Liverpool näytti 1967 ihan samalta kuin nyt, paitsi että pelaajat olivat brittejä (Getty Images)
Englannin Valioliigan – kuten aika monen muunkin suuren sarjan – seuraaminen voi aika ajoin tuntua puuduttavalta. Jo kauden alla on selvää, että valtaosalla joukkueista ei ole mitään asiaa mestaruustaisteluun tai edes kamppailuun kärkipään sijoituksista. ”Aina ne samat joukkueet” eivät kuitenkaan ole aina olleet ”niitä samoja”.
Jos sarjataulukossa peräkkäisillä sijoilla ovat Manchester City, Manchester United, Everton, Liverpool ja Tottenham – tässä järjestyksessä – niin ei tuo kovin vieraalta tunnu. Täsmälleen näin oli tasan sata vuotta sitten kauden päättyessä. Ainoa pieni ero oli se, että mainitut joukkueet miehittivät sarjataulukossa sijoja 13. – 17. Nykyisistä kärkijoukkueista Chelsea oli ”ylivoimainen” kahdeksannella sijallaan ja edelliskauden päätteeksi pudonnut Arsenal taisteli noususta sarjaporrasta alempana nousupaikan lipsahtaessa Bradford Park Avenuelle vain maalisuhteen turvin – maalisuhteen siis tuolloin, ei maalieron, vaikka lopputulos olisi ollut sama.
Tuolloin muuten sekä Lontoon, Manchesterin että Liverpoolin derbyissa kirjattiin aika harvinainen sattuma: kaikki ottelut päättyivät vierasvoittoihin. Ihan tätä vuotta ei eletä myöskään vaikkapa seuraavissa tuloksissa: Burnley – Chelsea 6-1, Bolton – Manchester United 6-1, Middlesbrough – Tottenham 6-0, Liverpool – Oldham 0-3 tai Blackburn – Everton 6-0. Mestari keväällä 1914? Blackburn ennen Aston Villaa ja Middlesbroughia.
Eikä pidä ajatella, että sata vuotta sitten olisi varsinaisesti eletty Englannin liigan aamunkoittoa. Takana oli jo yli 20 kautta ja seurat saavuttaneet vakiintuneen aseman. Tätä kuvaa hyvin myös se, että Arsenalin muutettua Highburylle nimenomaan vuonna 1913, kaikki mainitut seurat pelasivat vuosikymmenten saatossa tutuiksi käyneillä stadioneillaan, joista toki juuri Arsenal ja lisäksi Manchester City ovat viime vuosina siirtyneet suurempiin ympyröihin.
50 vuotta sitten
Alex Ferguson aloitti ManUn rakentamisen kauan sitten (Getty Images)
Liverpool, Manchester United, Everton, Tottenham, Chelsea… Tuttu rimpsu tämäkin ja siinä todella on kärjen järjestys Englannissa 50 vuotta sitten. Vain Arsenal lipsui hiukan rivistä kahdeksannella sijallaan ja Manchester City puolestaan pelasi pykälää alempana sarjasysteemissä.
Kuvaavaa on tavallaan se, että kauden 1963-64 pääsarjajoukkueista ainoastaan Wolverhampton ja Sheffield United eivät pelaa tällä kaudella kahdella ylimmällä sarjatasolla ja ainakin Wolves on tällä hetkellä sekin Championshipiin vahvasti palaamassa.
Pienenä yksityiskohtana voi panna merkille myös sen, että Fulhamin maine huonona vierasjoukkueena ei ole ihan muutaman viime vuoden peruja. Fulham oli jumboksi jääneen Ipswichin jälkeen kauden huonoin vierasjoukkue vain kahdella voitollaan, mutta kotisaldo 11-8-2 riitti nostamaan lontoolaiset 15. sijalle.
25 vuotta sitten
Jalkapalloilija jumalan tahdosta ja varsin monen pikkupojan idoli 1988, Gary Lineker (Getty Images)
Kun aikajana jälleen puolitetaan ja siirrytään 25 vuoden taakse, niin tutulta näyttäisi: kärjessä Arsenal, Liverpool… ja Nottingham perässään Norwich ja Derby. Eli ei sittenkään. Tottenham on toki aika tutulla sijallaan eli kuudes ja Everton kahdeksas. ManU löytyy sijalta 11., jonne tuskin edes David Moyes onnistuu joukkuetta tällä kaudella pudottamaan.
Chelsea ja Manchester City? Sarjaporrasta alempana kumpikin, joskin molemmat nousivat takaisin parrasvaloihin kauden päätteeksi.
Mielenkiintoista on myös se, että neljännesvuosisata sitten pääsarjassa pelasi nykysilmin katsottuna selvästi enemmän ”eksoottisia” seuroja kuin 25 vuotta aiemmin. Coventry, Wimbledon, Charlton, Luton näistä esimerkkeinä – eikä yksikään kvartetista myöskään kauden päätteeksi pudonnut.
10 vuotta sitten
Manchester United oli kovin joukkue Valioliigassa, joka pelasi omilla säännöillään (Getty Images)
Keväällä 2004 voisi luulla nykyisten asemien olleen jo aika lailla olemassa ja osin tämä on totta, osin ei. Seuratusta seitsikosta Arsenal, Chelsea ja Manchester United olivat selkeä kärkikolmikko ja Liverpool tuli tämän jälkeen neljäntenä.
Everton ja Manchester City olivat kuitenkin viimeiset säilyjät Valioliigassa ja Tottenhamkin vain pari pykälää ylempänä 14. sijalla. Tämä kolmikko joutui nöyrtymään muun muassa Charltonille (7.) ja Portsmouthille (13.).
Eroja kuvaa hyvin se, että Arsenal voitti mestaruuden häviämättä otteluakaan, kun Tottenhamille tappioita 38 ottelussa kertyi 19, Evertonilla 17 ja Cityllekin 15.
Mitä tämä kaikki sitten todistaa? Ei välttämättä kovin paljon muuta, mutta ainakin sen että ”Ikuisuus” on ihmisten – jalkapallofanienkin – mielessä lopulta aika lyhyt aikamääre. Jos nyt tuntuu siltä, että Valioliigan kauden 2023-24 kärkipään joukkueitten nimet pystyy ennakoimaan jo tällä hetkellä, niin ehkä ihan koko kuukausipalkkaa ei kuitenkaan kannata lyödä asiasta vetoa. Mikä on tietysti erinomaisen hyvä asia.