Legendaarinen ja mielipiteitä vahvasti jakava Silvio Berlusconi on ollut Italian suurseura AC Milanin omistajana jo yli 30 vuoden ajan. Kuluneiden muutaman viime vuoden aikana huhut Milanin myymisestä kiinalaisomistukseen ovat kuitenkin lisääntyneet ja kaiken piti olla olla selvää elokuussa, kun kiinalaisen liikemiesryhmittymän Sino Europe Sportsin uutisoitiin ostaneen Milanin itselleen.
Italiassa asioiden on tapana hoitua vaikeimman kautta ja Milaninkin omistajanvaihdos on saanut suorastaan koomisia piirteitä. Tällä hetkellä juuri kukaan ei tunnu tietävän, kuka Milanin taustoja oikein pyörittää. Miten tähän tilanteeseen oikein on päädytty? Voiko Berlusconi vielä nostaa Milanin takaisin huipulle vai onko seuran siirryttävä vihdoin eteenpäin?
Berlusconi teki Milanista maailman parhaan jalkapalloseuran
Kahdeksas elokuuta vuonna 1986 jää ikuisesti italialaisen jalkapallon historiaan. Tuolloin yli 10 000 innostunutta ihmistä kokoontui Milanin harjoituskeskukseen juhlimaan seuran uutta omistajaa, miljönääriä ja poliitikkoa Silvio Berlusconia.
Setä-Silvio on tullut tunnetuksi erilaisista tempauksistaan ja hänen esittelynsä kannattajille oli luonnollisesti valtava spektaakkeli. Rokki raikasi, kun Milanin pelaajat saapuivat stadionille helikopterikyydityksellä. Viimeisenä kopterista ulos astui pieni hymyilevä mies raikuvien aploodien saattelemana. Berlusconi piti lyhyen puheen, jossa hän julistautui pitkäaikaiseksi Milanin kannattajaksi ja vannoi nostavansa seuran sen vanhaan glooriaansa. Pahat kielet tosin väittivät Silvion kannattaneen lapsuudessaan Milanin rakasta paikallisvastustajaa Interiä, mutta Rossonerin kannattajien keskuudessa Berlusconi on alusta alkaen nauttinut suurta suosiota.
Milan oli kaikkea muuta kuin hyvässä kunnossa Berlusconin hankkiessa seuran omistukseensa. 1960-luvun menestysvuodet olivat pelkkä muisto vain ja 1980-luvun alussa Milan putosi sopupeli- ja vedonlyöntiskandaalin johdosta jopa Serie B:hen. Silloinen seurapomo Giuseppe Farina oli kannattajien hampaissa, sillä ujo ja sisäänpäinvetäytynyt maalaispoika oli kaikkea sitä, mitä Milanin tapaisen seuran johtajan ei pitäisi edustaa.
Milan oli myös kovissa taloudellisissa vaikeuksissa. Se ei pystynyt maksamaan palkkoja pelaajilleen ajoissa ja sen velat olivat kolminkertaistuneet muutamassa vuodessa. Pahimmillaan näytti siltä, että Milanin jatkaminen nykymuodossaan oli kovasti uhattuna. Samaan aikaan huhut karismaattisen Berlusconin ostoaikeista alkoivat leviämään median ja puskaradion kautta. Milanin kannattajat anelivat banderollein ja lauluin Berlusconia hankkimaan seuran itselleen ja lopulta helmikuussa 1986 uutisoitiin, että Silviosta tulisi Milanin seurahistorian 20. seurapomo.
Berlusconi teki Milanista globaalin brändin
Jälkikäteen analysoiden Berlusconin voidaan sanoa olleen aikaansa edellä, sillä hänen johdollaan Milanista tuli jalkapallohistorian ensimmäinen todellinen globaali brändi. Berlusconin johdolla seura panosti valtavasti resursseja markkinointiin ja imagon kehittämiseen niin Italiassa kuin esimerkiksi Aasiassa. Berlusconi myös laajensi Milanin toimintaa jalkapallomaailman ulkopuolelle ja tälläkin hetkellä seura on valtava taloudellinen koneisto, jolla on omistajuuksia jos jonkinlaisissa firmoissa.
Pääasia oli kuitenkin menestys pelikentän puolella. Berlusconi lupasi tehdä Milanista maailman parhaan jalkapalloseuran ja tässä suhteessa hän ei lupauksiaan pettänyt. Berlusconin 30-vuotisella aikakaudella Milan juhli 28 mestaruutta, mukaanlukien viittä Mestareiden Liigan voittoa ja kahdeksaa Italian mestaruutta. Arrigo Sacchin valmentamaa 1980-luvun loppupuolen Milania pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaana jalkapallojoukkueena ja Milan oli vielä 2000-luvulla Kakan, Andrea Pirlon, Clarence Seedorfin ja Alessandro Nestan johdolla kestomenestyjä eurokentillä.
80-vuotias Berlusconi ei kuitenkaan enää ole entisaikojensa iskussa. Siviilielämän kohut ja sekoilut ovat vieneet huomiota rakkaan seuran asioista huolehtimisesta ja Milan tuntuukin pudonneen pahasti modernin jalkapallon kehityksestä. Berlusconilla kyllä riittää rahaa, mutta Milan ei pysty kilpailemaan Espanjan ja Englannin jättiseurojen kanssa samoista pelaajista. Milan on edelleen Berlusconille sydämen asia, mutta kaiken mahdollisen voittaneena miehen suurin liekki tuntuu jo sammuneen.
Silvio Berlusconi ja Adriano Galliani ovat Milanin viime vuosikymmenien menestyksen takuumiehet. (Getty)
Uusia omistajia on ollut yllättävän vaikea löytää
Tästä johtuen Italiassa on jo pitkään liikkunut huhuja siitä, että Berlusconi olisi halukas luopumaan Milanista riittävän hyvän tarjouksen osuessa kohdalle. Mitään konkreettista ei kuitenkaan tapahtunut ennen viime elokuuta, jolloin uutisoitiin, että kiinalainen liikemiesporukka olisi päässyt sopuun Milanin hankkimisesta. Sopimuksen mukaisesti Yonghong Lin johtama Sino Europe Sports sitoutui ostamaan Milanin kolmessa erässä, joista ensimmäinen suoritettiin onnistuneesti elokuussa.
Heti uutisten jälkeen Italiassa heräsi monenlaisia epäilyjä SES-ryhmittymän taustoista. Monta vuotta Kiinassa valmentanut ja maan hyvin tuntema Marcelo Lippi totesi haastattelussa, ettei hän tai kukaan hänen tuttavistaan ole koskaan kuullut Li:stä tai muista ryhmittymään kuuluvista liikemiehistä ja hänen mukaansa Milanin omistajavaihdoksen taustalla oli taatusti jotain epäselvyyksiä. Rossonerin kannattajat olivat hiljaisen toiveikkaita, sillä Berlusconi ja hänen luottomiehensa Adriano Galliani vannoivat, että uusien omistajien taustat olivat heidän tiedossaan.
Kaikki näytti menevän pitkään suunnitellusti, sillä Li maksoi Berlusconille toisen 100 miljoonan ennakkomaksun ajallaan. Lopullisen omistajanvaihdon piti tapahtua maaliskuun kahdeksantena päivänä, jolloin kuitenkin uutisoitiin, ettei kiinalaiset saaneet riittävää rahamäärää kasaan ja asian käsittelyä siirrettiin eteenpäin reilulla kuukaudella. Tällä hetkellä Berlusconi on siis saanut 200 miljoonaa euroa rahaa seuran myymisestä luopumatta kuitenkaan omistajuudestaan. Erinäisten raporttien mukaan Sino Europe Sports ryhmittymä olisi hajonnut ja tällä hetkellä Milania on ostamassa pelkästään Yonghong Li Kiinan hallituksen avustamana.
Kulissien sekasorto vaikuttaa joukkueen esityksiin kentällä
Taustojen sekoilu on auttamatta vaikuttanut Milanin menestykseen myös pelikenttien puolella. Viime kesän siirtoikkunassa päävalmentaja Vincenzo Montellalle luvattiin isoa siirtokassaa, mutta lopulta kesän kärkihankinnat olivat Gianluca Lapadulan, Jose Sosan ja Matias Fernandezin kaltaisia keskinkertaisuuksia. Myös tammikuussa Milanin piti olla uusien omistajien rahojen myötä valmiita vahvistamaan joukkuetta, mutta lopulta seura onnistui hankkimaan vain Lucas Ocamposin ja Gerard Deulofeun loppukauden mittaisilla lainasopimuksilla.
Yleinen mielipide Italiassa tuntuu olevan juuri nyt se, että mitä ikinä tapahtuukaan, tulisi Milanin omistajavaihdokselle löytää jonkunlainen lopputulema. Berlusconi on useissa viime aikaisissa haastatteluissa todennut, että hän on valmis jatkamaan Milanin johdossa, jos tällä hetkellä menossa oleva omistajanvaihdos tavalla tai toisella epäonnistuu.
Berlusconi on useissa haastatteluissa korostanut, että hän myy Milanin vain sellaisille omistajille, joita kiinnostaa seuran pitkäaikainen hyvinvointi. Onkin hieman ihmeellistä, miten seurojen korkeimpaan A-kategoriaan kuuluva Milan ei ole löytänyt itselleen mitattäyttäviä uusia omistajia, vaikka samaan aikaan moni huomattavasti pienempi ja vähemmän kannatettu seura on siirtynyt uuteen ulkomaalaiseen omistukseen.
Milan ei pelillisesti ole tällä hetkellä entisensä, mutta binesmielessä sillä on valtavasti ulosmittaamatonta potentiaalia. Rossoneri on edelleen yksi maailman kannatetuimmista jalkapalloseuroista ja sillä on myös Italiassa mittava ja uskollinen kannattajakunta.
Montella on tehnyt hyvää työtä vaikeissa olosuhteissa
Päävalmentaja Montellaa ei juuri nyt käy kateeksi. Kun kyse on AC Milanista, ovat odotukset aina korkealla, vaikka joukkueen tämänhetkinen pelaajamateriaali ei kestä millään mittarilla vertailuja edes Italian sisällä. Montella on kuitenkin tehnyt hyvää ja kärsivällistä työtä käytössä olevan materiaalin kanssa. Il Aeroplanino lempinimellä tunnettu valmentaja on sitoutunut uuteen nuorisoprojektiin ja hän ei olekaan epäröinyt antaa peliaikaa Manuel Locatellin ja David Calabran tapaisille nuorille, oman akatemian kasvateille.
Uuden Milanin keulakuvapoika on 18-vuotias supertalentti Gigi Donnarumma, joka pelaa hämmästyttävän kypsästi viikosta toiseen ikäisekseen maalivahdiksi. Donnarumman nykyinen sopimus loppuu kuitenkin kauteen 2018 ja Milanin tulisi tehdä kirkkaimman timanttinsa kanssa rahakas jatkosopimus niin nopeasti kuin mahdollista. Donnarumman ketku ja rahan päälle hyvin ymmärtävä agentti Mino Raiola ei ole kuitenkaan ollut vielä halukas sitouttamaan asiakastaan Milaniin, koska seuran omistustilanne on auki eikä kukaan tunnu tietävän, miten kilpailukykyisen joukkueen Milan saa lähivuosiksi kasaan.
Milan on tällä hetkellä Serie A:n sarjataulukossa seitsemäntenä ja mukana kamppailussa ensi vuoden europaikoista. Pitkään näytti jopa siltä, että Milanilla olisi mahdollisuudet pelata ensi vuonna Mestareiden liigaa, mutta pitkän pelillisen alavireen myötä ero Roman ja Napoliin on kasvanut jo seitsemään pisteeseen, mikä ei ole realistista kuroa kiinni loppukauden aikana.
Milan on aina tehnyt suurimmat urotekonsa eurokentillä, joten seuraa varmasti kiinnostaa myös Italiassa vähemmän arvostettu Eurooppa-liiga. Sinne pääsy olisi kuitenkin laiha lohtu, mikäli nykyinen sekoilu kulisseissa jatkuu ensi kaudellakin.
Unibet näyttää kauden kaikki Serie A:n ottelut suorina lähetyksinä Unibet TV:sta. Avaa tili nyt ja katso AC Milanin ottelut ilmaiseksi!
Kansikuva: Giuseppe Bellini/gettyimages