata koko lupaavan pelimiehen uran. Onneksi monien huippupelaajien agenttina tunnettu Ville ”Poika” Lyytikäinen riensi apuun ja sai purettua miehen sopimuksen palkat maksamatta jättäneen latvialaisseuran kanssa.
”Mosan” edellisestä ehjästä kaudesta on kuitenkin vierähtänyt jo tovi, joten miehen pelikunto ennen Liigacupin välierää on pienoinen arvoitus. Hän on kuitenkin esiintynyt vakuuttavasti Pikkuhuuhkajien mukana ja ottanee oman paikkansa keskikentän hyökkäävässä roolissa Malisen suosimassa 4-3-3-peliformaatiossa.
Hyökkäyspäässä katseet kiinnittyvät Alexander ”Boris” Kokkoon, joka taistelee kunnossa ollessaan kesällä Veikkausliigan maalikuninkuudesta. Jatkuvista vammoista kärsineen Kokkon talvikausi on ollut rikkonainen, mutta mies löytynee silti joukkueensa avauskokoonpanosta lauantain välieräottelussa. RoPS lähtenee lauantain otteluun Juha Malisen valmentamille joukkueille ominaisesti äärimmäisen kovan prässin kautta. Esimerkiksi HJK:ta vastaan RoPS prässäsi äärimmäisen aggressiivisesti pistäen nimivahvan vastustajan todella ahtaalle. Tässä on myös samalla joukkueen pieni heikkous, sillä se tuntuu hyytyvän hieman ottelun edetessä. Malisen vaalima pelitapa on äärimmäisen kuluttava ja vaativa.
Ilves vielä toistaiseksi tuntematon joukkue Maliselle
RoPS:n päävalmentaja Malisen mukaan lauantain vastustaja ei ole hänelle entuudestaan kovin tuttu.
– En tunne juurikaan Ilvestä joukkueena, toki Keke ja useat pelaajat ovat minulle entuudestaan tuttuja. Nyt tietysti opiskelemme Ilvestä ja sehän on tämän harjoitusturnauksen ideakin. Ilves on kulkenut talvikaudella voitosta voittoon, joten on päivänselvää, että saamme todella kovan harjoitusottelun.
Kokenut Malinen taitaa myös mediapelin. Kysyttäessä mahdollisista RoPS:n vahvuuksista ja yksittäisistä pelaajista hän vastaa tyynesti:
-Vahvuuksien arviointi on parasta tehdä ilman vinkkejä ja nimenomaan paikan päällä. Tervetuloa lauantaina Pirkkahalliin!
Ottelu käynnistyy lauantaina klo 14.30. Jos vanhat ennusmerkit pitävät paikkansa, niin Pirkkahalli tulee olemaan viimeistä paikkaa myöten täynnä, joten paikalle kannattaa saapua hyvissä ajoin.