Faneille.com – Urheilumedian Zlatan.
Teknologian ja jalkapallon välinen suhde on puhuttanut viime vuosina. Maaliviivateknologia alkaa yleistymään isoissa sarjoissa ja tänä vuonna esimerkiksi Serie A:ssa ja Bundesliigassa otettiin käyttöön FIFA:n pitkään kehittelemä ”video assistant referee”, eli VAR. VAR:n avulla ottelun erotuomari voi halutessaan tarkastaa epäselvät tilanteet jälkikäteen nauhalta ja mahdollisesti muuttaa tekemiään tuomioita. VAR on ideana loistava, mutta sen käytännön toteutus ontuu vielä hieman liikaa.
Videotuomarointi nousi Englannissa kuumaksi puheenaiheeksi viimeksi pari viikkoa sitten Manchester City-Arsenal ottelun tapahtumien jälkimainingeissa. Ottelun kotijoukkue City sai melko heppoisan rangaistuspotkun, mutta ennen kaikkea ottelun lopullisesti ratkaissut 3 – 1 maali herätti närää monessa. Jälkikäteen katsottuna maali on päivänselvä paitsio, sillä maalin syöttänyt David Silva oli pallon saadessaan liki metrin Arsenalin puolustuslinjan alapuolella. Meille katsojille tilanne oli täysin selvä, mutta syystä tuntemattomasta asia jäi huomaamatta avustavalta erotuomarilta. Tilanne oltaisiin helposti voitu tarkistaa nykyteknologian avulla uusintana, mutta Valioliigassa ei ole siirrytty videotuomarointiin, ainakaan vielä.
Miten VAR sitten käytännössä oikein toimii? Viralliset säännöt hieman vaihtelevat eri maiden välillä, mutta pääperiaatteet ovat FIFA:n määrittelemiä. Ottelun tuomari voi halutessaan tarkastaa videolta ”kriittisesti ottelun tapahtumiin vaikuttavat tilanteet”. Tällöin hän viittoo käsillään neliön, marssii kentän laidalle ja ottaa yhteyttä ”VAR-päämajaan” kutsuttuun paikkaan, jossa ammattituomarit katsovat tilanteeen nauhalta ja kertovat, menikö tuomarin alkuperäinen päätös oikein vai ei. Tuomarilla itsellään on myös mahdollisuus tarkastaa tilanne kentän laidalla olevista monitoreista, mutta pääsääntöisesti tarkastuksen suorittaa erillinen ammattituomari.
Hieman yllättäen Saksassa asia ei ole sujunut aivan toivotulla tavalla, sillä erityisesti alkukaudella oudot tekniset ongelmat vaikeuttivat päämajassa olleiden tuomarien toimintaa, mutta viime viikkoina asiat on saatu korjattua ja homma on alkanut toimia odotetusti. Bundesliigassa nähtiin alkukaudella myös VAR:n ympärillä käyty suurin kohu, kun Saksan suurin urheilulehti BILD syytti yhdessä numerossaan VAR-päällikkö Hellmut Krugia puolueellisuudesta. Lehden mukaan Krug on intohimoinen Schalken kannattaja ja hänen päätöksensä suosivat miehen suosikkiseuraa. Krug itse kiisti jyrkästi kaikki syytökset, mutta Bundesliigan sisäisen tutkinnan jälkeen mies päätettiin irtisanoa tehtävstään ja nykyisin ruorissa on uusi videopomo.
VAR:n käytöllä on ollut monia positiivisia vaikutuksia. Suurin positiivinen anti on se, että Bundesliigassa ja Serie A:ssa vältytään jatkossa Valioliiga-kierroksilta nähdyiltä selkeiltä ottelun lopputulokseen suoraan vaikuttavilta virheiltä. Suoria vaikutuksia on myös monia. Esimerkiksi Serie A:ssa rangaistuspotkujen määrä on tämän kauden aikana noussut yli 50% viime kaudesta, sillä videoteknologian avulla tuomarit voivat puuttua entistä tehokkaammin sellaisiin virheisiin, joita he eivät ennen ole live-tilanteessa nähneet. Samaan aikaan pelaajien tekemien rikkeiden määrä on vähentynyt huomattavasti ja Italiallekkin liian tyypilliset torikokoukset tuomarien ympärille ovat liki täysin kadonneet, sillä pelaajat tietävät, että tuomareilla on mahdollisuus katsoa tilanteet uusintana.
VAR ei kuitenkaan ole ollut aukoton järjestelmä ja erityisesti sen alkuaikoina on nähty useita peliin myös negatiivisesti vaikuttavia seikkoja. Suurin pelaajia ja valmentajia askaruttanut asia on se, ettei VAR:n käytölle tunnu olevan minkäänlaista logiikkaa. Jotkut tuomarit pitävät tiukkaa linjaa siitä, että he tarkastavat vaan aidosti ottelun kannalle kriittiset virheet, kun taas osa tuomareista tuntuu tarkistavan paljon sellaisiakin tilanteita, jotka eivät kyseistä kriteeriä täytä. Vastaavasti myös monia selkeitä tilanteita on jäänyt tarkistamatta, osittain juuri sen vuoksi, että linjan löysyyttä on arvosteltu julkisesti. Hyvänä käytännön esimerkkinä toimii viime lauantaina pelattu Serie A:n huippuottelu Roma-Lazio. Rooman derbyssä Laziolle tuomittiin videotarkastuksen jälkeen rangaistuspotku Kostas Manolasin käsivirheen vuoksi, mutta täysin vastaavanlainen tilanne ensimmäisellä puoliajalla jäi kokonaan tarkistamatta. Roman pelaajat hyväksyivät mukisematta Manolasin käsivirheen, mutta protestoivat ottelun jälkeen rajusti päätuomari Gianluca Rocchin ensimmäisen puoliajan toimintaa.
Yksi videotarkastuksen ongelmista on ollut sen kesto. Juventuksen päävalmentaja Massimo Allegri vitsaili yhden alkukauden ottelun jälkeen sanomalla, että jalkapallo on muuttumassa baseballiksi, kun ottelut kestävät jatkossa kymmennen tuntia videotarkastusten vuoksi. Ihan näin paha tilanne ei ole, mutta olemme alkukaudella nähneet tilanteita, joissa tuomarit arvioivat omien vihellyksiensä oikeutta liki kymmenen minuutin ajan ja yli seitsemän minuutin lisäajat eivät enää ole mikään harvinaisuus. FIFA:n mukaan kyse oli alkukankeudesta ja heidän tutkimustietonsa mukaan keskimääräisen videotarkastuksen pitäisi kestää vain alle minuutin. Viime viikkoina tuomarit ovat kieltämättä nopeuttaneet toimintaansa, joten ehkä kyse todella oli vain siitä, ettei systeemi ollut täysin selvä myöskään tuomareille.
Kaikista ongelmista ja epäselvyyksistä huolimatta Italiassa ja Saksassa tuskin löytyy montaa jalkapallon parissa toimivaa, joiden mielestä VAR ei olisi ollut onnistunut uudistus. Vanhan koulukunnan edustajat Gigi Buffonin johdolla valittelevat jalkapallon koneellistumista ja inhimillisyyden katoamista, mutta muuten uudistus on otettu jopa yllättävän hyvin vastaan, vaikka normaalisti jalkapallon parissa vallitsee kova muutosvastarinta isojen sääntöuudistusten kohdalla. Onkin aivan varmaa, että jatkossa videotuomarointi tulee leviämään myös muihin Euroopan isoihin sarjoihin, eikä City-Arsenal ottelun tapaiset tilanteet ainakaan vähennä uudistuksen tarvetta.
Kansikuva: Dino Panato/Getty Images