Kesällä Southamptonista Evertoniin loikannut Ronald Koeman on niittänyt mainetta sumujen saarilla. Ennen pestejään jalkapallon synnyinmaassa entistä huippupelaajaa ei pidetty huippumanagerina, eikä oikeastaan edes erityisen hyvänä managerina. Brittien saarten ajattelumaailma näyttää kuitenkin sopivan 53-vuotiaalle hollantilaiselle, joka johtaa Toffeesia kohti urotekoja.
Managerit voidaan jaotella karkeasti kahteen luokkaan: idealisteihin ja realisteihin. Idealisteille on ominaista lähestyä peliä ajatus edellä, jossa pelitapa muotoutuu idean ympärille. Esimerkkejä idealisteista ovat Manchester Citya luotsaava Pep Guardiola, Arsenalin Arsene Wenger tai Bournemouthin Eddie Howe. Vastaavasti realistit säätävät pelitapaa enemmän vastustajan ja käytössä olevan materiaalin mukaan. Esimerkkinä realistista toimii Chelsean Antonio Conte tai West Bromwichin Tony Pulis.
Jaottelu toki on hypoteettinen ja sisältää yksinkertaistuksia, sillä jokaisella managerilla on ajatus siitä miten jalkapalloa pitäisi pelata ja jokainen manageri päivittää pelisuunnitelmaansa vastustajan mukaan. Jalkapallon ja managerointi-tyylien jäsentämisen helpottamiseksi käytettävässä jaottelussa Ronald Koeman kuuluu ehdottomasti jälkimmäiseen ryhmään, kun taas hollantilaisen edeltäjä, Roberto Martinez edustaa idealismia.
Koemanin johtava filosofia on saada tuloksia keinolla millä hyvänsä, toisin sanoen hyvin peribrittiläinen, jopa inhorealistinen ajattelumalli, joka tuskin tulee koskaan kuolemaan jalkapallon synnyinmaassa. Tuossa ajatuksessa piileekin kenties merkittävin syy miksi Koeman on menestynyt juuri Englannissa.
Pitkä kierros ennen Southamptonia
Kunnioitettavat 78 A-maaottelua Oranjen paidassa pelannut Koeman päätti komean pelaajauransa vuonna 1997. Muun muassa Barcelonaa uransa aikana edustanut keskikentän pohjapelaaja aloitti valmentajauransa Hollannin maajoukkueen apuvalmentajana heti uran päättymisen jälkeen. Zaandamissa syntyneen Koemanin ensimmäinen päävalmentajapesti näki päivänvalon tammikuussa 2000, luotsin napatessa Vitessen komentoonsa.
Reilun vuoden Vitessessä viihtynyt Koeman siirtyi joulukuussa 2001 Hollannin suurseura Ajaxin peräsimeen, jossa luotsi viihtyi helmikuuhin 2005. Ajaxissa kahta Eredivisien mestaruutta juhlineen Koemanin lupaavasti alkanut valmennusura kääntyi kuitenkin laskuun. Sekasortoiset pestit Valenciassa ja Benficassa päättyivät potkuihin, samoin virat PSV:ssä ja AZ Alkmaarissa.
Koeman luotsasi myös Ajax-legenda Jari Litmasta kuninkaan toisen Amsterdamin pestin aikana. Kuva: Getty
Hollannin nukkuvan jättiläisen, Feyenoordin palauttaminen uskottavaksi seuraksi vuosina 2011-2014 kuitenkin vakuutti Southamptonin ja Koeman suuntasi Englannin etelärannikolle paikkaamaan Tottenhamiin siirtynyttä Mauricio Pochettinoa kesällä 2014.
Koemanin lähtötilanne Southamptonissa ei ollut helppo. Pyhimysten pajatso tyhjeni tuon kesän aikana lähes totaalisesti. Liverpool nappasi Adam Lallanan, Dejan Lovrenin ja Rickie Lambertin, Luke Shaw suuntasi Manchester Unitediin ja Callum Chambers myytiin Arsenaliin.
Monet tuomitsivat Southamptonin putoajaksi, mutta Koeman pakotti kriitikot syömään sanansa. Lähtijöiden tilalle Saints löysi useita edullisia täysosumia, esimerkiksi Sadio Manen Red Bull Salzburgista, Graziano Pellen Feyenoordista, Dusan Tadicin FC Twentestä, Fraser Forsterin Celticistä ja lainamies Toby Alderweireldin Atletico Madridista. Kaikkien yllätykseksi Southampton oli vuoden vaihteessa vielä mestaruustaistossa ja päätyi lopulta seitsemänneksi, mikä oli todella komea suoritus.
Kesällä 2015 Southampton menetti jälleen muutamia avainpelaajiaan Nathaniel Clynen suunnatessa Anfieldille ja Morgan Schneiderlinin Old Traffordille. Tulopuolella oli jälleen loistokiinnityksiä, muun muassa Sporting Lissabonista tullut Cedric Soares tai Celticistä ostettu Virgil Van Dijk. Hieman hitaamman alun jälkeen Koemanin miehistö pääsi vauhtiin ja sijoittui hyvän kevään turvin kuudenneksi, mikä oli samalla Southamptonin seurahistorian korkein sijoitus Valioliigassa.
Koeman ja Everton vaikuttaa toimivalta yhtälöltä
Moni saattoi kesällä hämmentyä Koemanin napattua Goodison Parkin managerin pestin haltuunsa. Varsinkin kun Southamptonia voidaan parin edelliskauden perusteella pitää huomattavasti Evertonia laadukkaampana joukkueena. Alakanttiin pari edelliskautta pelannut Everton kaipasi Martinezin vuosien jälkeen tuuletusta ja sitä se toden teolla sai palkatessaan hollantilaisen penkin päähän.
Koemanin edeltäjä Goodison Parkilla, tätä nykyä Belgian maajoukkuetta luotsaava Martinez tunnettiin paljon taktisiin yksityiskohtiin huomiota kiinnittävänä managerina. Lyhytsyöttöpeliin ja pallonhallintaan uskonut Martinez saattoi katsoa joukkueensa pelejä nauhalta tuntikausia selvittääkseen, missä joukkueella on parannettavaa. Siinä sivussa kolme kautta ruorissa ollut espanjalainen alkoi lipsumaan käytännön johtamisessa.
Brittilehti The Guardianin haastattelussa kokenut Gareth Barryn sanoi Evertonin standardien lipsuneen viime kaudella niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Pelaajat myöhästelivat harjoituksista, eivät noudattaneet pukeutumiskoodeja, eikä harjoitusten intensiteetti ollut paras mahdollinen. Tämä näkyi karulla tavalla myös kentällä kun epätasaisesti suorittanut Everton sijoittui toista kertaa putkeen sijalle 11, mikä riitti seurajohdolle ja Martinez sai lähteä.
Koeman on palauttanut kurin ja järjestyksen Evertonin pukuhuoneeseen. Samaisessa Guardianin jutussa manageri kertoi uskovansa vahvasti jokapäiväisen tekemisen merkitykseen, unohtamatta joukkueen henkistä puolta. Koeman on muun muassa kieltänyt kuulokkeet bussimatkoilla, myös tasan kello 9.00 Evertonin harjoituskeskuksessa, Finch Farmilla tarjoiltavan aamupalan yhteydessä ei saa käyttää puhelimia.
Uuden Toffees-luotsin jämäkkyys ei rajoitu pelkästään kentän ulkopuoliseen toimintaan. Koeman otti yhden Evertonin ykköstähdistä, Ross Barkleyn puoliajalla vaihtoon syyskuisessa vieraspelissä Sunderlandia vastaan, koska ei ollut tyytyväinen keskikenttäpelaajan puolustustyöskentelyyn.
Barryn mukaan Koeman on tuonut Evertonin tekemiseen selkeyttä. Entisen Englannin maajoukkuepelurin mukaan Koemanilla on selkeät mallit, joiden mukaan joukkueessa toimitaan, jonka lisäksi luotsi tekee pelaajilleen selväksi mitä heiltä odotetaan kentällä.
Evertonin muutoksen taustalla on toki muitakin tekijöitä, kuin pelkkä Koemanin tulo seuraan. Toffees pestasi kesällä Director of Football -pestiin ”super-scouttina” pidetyn Steve Walshin, joka oli yksi avainhahmoja Leicesterin mestaruuden taustalla, sillä Walsh oli merkittävässä roolissa pelaajien rekrytoinnissa.
Koeman ja Walsh ovatkin tehneet maltillisia, mutta fiksuja liikkeitä siirtomarkkinoilla. Seitsemällä miljoonalla punnalla tullut Idrissa Gueye on ollut suorastaan fantastinen, eikä Ashley Williamsin tai Maarten Stekelenburginkaan otteissa ole ollut valittamista. Evertonin ainut hieman hintavampi hankinta, 25 miljoonaa puntaa maksanut Yannick Bolasiekin on istunut mainiosti Evertonin ryhmään ja ottanut heti paikkansa avauksesta. Kaiken kukkuraksi liverpoolilaiset jäivät kesästä plussan puolelle John Stonesin myynnistä netotun puntapinon (£47M) ansiosta.
Valioliigan ”brittiläisin manageri”?
Kesällä virkaan astuneen Koemanin vallankumous on tehnyt alisuorittaneille liverpoolilaisille hyvää myös kentällä. Kymmenen kierroksen jälkeen Everton löytyy sarjataulukosta sijalta kuusi.
Minään taktisena nerona Koemania ei olla koskaan pidetty, eikä harjoituskentällä korkeita standardeja ylläpitävä luotsi ole yrittänyt keksiä pyörää uudestaan Evertoninkaan peräsimessä. Martinezin idealismi on vaihtunut Koemanin realismiin, sillä luotsi on peluuttanut miehistöään – aivan kuten Southamptonissakin – eri muodostelmissa. Alkukaudesta Toffees nähtiin usein kolmen toppari linjassa, mutta viime aikoina Koeman on palannut tutumpaan 4–2–3–1-ryhmitykseen. Toki esimerkiksi tasan päättyneessä vierailussa Manchester Cityn Etihad Stadiumille Koeman oli ryhmittänyt miehistönsä jotakuinkin muottiin 4–4–1–1.
Koeman vaatii pelaajiltaan paljon. Tämän sai huomata myös Ross Barkley, joka on sittemmin äitynyt hyvään vireeseen. Kuva: Getty
Muodostelman vaihtelu kertoo kahdesta asiasta. Ensinnäkään hollantilainen ei usko orjallisesti yhteen pelitapaan, vaan päivittää kokoonpanoaan vastustajan mukaan. Toisekseen Koeman lähtee jokaiseen otteluun samalla mentaliteetillä: tavoitteena napsia pisteitä, tuli se sitten tiiviillä puolustamisella tai iloisella hyökkäämisellä.
Viisi peliä kymmenestä voittanut Everton on pitänyt palloa 52-prosenttisesti ja syöttänyt kahdeksanneksi eniten koko Valioliigassa. Tutkailemalla jalkapallosivusto Squawkan tilastoja, on Everton lähes jokaisessa joukkueiden suorituksia mittaavissa tilastossa keskikastissa. Koeman ei siis ole tehnyt mitään pelitavallisia taikatemppuja kurssin kääntämiseksi.
Se missä Everton on kuitenkin Koemanin alaisuudessa skarpannut on puolustuspelaaminen. Viime kaudella joukkue oli tässä vaiheessa kautta päästänyt 13 maalia, kun tällä hetkellä päästettyjen maalien sarake näyttää kahdeksaa. Koeman muun muassa sanoi panostaneensa erikoistilanteiden puolustamiseen, joka oli viime kaudella heikolla tasolla.
Jos palataan vielä realisti–idealisti-jaotteluun, edustaa Koeman siis realistia sanan varsinaisessa merkityksessä. ”Työn-eetosta” arvossaan pitävä manageri tekee kaikkensa pelien voittamiseksi, oli se sitten pelitavan tai ryhmityksen päivittämistä. Koemania ei siis kylmää pelata esimerkiksi pitkää palloa, jos näkee joukkueensa saavuttavan sillä tavoin parhaan mahdollisen lopputuloksen.
Näyttääkin siltä, että vahvasti peribrittiläiseen valmennusfilosofiaan uskova Koeman on löytänyt henkisen kotinsa juuri sumujen saarilta, sen verran vahvaa hollantilaisen tekeminen on Valioliigassa ollut. Se kehittävätkö Koemanin metodit Evertonista kärkijoukkueiden haastajan pitkässä juoksussa on toinen kysymys. Ainakin Goodison Parkille on kurin ja järjestyksen mukana palautunut myös uskottavuus.
Kansikuva: Getty
Koemanin luotsaama Everton kohtaa lauantaina Chelsean kello 19.30 alkavassa ottelussa, tämä ja muut Valioliigan huippuottelut näet Viasatin kanavilta sekä ViaPlay-palvelusta.