Käsite ”huumoripelaaja” on sana johon törmää usein Twitterin ihmeellisessä maailmassa, mutta harvemmin journalismin kentällä. Käsitteeseen ei kuitenkaan liity positiivista kaikua, vaan huumoripelaajat tunnetaan enemmänkin pelureina, joiden säheltämiselle katsojat saavat naureskella. Tämä listaus ruotiikin läpi Valioliigaviheriöiden hauskimmat koheltajat tai muuten vain hauskaa urakehitystä läpikäyneet pelurit.
10. Stuart Taylor, Southampton
Listan kymppipaikan valtaa nimi, joka ei välttämättä ole kovinkaan monelle tuttu. 36-vuotias Stuart Taylor on siis pelipaikaltaan maalivahti ja edustaa tätä nykyä Southamptonia. Arsenal-kasvattia pidettiin nuorempana kelpo lupauksena, mutta mies on sittemmin tullut tunnetuksi lähinnä varamaalivahdin varamiehenä. Ennen Pyhimyksiin liittymistä Taylor oli edustanut Valioliigaurallaan Tykkimiehiä, Aston Villaa ja Manchester Cityä. Maalimolken syksyllä 1999 alkaneella ammattilaisuralla on pelejä Englannin eri sarjatasoilla kertynyt ainoastaan 75. Edelliskerran tolppien väliin keväällä 2015 Leedsissä päässeen Taylorin selviytyminen edes So’tonin penkille olisi jo jonkin sortin yllätys. Sivuhuomiona mainittakkoon, ettei Taylorista olla uransa aikana maksettu vielä penniäkään siirtokorvausta.
9. Mathieu Flamini, Crystal Palace
Ranskalaisterrieri oli kelvollinen pohjapelaaja nuorempana, mutta siirto Italiaan kesällä 2008 ei tehnyt hyvää Flaminin uralle. Kolme edelliskautta Tykkimiehissä tahkonut Mesut Özilin paras kaveri on parhaana päivänä siedettävä vaihtoehto keskikentän rikkovaan rooliin. Yleensä Flamini on kuitenkin totuttu näkemään vahvasti koheltavana taklauskoneena, jolta irtoaa aina välillä kahden jalan pulkkataklauksia kummatkin jalkapohjat edellä. Ranskalaisen onneksi mies ei kuitenkaan kentän ulkopuolella kuulu ”hupiukko”-kategoriaan, vaan Flamini pyörittää menestyvää biokemiallista yritystä, joka tähtää maapallon pelastamiseen.
8. Ashley Young, Manchester United
Edelleen ManU:ssa roikkuvan laiturin olemassa olo unohtuu aina välillä, mutta loukkaantumissumien johdosta huumoripelaaja nähdään aina toisinaan Old Traffordin nurmella. Taannoin nopea laituri oli hyvä jalkapalloilija, varsinkin Aston Villassa ja Sir Alex Fergusonin aikakaudella, mutta viime vuosina Young on jäänyt karusti huippufutiksesta jälkeen. Tämä näkyy jo siinä, ettei mies ole tehnyt edes itselleen kovin ominaisia törkeitä filmauksia.
7. Jonathan Walters, Stoke
Sympaattinen irlantilainen painaa edelleen Pottersin yläkerrassa, mikä on sinällään erikoista, sillä Stoke pyrkii pelaamaan tätä nykyä modernia jalkapalloa. Kesästä 2010 Stokea edustanut Walters on hyvin miehen tuuliselle Britannia Stadiumille hommanneen Tony Pulisin näköinen raataja, mutta huippujalkapalloilija harmaantunut irkku ei missään nimessä ole. Syystä tai toisesta Mark Hughes luottaa edelleen Waltersiin aina silloin tällöin, vaikka 33-vuotias kärki ei tuo nyky-Stoken hyökkäämiseen enää mitään lisäarvoa.
6. Marouane Fellaini, Manchester United
Innokkaimmat ManU-fanit nostivat käkkäräpäätä jo planeetan parhaiden puolustavien keskikenttäpelaajien joukkoon Fellainin pelattua muutaman hyvän ottelu Unitedin konehuoneessa. Karu todellisuus kuitenkin iski silmille, kun blondilla afrolla nykyään operoivaa Fellosta vietiin kuin märkää rättiä Manchesterin derbyssä. Reippaan puoleisesti koheltavaa belgiä ei voi kuvailla edes sympaattiseksi futaajaksi, miehen toistuvien sikailujen johdosta.
5. Younes Kaboul, Watford
Portsmouthia, Tottenhamia ja Sunderlandia ennen tätä kautta edustanut Younes Kaboul on ehkä koko Valioliigan huonoin keskuspuolustaja. Takavuosina 30-vuotias ranskalainen oli kelpo toppari brittipalloa pelanneessa Harry Redknappin Tottenhamissa, mutta tätä nykyä Kaboulin pelaaminen on todella melankolista seurattavaa. Ranskalainen ei oikein ehdi minnekkään, eikä osaa pelata jalalla. Sunderlandin kaltainen kaatopaikka oli Kaboulille hyvä seura, mutta hyvän viime kauden pelanneelta Watfordilta huumoritopparin hankinta oli todella erikoinen veto.
4. Artur Boruc, Bournemouth
Kokenut puolalainen on ehdottomasti Valioliigan viihdyttävin maalivahti. Boruc saattaa ottaa mielenvikaisen torjunnan ja seuraavassa tilanteessa lahjoittaa maalin vastapuolelle. Jostain syystä Eddie Howe päätti kuitenkin luottaa Boruciin, mikä saattaa maksaa Kirsikoille joitakin pisteitä kauden aikana. Veskarin kunniaksi täytyy kuitenkin todeta, että tällä kaudella 36-vuotias Boruc on sählännyt ihmeen vähän, mikä luonnollisesti pudottaa Bournemouthin pelien viihdearvoa. Onneksi kautta on vielä runsaasti jäljellä.
3. Branislav Ivanovic, Chelsea
Hieman vähemmän sivistyneille Valioliigakuluttajille tiedoksi: Branislav Ivanovic ei ole enää huippupuolustaja, vaikka näin osa edelleen erheellisesti luulee. Muutamia vuosia sitten planeetan elittiin pelipaikallaan kuuluneessa serbissä alkaa näkymään iän tuoma fyysinen taantuminen, mikä on toki ihan inhimillistä. Parhaimmillaan Ivanovic on mukiinmenevä puolustaja, mutta serbin pitäisi ehdottomasti päästä puolustuksen keskustaan, sillä laidalla kankeaa koheltajaa ollaan viety edestä ja takaa. Varsinkin nopeat ja juonikkaat laiturit ovat Ivanovicille äärimmäisen myrkyllisiä.
2. Alberto Moreno, Liverpool
Kertonee jotakin Sevilla-kasvatin nauttimasta luotosta Anfieldilla, että Jürgen Klopp peluuttaa ennemmin keskikentällä uransa tehnyttä James Milneriä vasempana pakkina kuin Morenoa. Kloppia ei toki voi moittia, sen verran kamala jalkapalloilija Moreno tällä hetkellä on. Hyökätessä espanjalainen on hyvä laitapakki, mutta omassa päässä Morenoa voisi kuvailla käveleväksi katastrofiksi. Liverpool-fanit tuskin hetkeen unohtavat viime keväistä Eurooppa liigan finaalia, jossa Moreno lähes omakätisesti lahjoitti turnauksen voiton entiselle seuralleen Sevillalle. Poolille kaksi vuotta sitten 15 miljoonaa puntaa maksanut laitapakki liittyy luonnollisesti Brendan Rodgersin pitkään hutihankintojen listaan ja ongelmajäte-osastolle.
1. David Luiz, Chelsea
Voiko listan piikkipaikalle edes valita muuta pelaaja kuin Chelseaan palanneen David Luizin? Brassitoppari on pelannut tällä kaudella kolme peliä, joissa omissa on soinut jo seitsemän kertaa. Simpsonien Sideshow Bobia muistuttavan topparin pelaamista tosin on hauska seurata miehen säntäillessä sinne tänne ja sijoittuessa aivan minne sattuu. Chelsean olisi luullut ymmärtäneen jo ettei Luizista saa huipputopparia vaikka miten päin kääntää. Kenties hauskin Luiziin liittyvä fakta on se, että sählääjästä on maksettu uransa aikana lähes 100 miljoonaa puntaa siirtosummia. Toki on hyvä muistaa, että Luiz nostaa pelin kuin pelin viihdearvoa, muttei välttämättä Antonio Conten tai Chelsea-fanien toivomalla tavalla.
Kansikuva: Getty