Suomi nappasi keskiviikkona maukkaan 2-1-voiton Unkarista. Kotijoukkue johti peliä vielä avausjakson jälkeen, mutta Suomi nousi toisella jaksolla voittoon Joel Pohjanpalon ja Roman Eremenkon maaleilla.
Vaikka moni puhuu pelkästä harjoitusmaaottelusta, panokseltaan tämä peli oli kaikkea muuta. Suomi ja Unkari pelaavat tulevissa EM-karsinnoissa samassa lohkossa, joten Huuhkajat otti nyt selkeän henkisen yliotteen itselleen voiton myötä. Kun Suomi tulevissa karsinnoissa matkustaa marraskuussa Unkarin vieraaksi, on pelaajien itseluottamus tämän voiton myötä huomattavasti parempi. Huipputasolla marginaalit ovat pienet ja juuri nämä henkiset asiat kääntävät pelejä. Eli vaikka pisteitä ei keskiviikkona jaettu, voitto oli äärimmäisen tärkeä.
Unkari siirtyi pelissä 1-0-johtoon ensimmäisellä jaksolla. Maalia edelsi selkeä käsivirhe, joka jäi tuomaristolta näkemättä. Silmiinpistävää oli kuitenkin myös Juhani Ojalan sijoittuminen tilanteessa: selkeä arviointivirhe Huuhkajien topparilta. Muutenkin Ojala oli pelissä vaikeuksissa sijoittumisen ja pallon lentoradan arvioimisen kanssa. Tämä johtunee pitkälti siitä, että peliaika Venäjällä on ollut vähissä viime kuukausina. Ojalalla oli nyt näytönpaikka napata itselleen aloittavan topparin vakiopaikka, mutta täysin hän ei pelissä onnistunut. Niklas Moisanderin toppariparin etsintä jatkuu siis vielä kevään ja kesän peleissä. Toukokuun Tshekki-pelissä Tero Mäntylä saanee näyttöpaikan Moisanderin rinnalta.
Laitapakkeina Suomella pelasivat Sebastian Sorsa ja Kari Arkivuo. Sorsa sai kutsun avaukseen pikahälytyksellä, kun Jere Uronen jäi sivuun takareisivamman takia. Sorsa pelasi kelpo pelin, mutta Uronen ottaa paikkansa seuraavissa peleissä. Arkivuo puolestaan pelasi todella hyvän pelin niin puolustus- kun hyökkäyssuuntaan.
Ensimmäisellä jaksolla Suomi piti palloa selvästi enemmän kuin Unkari, mutta maalipaikat ja vaaralliset hyökkäykset olivat vähissä. Ongelmana oli hyökkäysalueen murtautumiset. Nyt Tim Sparv ja Toni Kolehmainen pelasivat kovia ja matalia syöttöjä suoraan hyökkääjien jalkaan kahden tai jopa kolmen puolustajan väliin, ja yleensä vielä niin että hyökkääjä oli tilanteessa ehtinyt jo pysähtyä. Näissä avaavissa syötöissä kaiken A ja O on syötön ja hyökkääjän liikkeen ajoitus. Kun se toimii hyvin, on hyökkääjän helpompi pelata palloa kolmannelle omalle pelaajalle. Tämä oli pelissä osittain Unkarin hyvyyttä, mutta syy löytyy myös Sparvista, Kolehmaisesta sekä Teemu Pukista.
Sparv pelasi keskikentän pohjalla omaan tyyliinsä, mutta tämäkin peli osoitti, että hänestä ei ole tähän tärkeään rooliin A-maajoukkueessa. Nykyfutiksessa keskikentän pohjapelaaja on se pelaaja, joka avaa syötöillä joukkueensa peliä eteenpäin. Eli pohjapelaaja ei ole enää se rikkova ja katkova pelaaja. Kun Roman Eremenko on nostettu kenttäryhmityksessä ylöspäin, on tämä pelipaikka Suomen ongelma. Teemu Tainio pystyy tietyllä tavalla pelaamaan tässä roolissa, mutta tulevissa karsinnoissa kaikkea ei voi laskea enää Tainion varaan.
Hyökkäyspäässä Roman Eremenko näytti jälleen kerran, miksi Euroopan suurseurat ovat hänestä kiinnostuneita. Eremenko uskalsi pitää palloa ja lähes kaikki murtavat syötöt lähtivät hänen jalastaan. Toki myös harhasyöttöjä tuli, mutta niitä on lähes mahdoton välttää, sillä rooli on niin iso ja merkittävä.
Riku Riski sai nyt näyttöpaikan toisena 10-paikan pelaajana. Kausi Norjassa ei ole vielä alkanut ja tämä näkyi Riskin pelaamisessa. Myös aktiivisuus puuttui, eikä häneltä nähty riittävästi juoksuja linjan taakse. Kärjessä Teemu Pukki yritti ja yritti ja oli lopulta isossa roolissa Suomen ensimmäisessä maalissa. Tietynlainen pehmeys kuitenkin näkyi edelleen Pukin otteissa ja häneltä puuttui se ”tappajan vaisto”, jolla pelejä ratkotaan.
Suomi vaihtoi toisella jaksolla kentälle Joel Pohjanpalon Riskin tilalle. Vaihto käänsi samalla ottelun kulun Suomelle, sillä ”Jolle” pelasi erittäin aktiivisesti. Maalitili on Saksassa avattu ja vastuuta tulee. Tämä näkyi myös nuoren miehen itseluottamuksessa. Jos Pohjanpalo jatkaa saman lailla Saksassa, tulee hän haastamaan Pukin Suomen ykköshyökkääjänä. Fakta on se, että maalit ratkaisevat. Nyt Pohjanpalo tekee niitä, Pukki ei. Pukki ja Pohjanpalo voivat toki olla myös samaan aikaan kentällä, mutta se tarkoittaisi Kasper Hämäläisen vaihtokomennusta. ”Kappe” ei ole maalintekijä, mutta omalla aktiivisella pelityylillään Suomelle erittäin tärkeä pelaaja.
Vaikka pelissä oli tiettyjä puutteita, voitto on aina voitto. Unkari tuli Suomen karsintalohkoon kakkoskorista, joten ihan pilipalivastustajasta ei ole kysymys. Tästä on hyvä jatkaa kohti EM-kisapaikkaa!
Huuhkajien arvosanat pelistä
Niki Mäenpää 7
Maali meni turhan helposti, mutta muuten varma suoritus.
Sebastian Sorsa 7
Hyökkäyssuuntaan Sorsan pelaaminen jäi vaisuksi, mutta selvitti haastavan paikan kunnialla.
Niklas Moisander 8
Kapteeni katkoi, avasi peliä ja oli tuttuun tapaansa puolustuksen johtaja isolla J:llä.
Juhani Ojala 6
Epävarmuutta ja arviointivirheitä. Näihin ei ole varaa karsinnoissa.
Kari Arkivuo 8
Pohjusti Suomen avausmaalin hyvällä nousulla. Aktiivinen ja varma jälleen kerran.
Tim Sparv 7
Rikkoi, katkoi ja pelasi varmasti. Pelin avaaminen oli kuitenkin vaikeaa.
Perparim Hetemaj 8
Hetemaj piti palloa, syötti varmasti omille, katkoi, pelasi aikaa, ärsytti vastustajia ja oli avainasemassa toisessa maalissa. Tärkeä pelaaja Suomelle.
Toni Kolehmainen 5
Ei päässyt kunnolla peliin mukaan ja syötöt karkailivat liikaa.
Riku Riski 5
Näytti pelissä pehmeältä, eikä uskaltanut olla tarpeeksi aktiivinen.
Roman Eremenko 9
Suomen tärkein pelaaja jälleen kerran. Kaikki hyvät hyökkäykset lähtivät Eremenkon jalasta. Kruununa voittomaali rankkarista.
Teemu Pukki 7
Varsin ”pukkimainen” esitys. Yritystä oli, mutta liikaa menetyksiä ja pehmeyttä. Röyhkeyttä tarvitaan lisää.
Vaihtopelaajat
Alex Ring 7
Pelasi hyvin viimeiset 20 minuuttia. Varsinkin puolustussuuntaan katkot ja riistot onnistuivat.
Joel Pohjanpalo 9
Pirteä vaihtopelaaja, joka käänsi pelin Suomelle. Haki aktiivisesti palloa ja yritti ratkaisuja hyvällä itseluottamuksella.