Chelsean puolustus on ollut kuin rautaa tällä kaudella, mutta Pariisissa joukkue teki hämmentävän määrän puolustusvirheitä. Niistä ratkaisevin tuli viimeisellä minuutilla, kun Javier Pastore päästettiin kävelemään maalintekoon ja samalla viemään PSG hyvin lähelle välieräpaikkaa. Mutta peli ei ole missään nimessä vielä selvä – sitä voi Laurent Blanc kysyvä vaikka Ezekiel Lavezzilta tai Edinson Cavanilta, jotka olivat Napolin kanssa pari vuotta sitten Stamford Bridgellä 3-1 kotivoiton turvin hakemassa jatkopaikkaa. Chelsea käänsi ottelun edukseen, Napoli putosi ja lontoolaiset jatkoivat aina mestaruuteen asti. Zlatanin puuttuminen ottelusta on isku PSG:lle, mutta toisaalta se avaa Cavanille mahdollisuuden pelata ns. omalla pelipaikallaan piikissä. Cavani voi nyt näyttää, että myös hän pystyy ”zlatanmaisiin” ratkaisuihin isoissa otteluissa. Mutta fyysisellä puolella Zlatanin poissaolo näkyy ja John Terrylla ja Gary Cahillilla on yksi huoli vähemmän erikoistilanteissa. Lähtökohta on selvä: Chelsean on tehtävä kaksi maalia mennäkseen jatkoon. Iso kysymys on, että kuka ne tekee. Samuel Eto’o näytti Galaa vastaan, että hänellä on yhä mainio ratkaisukapasiteetti, mutta näillä näkymin hän on poissa. Fernando Torres saanee tilaisuutensa Nähtäväksi jää, miten hän sen käyttää. Toisaalta, Chelsealla on ratkaisuvoimaa myös keskikentällä ja jopa puolustuksessa. Tämä ottelupari on mielestäni vielä täysin auki. Tiistain toinen ottelu on aika lailla selvä. Real Madrid oli niin paljon Borussia Dortmundia edellä ensimmäisessä ottelussa, että edes Dortmundin fanaattinen kotiyleisö sekä kotona pelatut huippupelit eivät nyt riitä. Dortmund saa Lewandowskin takaisin, mutta tällä kertaa tuskin toisinto viime vuoden hattutempusta riittää. Dortmund joutuu avaamaan riskillä peliään ja sehän sopii Ronaldolle, Benzemalle ja Balelle. Real ei tule jäämään ottelussa maaleitta enkä usko, että Real tällä kertaa sortuu sellaiseen huolimattomuuteen, että viisi menisi omiin – vierasmaalihan takaa sen, että jopa 4-1 tappio veisi Realin jatkoon. Keskiviikkona katseet kohdistuvat Espanjan jäsentenväliseen. Atletico Madrid pelasi tuloksellisesti mainion ensimmäisen ottelun Barcelonassa. Upea maali vei Atleticon jatkopaikan kynnykselle. Lopussa tosin onnikin oli Atleticon puolella siinä, ettei Barcelona mennyt komeasti ohi. Vieraskentällä dominointi ei ole yhtä helppoa, sillä Atletico ymmärtää, että heillä on elämänsä tilaisuus palata kertaheitolla oikeasti suurten joukkoon. Paikka välierissä – ja vieläpä Barcelonan kustannuksella – todistaisi, että Espanjassa on nyt kolmaskin suuri. Samalla se toisi melkoisen itseluottamusruiskeen myös La Ligan mestaruustaisteluun. Atletico on vaarallinen joukkue. He pystyvät tekemään maaleja läheltä ja kaukaa. Barcan maalivahtiosasto ei ole juuri nyt kaikkein vahvin ja on todennäköistä, ettei Barca tule nollaa pitämään. Tämä sitten tarkoittaa sitä, että hyökkäyksen on pystyttävä haastamaan Espanjan La Ligan paras puolustus. Ja täysin mahdollista tämä on, sillä lempinimellä Kirppu tunnettu kaveri on taas siinä kunnossa, mistä hänet tunnetaan. Jotenkin tuntuisi tutulta käsikirjoitukselta, että juuri Leo Messi tulisi jälleen kerran messiaaksi, kun todella suurista asioista pelataan.
Münchenissä keskiviikon otteluun valmistaudutaan todennäköisesti vähän omituisin tuntein. Joukkue hävisi ”taas” Bundesliigassa! Rehellisesti, sillä tappiolla ei ole mitään merkitystä suuntaan tai toiseen. Saksan mestaruus on tukevasti ratkaistu ja fokus oli jo siirretty ManU:n kaatamiseen. Bayern pelasi viime viikolla kohtuullisen varman päälle Manchesterissa ja sitä kautta – sekä todennäköisesti ManU:n kauden parhaan peliesityksen myötä – toiseen otteluun jäi vielä panosta. Kun ManU pelasi tämän kauden mittareilla huippupelin, Bayern suoritti virkamiesmaisesti. Heillä jäi vielä niin paljon varaa parantaa, että en usko ManU:lla olevan juuri mahdollisuuksia haastaa Bayernia. Bayernin kotikenttä on linnake, jossa isännät eivät horju, tälläkään kertaa. No onhan jalkapallossa kaikki toki mahdollista, mutta ManU:n ihme vaatisi joko hyvin aikaisen vierasmaalin tai sitten niin tukevan kaksikerrosbussipuolustuksen ja loppuhetkillä jonkinlaisen ihmemaalin Wayne Rooneylta tai sitten erikoistilanteesta, jossa Bayernin aluepuolustuksen aukko käytettiin hyväksi. Nyt tosin Dante palaa puolustuksen keskustaan ja siihen loppuivat ManU:n kookkaiden pelaajien kissanpäivät.