MM-ennakko: B-lohko – Yllätysvalmis Marokko pyrkii pilaamaan Iberian niemimaan välienselvittelyn

Faneille.com LogoFaneille.com – Urheilumedian Zlatan.

Jos aiemmin esitelty A-lohko vaikuttaa ennakkoon heppoiselta, ei B-lohkosta tähtiloistoa puutu. Lohkon suursuosikit ovat Iberian niemimaan naapurimaat Espanja ja Portugali, jotka ovat liikkeellä kivikovilla ryhmillä. Kaksikkoa pyrkii horjuttamaan muutamilla erittäin laadukkailla pelureilla varustettu Marokko. B-lohkon neljäs lenkki on Iran, jota ei kuitenkaan kannata aliarvioida, sillä ryhmässä on vaarallisia hyökkäyspään pelaajia.

Portugali – Hyvin valmennettu ja vaikeasti voitettava huippujoukkue

Portugali on tiedetty pitkään kovaksi maajoukkueeksi, mutta aivan terävimpään kärkeen sitä ei olla laskettu. Kaksi vuotta sitten EM-kisoissa maa kuitenkin osoitti, ettei sitä kannata ottaa kevyesti. Hallitseva Euroopan mestari on noussut 2000-luvulla MM-turnausten vakiokävijäksi, sillä se on ollut mukana jokaisessa tämän vuosituhannen turnauksessa. 1900-luvulla se nähtiin MM-viheriöillä vain kahdesti. Maan paras sijoitus on yli 50 vuoden takaa, kun Portugali otti legendaarisen Eusebion johdolla pronssia Englannin MM-kisoissa vuonna 1966.

Fifa-rankingissa sijalla 4. oleva Portugali selviytyi tuleviin kisoihin voittamalla oman karsintalohkonsa. Läpihuutojuttu karsintaurakka ei kuitenkaan ollut, vaikka Fernando Santosin miehistö voitti yhtä vaille kaikki ottelunsa. Suora kisapaikka ratkesi karsintojen viimeisessä ottelussa, jossa Portugali kukisti Sveitsin kotikentällään ja voitti lohkon paremman maalieron turvin.

Portugali lähtee tuleviin kisoihin hyvistä asetelmista, sillä kasassa on paras mahdollinen miehistö. Toissa kesän EM-kulta tuli ennen kaikkea kollektiivisen onnistumisen kautta, joka on lusitaanien vahvuus myös tulevassa turnauksessa. Santos ryhmittää joukkueen 4–4–2-muotoon, joka kuitenkin taipuu tilanteiden mukaan. Keskikentälle luotsi on valinnut pallollisesti taitavia pelaajia, jotka pitävät etäisyydet pieninä ja syöttösuunnat avoinna. Näin ollen laitapeli on vikkeläjalkaisten laitapakkien varassa.

Portugalin parasta ennen -päiväyksen ohittanut keskuspuolustus heittää kysymysmerkkejä ilmoille, mutta sitä paikkaa vaikeasti ohitettava keskikenttä. Alaspäin pelatessa lusitaanien timantti tukkii keskustan etenemissuunnat ja pakottaa vastustajan laidoille. Yleisesti ottaen Portugalia voisi luonnehtia erittäin hyvin valmennetuksi joukkueeksi.

Joukkue

Maalivahdit: Anthony Lopes (Lyon), Beto (Goztepe), Rui Patricio (Sporting Lissabon)

Puolustajat: Bruno Alves (Rangers), Cedric Soares (Southampton), Jose Fonte (Dalian Yifang), Mario Rui (Napoli), Pepe (Besiktas), Raphael Guerreiro (Borussia Dortmund), Ricardo Pereira (FC Porto), Ruben Dias (Benfica)

Keskikenttäpelaajat: Adrien Silva (Leicester), Bruno Fernandes (Sporting Lissabon), Joao Mario (West Ham), Joao Moutinho (AS Monaco), Manuel Fernandes (Lokomotiv Moskova), William Carvalho (Sporting Lissabon)

Hyökkääjät: Andre Silva (AC Milan), Bernardo Silva (Manchester City), Cristiano Ronaldo (Real Madrid), Gelson Martins (Sporting Lissabon), Goncalo Guedes (Valencia), Ricardo Quaresma (Besiktas)

Avainpelaajat

Lusitaanien suurin tähti on itseoikeutetusti Cristiano Ronaldo. Olennainen kysymys kapteeninnauhaa kantavan supertähden kohdalla on roolitus ja sitä kautta se, miten hänestä saadaan paras mahdollinen irti. Ronaldo on nähty maajoukkueessa saman kaltaisessa roolissa, kuin Real Madridissa, eli kahden kärjen systeemissä toisena keskushyökkääjänä. Tämä lienee hedelmällisin tapa käyttää maalilinkoa myös MM-viheriöillä, sillä pelintekotaitoa joukkueesta kyllä löytyy, eikä Ronaldoa tarvita rakennusvaiheessa.

Portugalin keskikenttä on erittäin tasainen, mutta sen toimivuuden kannalta avainroolissa on toissa kesänä loistanut William Carvalho. Kookas pohjapelaaja on paitsi erinomainen puolustussuuntaan, taitaa hän pelin rytmittämisen jalon taidon. Ankkurina pelaavalla Carvalholla on näin ollen suuri rooli puolustuslinjan varjelussa ja pallollisen pelaamisen käynnistelyssä. Kookkaan Carvalhon ohella Man Cityn taiturimainen Bernardo Silva on isossa roolissa, sillä hänen odotetaan ruokkivan Ronaldoa.

Alakerrassa joukkueen ylivoimaisesti tärkein yksilö on kulttipelaaja Pepe. Besiktasin toppari on edelleen tekijämies ja hänen johtajuuttaan kaivataan, sillä vierelle tuleva topparipari on selkeästi kovaotteista Pepeä heikompi. Portugalin pelitavassa laitapakkien rooli korostuu ja näihin rooleihin on tarjolla laadukkaat Raphael Guerreiro sekä Cedric Soares, jotka olivat joukkueen kantavia voimia kaksi vuotta sitten Ranskassa. Viimeisenä lukkona toimii totutusti Rui Patricio, jonka eleettömän rauhalliseen työskentelyyn lusitaanit voivat jälleen luottaa.

Kiinnitä katseesi

Santosin ryhmä on dynamiikaltaan erikoinen, sillä joukkueessa on hyvin vähän niin sanotusti parhaassa iässä olevia pelaajia. Supertähti Ronaldon takana läpimurtoa kansainväliselle huipulle tekee moni nuori pelaaja, joiden varaan Portugali laskee paljon. Andre Silva, 22, Goncalo Guedes, 21, Bruno Fernandes, 23, Gelson Martins, 23, Ruben Dias, 21 Bernardo Silva, 23, sekä Raphael Guerreiro, 24, kannattaa jokainen ottaa tarkkaan syyniin. Alkavat kisat ovat todennäköisesti viimeiset Portugalin kokeneille tähdille, joten soihtu on siirtymässä juuri edellä mainittujen nuorukaisten käsiin. Heistä jokainen omaa potentiaalia kisojen komeetoiksi.

Cristiano Ronaldon kärkiparina hyökkäävä Andre Silva on yksi Portugalin monista nuorista tähdistä. (Octavio Passos/Getty Images)

Arvio

Portugalin kisajoukkueesta löytyy runsaasti laatua ja se omaa kaikki eväät mennä päätyyn asti. Ainoa isompi uhkakuva on pahasti ikääntynyt keskuspuolustus, jonka jokainen lenkki, Ruben Diasia lukuu nottamatta, kelpaisi ikämiespeleihin. Neljä vuotta sitten maa jäi yllättäen alkulohkoon, mutta tällä kertaa sen pitäisi jatkaa matkaa pudotuspeleihin. Välierät eivät ole missään nimessä utopiaa. EM-kisat osoittivat, ettei loistavasti organisoitu Portugali ole miellyttävä tai helposti kaadettava vastustaja.

Espanja – Pallonhallinnan sanansaattajien uusi tuleminen

Viidensiintoista MM-kisoihinsa valmistautuva Espanja tunnettiin pitkään arvokisojen alisuorittajana. Kahdeksan vuotta sitten maa kirjoitti nimensä maailmanmestarien joukkoon, napaten samalla toistaiseksi ainoan MM-mitalinsa. Fifa-rankingissa sijalla 8. majaileva Espanja selvitti karsintaurakkansa vakuuttavasti, sillä se voitti yhtä Italiassa pelattua tasuria lukuun ottamatta kaikki karsintaottelunsa. Espanja liihottaa tällä hetkellä 19 ottelun tappiottomassa putkessa, eikä joukkue ole hävinnyt kertaakaan EM-kisojen pettymyksen jälkeen maan peräsimeen kiinnitetyn Julen Lopeteguin alaisuudessa.

Viime vuosien vahvasti vireestä huolimatta Espanja lähtee turnaukseen palauttamaan maan kunniaa. Neljä vuotta sitten kokenut ryhmä romahti täydellisesti ja jäi alkulohkoon. Kaksi vuotta sitten EM-kisat päättyivät neljännesvälieriin. Kaiken voittaneen Vicente Del Bosquen korvannut Lopetegui ei kuitenkaan ole tehnyt radikaaleja pelillisiä muutoksia, vaan pallo on edelleen La Rojalle vallan väline. Kannuksensa nuorisomaajoukkueissa hankkinut Lopetegui tuntee tikitaka-maan ominaispiirteet sekä monet pelaajat vuosien takaa, sillä hän johti aikanaan Espanjan alle 19- ja 21-vuotiaat Euroopan mestareiksi vuosina 2012 ja 2013.

Lopeteguilla riitti pähkäiltävää kisajoukkueen valinnassa. Muun muassa Chelsean Alvaro Morata, Cesc Fabregas ja Marcos Alonso jäivät kisajoukkueen ulkopuolelle, mikä kuvastaa Espanjan hurjaa materiaalia. Punapaitojen kisaryhmä on futissivusto Transfermarktin arvioiden mukaan kisojen toiseksi arvokkain. Jo Lopeteguin valinnoista voi päätellä, minkälaista jalkapalloa Espanja tulee pelaamaan. Punapaitojen keskikentällä on hävytön määrä taitoa ja ryhmää voisi kuvailla teknistaktisilta-ominaisuuksiltaan kisojen parhaaksi. Näin ollen La Roja tulee maan jalkapallokulttuurille ominaisesti hallitsemaan pelivälinettä, sillä fyysisessä pelissä keskikentän pienikokoiset taitoniekat jäävät jalkoihin.

Lopetegui suosii 4–3–3-ryhmitystä. Pelaajia ei kuitenkaan olla sidottu pelipaikkoihin tai alueisiin, vaan hyökkäyspäässä on odotettavissa paikatonta pelaamista, sillä laitarooleissa avaavat todennäköisesti kokeneet David Silva ja Andres Iniesta. Olennaista La Rojan pelaamisessa on kolmioiden luominen ja vastustajan siirtely lyhyillä syötöillä, joka lopulta avaa murtopaikat.

Espanjalla on myös muutamia uhkakuvia, joista suurin liittyy joukkueen yhtenäisyyteen. Kenties suurin syy maan heikkoon arvoturnaushistoriaan löytyy maan sisäisistä jännitteistä. Iker Casillas ja Carles Puyol tekivät aikanaan kovan päivätyön saadakseen joukkueen yhtenäiseksi. Miten käy nyt, kun Katalonian tilanne on edelleen tulenarka ja esimerkiksi Gerard Pique on julistautunut maakunnan itsenäisyyden kannattajaksi.

Julen Lopetegui on tehnyt vakuuttavaa jälkeä Espanjan peräsimessä. (David Ramos/Getty Images)

Joukkue

Maalivahdit: Pepe Reina (Napoli), David de Gea (Manchester United), Kepa Arrizabalaga (Athletic Bilbao)

Puolustajat: Nacho Fernandez (Real Madrid), Sergio Ramos (Real Madrid), Dani Carvajal (Real Madrid), Gerard Pique (Barcelona), Jordi Alba (Barcelona), Alvaro Odriozola (Real Sociedad), Nacho Monreal (Arsenal), Cesar Azpilicueta (Chelsea)

Keskikenttäpelaajat: Andres Iniesta (Barcelona), Sergio Busquets (Barcelona), Saul Niguez (Atletico Madrid), Koke (Atletico Madrid), Isco (Real Madrid), Marco Asensio (Real Madrid), Thiago Alcantara (Bayern München), David Silva (Manchester City)

Hyökkääjät: Iago Aspas (Celta Vigo), Rodrigo (Valencia), Diego Costa (Atletico Madrid), Lucas Vazquez (Real Madrid)

Avainpelaajat

Espanjalla on jalkeilla ryhmä, joka pursuaa huippupelaajia, eikä yksittäisten pelaajien jalustalle nostaminen ole helppoa. Jopa avauskokoonpanon arvuutteleminen tuottaa päänvaivaa, sillä lähes jokainen ryhmään valittu pelaaja on mahdollinen avaaja. Etenkin keskikenttäpelaajien täytyy onnistua tai muuten löytää itsensä nopeasti vaihtopenkin puolelta. Viimeisessä arvoturnauksessaan pelaavan Andres Iniestan merkitystä ei kuitenkaan sovi vähätellä, sillä silkinpehmeästi palloa käsittelevä Don Andres on edelleen yksi planeetan parhaita kapellimestareita.

Jos ryhmästä lähtee yksilöimään muita pelaajia, on kapteenina toimiva Sergio Ramos isossa roolissa. Real Madridin topparista voi olla montaa mieltä, sillä hän taitaa kaikki likaiset temput, kuten UCL-finaali osoitti. Ramos on kuitenkin johtaja ja voittaja, jollaista Espanjan alakerta kaipaa. Yhteispeli Gerard Piquen kanssa on jättänyt aiemmissa turnauksissa toivomisen varaa, mutta Lopeteguin alaisuudessa kokeneet huipputopparit ovat löytäneet yhteisen sävelen.

Toinen alakerran avainhahmo on monien papereissa maailman paras maalivahti David De Gea. 27-vuotias torjuja pelasi jälleen fantastisen kauden Manchester Unitedissa ja peittosi päästettyjen maalien odottaman peräti 15 maalilla.

Keskikentälle Espanjalla riittää pelimerkkejä. Real Madridin Marco Asensio saattaa kuitenkin nousta arvoon arvaamattomaan, sillä spanskien ryhmästä ei löydy toista hänen kaltaistaan juonikasta laitapelaajaa. Ryhmän kuopus tarjoaa pelaamiseen ennen kaikkea variaatioita, mikä tekee Espanjasta entistä vaikeamman puolustettavan.

Kiinnitä katseesi

Espanjan osalta katseita kannattaa kiinnittää ennen kaikkea joukkueena pelaamiseen. La Rojan pallonliikuttelu on tavannut olla poikkeuksellisen nautinnollista seurattavaa, eikä tämän ryhmän pitäisi tehdä poikkeusta. La Roja on ollut aina nimivahva ryhmä, mutta sen menestys on perustunut onnistuneeseen roolitukseen ja kaikkien selkäytimissä olevaan pelitapaan.

Arvio

Espanjan ryhmä on kivenkova ja se on esiintynyt Lopeteguin alaisuudessa vakuuttavasti. Ainoa pelillinen kysymysmerkki liittyy maalintekoon, sillä ykköskärkenä oletettavasti avaava Diego Costa ei ole loistanut maajoukkueessa. Joka tapauksessa kisojen suurimpiin voittajasuosikkeihin kuuluvan Espanjan pitäisi edetä helposti jatkopeleihin, eikä sen finaalipaikan pitäisi yllättää edes Mietaata.

Marokko – Muutamien huippupelaajien tähdittämää joukkuetta ei kannata aliarvioida

MM-viheriöille 20 vuoden tauon jälkeen palaava Marokko on jalkeilla yllätysvalmiilla ryhmällä, mutta maan harmiksi lohkoarpa oli kaikkea muuta kuin suotuisa. Fifa-rankingissa sijalta 42. löytyvä maa jätti karsinnoissa taakseen Norsunluurannikon, jonka se peittosi vieraskentällä kisapaikan ratkaisseessa lohkon päätöspelissä.

Viidensiin MM-kisoihin valmistautuvaa Marokkoa luotsaa Euroopassa tuntemattomampi, mutta Afrikassa erittäin kovassa huudossa oleva Herve Renard. 49-vuotiaan ranskalaisen palkintokaapista löytyy muun muassa kaksi Afrikan mestaruutta. Marokkoa Renard on luotsannut reilut kaksi vuotta. Taktisesti ranskalainen on pragmaattinen, sillä hän on vaihdellut kolmen ja neljän alakerran välillä. Omassa päässä Marokko on ollut vahva, sillä Renardin alaisuudessa pelatuissa 26 ottelussa se on päästänyt vain 11 maalia.

Atlasleijonien lempinimeä kantavan Marokon pelaajaryhmä on erittäin mielenkiintoinen. Ryhmästä löytyy muutama todella kova pelimies, kuten Juventus-toppari Mehdi Benatia tai Eredivisien kirkkaimpiin tähtiin kuuluva Hakim Ziyech. Tähtien lisäksi ryhmässä on useita nuoria huippulupauksia, esimerkiksi Real Madridin 20-vuotias laitapakki Acraf Hakimi tai Schalken Amine Harit. Edellä mainittujen ohella joukkueessa on myös kokeneita peruspelaajia, kuten Feyenoordin keskikenttäpelaaja Karim El Ahmadi tai loistavan kauden Valioliigaan nousseessa Wolverhamptonissa pelannut Roman Saiss.

Hyvien yksilöiden ohella Marokon pelaamisessa huomionarvoista on ollut Renardin kyky roolittaa pelaajia. Esimerkiksi Saiss on totuttu näkemään keskikentän pohjalla, mutta maajoukkueessa hän on pelannut topparina. Kokenut Moubarak Boussoufa taas on pudotettu kymppipaikalta konehuoneeseen ja normaalisti keskustassa viihtyvä Ziyech on ollut vasemmalla vapaassa roolissa.

Marokon kisaryhmään liittyy mielenkiintoinen fakta, sillä Atlasleijonilla on kisojen eniten maan rajojen ulkopuolella syntyneitä pelaajia. Pohjois-Afrikan siirtomaatausta näkyy, sillä marokkolaissyntyisiä pelaajia on ryhmässä vain kuusi. Vastaavasti Ranksassa varttuneita pelaajia peräti kahdeksan ja Hollanissa syntyneitä viisi kappaletta.

Joukkue

Maalivahdit: Mounir El Kajoui (Numancia), Yassine Bounou (Girona), Ahmad Reda Tagnaouti (Ittihad Tanger)

Puolustajat: Mehdi Benatia (Juventus), Romain Saiss (Wolverhampton), Manuel Da Costa (Basaksehir), Nabil Dirar (Fenerbahce), Achraf Hakimi (Real Madrid), Hamza Mendyl (Lille)

Keskikenttäpelaajat: M’barek Boussoufa (Al Jazira), Karim El Ahmadi (Feyenoord), Youssef Ait Bennasser (Caen), Sofyan Amrabat (Feyenoord), Younes Belhanda (Galatasaray), Faycal Fajr (Getafe), Amine Harit (Schalke 04), Nordin Amrabat (Leganes), Mehdi Carcela (Standard de Liege), Hakim Ziyech (Ajax)

Hyökkääjät: Khalid Boutaib (Malatyaspor), Aziz Bouhaddouz (Saint Pauli), Ayoub El Kaabi (Renaissance Berkane), Youssef En-Nesyri (Malaga)

Avainpelaajat

Joukkueen ehdoton johtotähti on kapteenina toimiva Mehdi Benatia. Hyvän kauden Juven takalinjoilla luutinut 31-vuotias toppari on huippupuolustaja ja Marokon alakerran ehdoton johtaja ryhmityksestä riippumatta.

Keskikentällä katseet kohdistuvat ennen muuta Ajaxissa pelaavaan Ziyechiin. Taitava keskikenttäpelaaja voi pelata joko syvemmällä tai lähempänä hyökkääjiä, mutta on joka tapauksessa joukkueen pallollisen pelaamisen tärkein lenkki. Ziyechin ohella pelintekovastuuta siunaantuu kymppipaitaa kantavalle Younes Belhandalle. Yhdessä kaksikko muodostaa maan hyökkäyspelaamisen sielun.

Avainpelaajiin on luettava myös Feyenoordin kapteeni El Ahmadi, jolla on tärkeä rooli keskikentän tasapainottavana. Hänen aisaparinaan saatetaan nähdä samaa seuraa edustava 21-vuotias Sofyane Amrabat, joka on yksi Marokon monista tulevaisuuden nimistä. Kokenutta kaartia edustaa Amrabatin isoveli Nordin Amrabat, joka tuo juonikkuutta Marokon laitapeliin.

Marokkolla on laadukas keskikenttä, jota tähdittävät Ajaxin Hakim Ziyech sekä Feyenoordin Karim El Ahmadi. (Dean Mouhtaropoulos/Getty Images)

Kiinnitä katseesi

Marokon suurimmat kysymysmerkit liittyvät maalintekoon. Joukkueen mielenkiintoisin nimi saattaa kuitenkin ratkaista ongelman. Kotimaan liigassa pelaava 24-vuotias Ayoub El Kaabi ei ole suurelle yleisölle tuttu nimi, mutta hänen maalisaldonsa ovat huimaa luettavaa. El Kaabi debytoi Marokon paidassa tänä keväänä ja johdatti maan Afrikan kakkosturnauksena tunnetun African Nations Championshipin voittoon. El Kaabi on paukuttanut yhdeksään a-maaotteluun peräti 11 täysosumaa. Toissa kaudella El Kaabi takoi Marokon divarissa 18 otteluun 25 maalia. Viime kaudella pääsarjaseura RS Berkanessa hyökkääjä iski 22 maalia vaikka pelasi osan peleistä laidalla. 182-senttistä kärkimiestä kannattaa näin ollen pitää silmällä. Vaikka hänen näyttönsä ovat kevyemmistä karkeloista, taitaa El Kaabi todistetusti maalinteon jalon taidon.

Arvio

Marokko avaa kisansa Irania vastaan, mikä on kummallekin elintärkeä ottelu. Hyvin valmennetussa ryhmässä on laatua ja sitä kautta yllätyspotentiaalia, mutta Espanjan tai Portugalin peittoaminen vaatisi likipitäen täydellistä onnistumista. Monesta muusta lohkosta Marokko olisi saattanut selvittää tiensä jatkoon, mutta B-lohkon kärkimaat ovat ennakkoon liian kovia paloja purtavaksi.

Iran – Parempi kuin neljä vuotta sitten, mutta silti liian kovassa seurassa

Fifa-rankingissa sijalla 36. majaileva Iran nähdään MM-turnauksessa neljättä kertaa. Ensimmäisen kerran vuonna 1978 mukana ollut joukkue ei ole vielä kertaakaan edennyt jatkopeleihin, eikä se ole voittanut 12 ottelua kattavan kisahistoriansa aikana kuin yhden kerran. Aasian kaksivaiheisen karsinnan Iran selvitti vakuuttavasti. Jatkolohkonsa voittanut maa napsi 22 pistettä, kun toiseksi sijoittunut Etelä-Korea keräsi 15 pistettä.

Iranin luultavasti tunnetuin yksilö on päävalmentaja Carlos Quieroz. Kokenut 65-vuotias portugalilainen muistetaan ennen kaikkea Sir Alex Fergusonin oikeana kätenä Manchester Unitedissa. ManU-pestin lisäksi lusitaani on valmentanut kotimaansa A-maajoukkuetta sekä yhden kauden Real Madridia. Irania hän on johtanut vuodesta 2011, joten maa suuntaa toisiin kisoihinsa Quierozin alaisuudessa.

Quieroz onkin puhunut projektista ja siitä, että maa on huomattavasti valmiimpi kuin neljä vuotta sitten. Tuolloin Iran puolusti syvältä, mutta hyökkääminen jäi köykäiseksi, eikä se onnistunut maalinteossa kuin kerran. Tulevassa turnauksessa haasteena on tasapainon löytäminen, sillä Team Mellin on onnistuttava omassa päässä, mutta sen suurimmat tähdet ovat nimenomaan hyökkäyspään pelaajia.

Iran on paperilla lohkon selvästi heikoin joukkue, mutta sen tulivoimaa ei kannata aliarvioida. Joukkueen suurin tähti on Eredivisien maalikuninkuuden 21 osumalla nimiinsä vienyt Alireza Jahanbakhsh, joka pelaa 4–1–4–1-ryhmityksessä oikealla. Toinen kova tekijä on Olympiakosille 17 liigamaalia tehtaillut Karim Ansarifard.

Iranin hyökkäystä johtaa Hollanin liigan maalikuninkuuden nimiinsä vienyt Alireza Jahanbakhsh. (Amin M. Jamali/Getty Images)

Joukkue

Maalivahdit: Alireza Beiranvand (Persepolis), Rashid Mazaheri (Zob Ahan), Amir Abedzadeh (Maritimo)

Puolustajat: Majid Hosseini (Esteghlal), Ramin Rezaeian (Ostende), Mohammad Reza Khanzadeh (Padideh), Morteza Pouraliganji (Alsaad), Pejman Montazeri (Esteghlal), Milad Mohammadi (Akhmat Grozny), Roozbeh Cheshmi (Esteghlal)

Keskikenttäpelaajat: Saeid Ezatolahi (Amkar Perm), Masoud Shojaei (AEK Athens), Mehdi Torabi (Saipa), Omid Ebrahimi (Esteghlal), Ehsan Haji Safi (Olympiacos), Karim Ansarifard (Olympiacos), Vahid Amiri (Persepolis)

Hyökkääjät: Alireza Jahanbakhsh (AZ Alkmaar), Mehdi Taremi (Al Gharafa), Sardar Azmoun (Rubin Kazan), Reza Ghoochannejhad (Heerenveen), Saman Ghoddos (Ostersunds), Ashkan Dejagah (Nottingham Forest)

Avainpelaajat

Toisin kuin Iranin poliittisesti pahimmalla kilpakumppanilla Saudi Arabialla, pelaa valtaosa iranilaisista kotimaan rajojen ulkopuolella. Yksi heistä on 28 vuoden iästään huolimatta peräti 93 maaottelua pelannut Ehsan Hajsafi. Olympiakosia edustava Hajsafi pelaa seurajoukkueessa laitapakkina, mutta Iranin paidassa hänet nähtäneen keskikentällä. Toinen tärkeä pelaaja on kapteenina toimiva Masoud Shojaei, joka juhli Kreikan mestaruutta AEK:n paidassa. Kaksikko on tärkeässä roolissa nimenomaan pelaamisen tasapainon kannalta.

Iranin tärkein pelaaja Alireza Jahanbakhsh, jolla on allaan huippukausi AZ Alkmaarissa. 21 maalin lisäksi 24-vuotias laitahyökkääjä alusti 12 osumaa. On siis sanomattakin selvää, että nimihirviön on onnistuttava myös MM-viheriöillä, mikäli Iran mielii kiusata isompia.

Paperilla Iranin lähinnä kotimaan liigassa pelaavista puolustajista koostuva peräpää kalpenee hyökkäykselle, mutta tilastojen valossa se on ollut erittäin vakuuttava. Kaksivaiheisissa karsinnoissa Iran päästi 18 otteluun vain viisi maalia.

Alakerran avainhahmo on 25-vuotias maalivahti Alireza Beiranvand, joka on takuulla yksi eurooppalaisseurojen scouttien huomion kohde. Beiranvandin elämäntarina on pysäyttävä. Paimentolaisperheen poika karkasi jalkapallounelmansa perässä kotoaan 12-vuotiaana, päätyen työskentelemään ja asumaan pukutehtaaseen. Myöhemmin hän pesi autoja, siivosi puistoja ja työskenteli pizzeriassa, jossa nuorukainen myös asui. Lopulta jalkapallounelma kävi toteen, kun vaikeuksien kautta siunaantunut näytönpaikka Naftin nuorisojoukkueessa osoittautui käänteentekeväksi. Nyt 192-senttinen maalivahti on maansa kiistaton ykköstorjuja.

Kiinnitä katseesi

Iranin vahvan hyökkäyksen täydentää Rubin Kazanissa pelaava Sardar Azmoun. 23-vuotiaan hyökkääjän kausi oli vaisumpi, mutta maajoukkueessa Azmoun on ollut suorastaan hävyttömässä vireessä. Nuori kärkipelaaja on viimeistellyt 32 otteluun komeat 23 maalia. Hän omaa kokemusta kovista peleistä, sillä syksyllä 2016 nuorukainen maalasi Rostovin paidassa Mestarien liigan alkulohkon otteluissa sekä Atletico Madria että Bayern Müncheniä vastaan. Azmoun on vaarallinen etenkin päällään, mikä tuo Iranin erikoistilannepelaamiseen yhden oivan täsmäaseen.

Arvio

Lohkon heikoimmaksi arvioidun Iranin jatkopaikka olisi suoranainen sensaatio. Minkään sortin huumorijoukkueesta ei kuitenkaan ole kyse, vaan ryhmästä löytyy muutamia laatupelaajia. Brasilian kisoissa Iran oli ikävä vastustaja tiiviin puolustusmuurin ansiosta, mutta nyt joukkue pyrkii pelaamaan monipuolisemmin. Quierozin suojatit saattavat kiusata isompiaan ja napata muutaman pisteen. Jatkopeleihin Iranilla ei ole tälläkään kertaa asiaa.

Faneille.comin MM-ennakot:

Kansikuva: Matthias Hangst/Bongarts/Getty Images

Aiheeseen liittyvät jutut