Jos haluaa kannattaa joukkuetta, jonka seuraaminen ei käy tylsäksi, on länsilontoolainen Chelsea mainio valinta. Toissa kauden katastrofi ja 10. sija vaihtuivat Antonio Conten johdolla suvereeniin mestaruuteen, joka tuli sarjan historian toiseksi muhkeimmalla pistepotilla. Menestyksestä huolimatta kaikki asiat seuran sisällä eivät ole hyvin.
Elämä Länsi-Lontoossa muuttui totaalisesti vuonna 2003, kun ostettavissa olevaa lontoolaisseuraa etsiskellyt Roman Abramovitš kantoi rahansa isoissa talousvaikeuksissa painineen Chelsean taakse.
Maailman rikkaimpiin ihmisiin yli 12 miljardin omaisuudellaan lukeutuva 51-vuotias Abramovitš kuuluu luonnollisesti presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin ja on tehnyt rahansa öljyllä. Haastatteluja ja julkisuutta välttelevä Chelsea-omistaja oli yksi oligarkeista, joka osti Neuvostoliiton romahdettua myyntiin tulleita valtio-omistuksia pilkkahintaan 1990-luvulla ja moninkertaisti sijoituksensa nopeassa ajassa. Juuri tästä syystä Moskovassa asuu eniten miljonäärejä koko maailmassa ja Venäjällä tulonjako on maailman epätasaisin.
Abramovitš hankki aikanaan öljykentät Boris Berezovskin kanssa noin 100 miljoonan dollarin hintaan. Ja kun Sibneftinä tunnettu yhtiö myöhemmin myytiin Venäjän valtiolle, oli kauppahinta yli 13 miljardia dollarilla. Nuori Abramovitš onnistui verkostoitumaan oikean ihmisen kanssa, sillä Ladaa johtanut Berezovski oli tuohon aikaan tunnettu hahmo Venäjällä ja kuului presidentti Boris Jeltsinin tuttavapiiriin, mikä selittää pitkälti miksi kaksikko pääsi käsiksi arvokkaisiin luonnonvaroihin niin halvalla.
Konkurssin partaalla olleelle Chelsealle Abramovitš on ollut lottovoitto. Oligarkki pumppasi seuraan nopeasti ison läjän rahaa ja Jose Mourinhon johtama ryhmä juhli ensimmäistä liigamestaruutta 50 vuoteen vain kaksi vuotta Abramovitšin tulon jälkeen. Sittemmin palkintokaappiin on kertynyt runsaasti täytettä. Abramovitšin pian 15 vuotta kestäneen valtakauden aikana Siniset ovat voittaneet viidesti liigamestaruuden, neljästi FA Cupin, kolmesti Liigacupin, kertaalleen Eurooppa-liigan ja kirkkaimpana kruununa Mestarien liigan keväällä 2012. Relevantteja pokaaleja on näin ollen tullut 14 kappaletta.
Hyvää ja huonoa johtamista
Menestyksestä huolimatta Abramovitš on ristiriitainen hahmo. On täysin selvää, ettei Chelsea olisi saavuttanut 2000-luvun menestystään ilman upporikkaan omistajansa resursseja, mutta täysin ongelmatonta Abramovitšin touhu ei ole ollut.
Vaikka Abramovitš on palkannut seuraan osaavaa väkeä, on omistajan halu puuttua edustusmiehistön tekemisiin ollut välillä iso rasite. Vaikka Mourinho niitti menestystä 2000-luvun puolivälissä, ei Abramovitš ollut täysin tyytyväinen, sillä hänen kerrotaan ihastelleen etenkin Arsenalin pelaamaa jalkapalloa. Omistajan haaveissa onkin ollut viihdyttävällä ja hyökkäysvoittoisella pelillä menestyvä ryhmä.
Ensimmäinen liitto Mourinhon kanssa päättyi suurelta osin Abramovitšin toimintaan. Lusitaaniluotsi puhui aikanaan siitä, kuinka hän haluaa Stamford Bridgelle tähtien sijaan hyviä pelaajia, jotka omaksuvat kurinalaisuutta vaativan pelitavan paremmin. Mourinho ei ollut mielissään, kun Abramovitš toi Michael Ballackin ja Andriy Shevchenkon Chelseaan kesällä 2006 ilman, että olisi kysynyt managerin mielipidettä asiaan.
Etenkin managerit ovat joutuneet Abramovitšin tulilinjalle. Antonio Conte on Abramovitsin ajan kymmenes manageri. Näistä kymmenestä Mourinhon lisäksi Guus Hiddink on käynyt seurassa kahdesti. Yli 300 päivää pestissä on kestänyt ainoastaan Mourinho, Carlo Ancelotti sekä Conte. Managerikaruselliin liittyen muutama vuosi sitten Twitterissä kiersi meme, jossa yhdeksi FIFA-saavutukseksi oli nostettu täyden kauden pysyminen Sinisten peräsimessä.
Manageriruletista huolimatta Abramovitš on tehnyt myös onnistuneita henkilöstövalintoja. Yksi niistä on marraskuun alussa eronnut tekninen johtaja Michael Emenalo, josta tuli valtataistelun ensimmäinen uhri. Myös johtokuntaan kuuluvan ja toimitusjohtajan titteliä hallinnoivan Marina Granovskajan kerrotaan olevan rautainen ammattilainen, mitä tulee talouden pyörittämiseen.
Nigerialainen Emenalo on 52-vuotias ex-pelaaja, jolla oli kymmenen Chelseassa vietetyn vuoden aikana useita rooleja. Abramovitšin ehdottomiin luottomiehiin kuulunut Emenalo tuli seuraan scouttina, kohosi vastaamaan scouttauksesta sekä akatemiasta, on toiminut apuvalmentajana ja viimeiset vuodet teknisenä johtajana. Vaikka miehestä ei ole juurikaan kirjoitettu, on hän ollut iso tekijä Chelsean menestyksen taustalla. Toimitusjohtaja Granovskaja hoitaa siirtojen operatiivisen puolen, mutta Emenalo on ollut pitkälti päättämässä ketä seuraan hankintaan ja kenet kaupataan eteenpäin. Näin ollen muun muassa Thibault Courtoisin tai Cesar Azpilicueatan kaltaiset kaappaukset ovat pitkälti Emenalon käsialaa.
Granovskajaa taas on tituleerattu brittilehti The Timesin toimesta jalkapallomaailman vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi. Venäjän ja Kanadan passit omaavat Granovskaja, 42, tuli Chelseaan vuonna 2010. Hänellä on kuitenkin pitkä historia Abramovitšin kanssa, jonka henkilökohtaisena assistenttina nykyinen toimitusjohtaja työskenteli jo kauan ennen Chelsea-aikoja. Kuten todettua, pidetään Granovskajaa piin kovana bisnesnaisena, sillä hän on vastuussa paitsi pelaajakaupoista myös sponsorisopimuksista. Länsilontoolaisten Niken kanssa viime syksynä solmima ja 60 miljoonaa puntaa vuodessa tuova paitasponsorisopimus luetaan ennen muuta Granovskajan ansioksi.
Toimitusjohtaja Marina Granovskaja on voimakas hahmo Stamford Bridgellä, hän hoitaa pelaajasiirtojen operationaalisen puolen. (All Over Press).
Juuri Emenalo ja Granovskaja ovat olleet vastuussa Chelsean rekrytoinneista. Viime kesä meni siirtorintamalla kehnosti, mutta yleisesti ottaen Chelsean voi väittää olleen omalla tasollaan kaupan tekemisessä 2010-luvulla. Kuten kesällä julkaisemassamme jutussa kerrottiin, on mielikuva Chelseasta ylenpalttisesti tuhlaavana ökyseurana väärä. Rahaa Länsi-Lontoossa on kyllä poltettu, mutta diilejä on rahoitettu monin paikoin pelaajamyynneillä. Tästä johtuen Chelsean noin 300 miljoonan punnan nettokulutus 2010-luvun pelaajakaupoissa on Liverpoolin tasoa ja alle puolet Manchester Unitedin kulutuksesta.
Vaikka managerit ja pelaajat ovat vaihtuneet Stamford Bridgellä tiheään, ovat Emenalo ja kumppanit pitäneet seuran kilpailukykyisenä onnistuneella pelaajapolitiikallaan. Siinä sivussa Chelsea on kehittänyt itselleen sumujen saarten parhaan akatemian, joka on juhlinut nuorten Mestarien liigan voittoa kahdesti. Nähtäväksi jää, tulevatko Sinisten helmet kuten Tammy Abraham tai Ruben Loftus-Cheek vielä omaan käyttöön, mutta siirtokorvauksia nuorukaisista pitäisi ainakin tipahdella.
Conten tinkimätön tyyli tuo menestystä, mutta myös ongelmia
48-vuotiasta Antonio Contea karismaattisempaa manageria saa hakea. Suvereeniin mestaruuteen länsilontoolaiset viime kaudella johdattanut italialainen on fanien suosiossa, eikä syyttä. Niin loistava manageri kuin Conte onkin, on hänen tinkimätön tyylinsä tuottanut ongelmia jokaisessa paikassa, missä Leccessä syntynyt ex-keskikenttäpelaaja on vaikuttanut. Tähän astisella manageriurallaan Conte on jättänyt kaikki seurat ovet paukkuen.
Juventuksen saapasmaan ykkösseuraksi palauttanut Conte kyllästyi seurajohdon pihtailuun kesällä 2014 ja erosi. Vanhan Rouvaa jo pelaajaurallaan kipparoinut luotsi närkästyi erityisesti siitä, kun Alexis Sanchez ja Juan Cuadrado menivät ohi suun. Conten kuuluisin sitaatti lienee se, kun luotsi sanoi, ettei sadan euron ravintolaan voi mennä syömään kymmenellä eurolla. Tällä hän luonnollisesti viittasi siihen, ettei Juve voi kilpailla Euroopan huippujen kanssa, jos se ei panosta ryhmäänsä asian mukaisella tavalla. Pihtailun ohella Conte turhautui myös ympäri Aasiaa suuntautuneisiin pr-kiertueisiin.
Kipinät ovat räiskyneet myös Stamford Bridgellä. Conte ei ole peitellyt pettymystään viime kesän siirtoikkunaan. Pelaaja toisensa perään Sinisten ykköskohteet lipuivat muihin seuroihin. Hyviä pelaajia Chelsea toki sai hankittua, mutta kaivattu ringin laajennus jäi haaveeksi. Närää italialaisessa herätti etenkin Nemanja Maticin myynti kilpailijan riveihin. Ja kun syitä serbin kauppaamisen taustalla kysyttiin, kehotti Conte tiedustelemaan asiaa Abramovitsilta.
Monien mieleen nousee varmasti myös hankaus Diego Costan kanssa. Ongelmat hyökkääjän kanssa alkoivat jo tämän vuoden alussa ja huipentuivat viime kesän tekstiviestikohuun. Chelsea sai lopulta tehtyä mukavan diilin Atletico Madridin kanssa, mutta riitautuminen joukkueen avainpelaajan kanssa kuvastaa Conten tinkimättömyydestä herkästi syntyviä ongelmia.
Tällä hetkellä manageri on ajautunut kahnauksiin mestaruuden takuumiehiin kuuluneen David Luizin kanssa. Brittilehdistö on kirjoitellut brassitopparin läheisen suhteen Costan kanssa ärsyttävän Contea, mutta piinkovassa ammattilaisurheilussa tuo kuulostaa jokseenkin epäuskottavalta selitykseltä. Conte kommentoi, että Luizin täytyy tehdä paljon töitä päästäkseen takaisin kokoonpanoon ja vallatakseen avauksen paikan takaisin mainiosta pelanneelta Andreas Christenseniltä. Sotakirveet on ilmeisesti laitettu ainakin hetkeksi syrjään, sillä brassi urakoi toissa viikolla 90-minuuttisen Mestarien liigan vieraspelissä Azerbaidžanissa.
Kulisseissa on räiskynyt, mutta kentän puolella Antonio Conten miehistö on esiintynyt hyvin. (Catherine Ivill/Getty Images)
Taktisella puolella Conte ei myöskään anna siimaa. Hänen kerrotaan treenauttavan ryhmäänsä kovalla intensiteetillä, jotta pelin eri vaiheet olisivat pelaajien selkäytimissä. Aiemmin syksyllä tähtipelaaja Eden Hazard sanoi Chelsea-pelaajien pystyvän syöttämään vaikka silmät kiinni, sillä Conten etenemismallit ovat niin tarkkaan hiottuja.
Conten intensiiviset metodit ovat kuitenkin nostattaneet huhuja pelaajien tyytymättömyydestä. Nämä huhut manageri kiisti tiukkasanaisesti lokakuun lopussa, todeten niiden olevat ”bullshittiä”.
Kaikesta turbulenssista huolimatta kentällä on kulkenut vähintäänkin kohtuullisesti. Viime syksyn hurmokseen Chelsea ei ole yltänyt, mutta sillä ei ole kuin viisi pistettä vähemmän, mitä vuosi sitten 15 pelatun kierroksen jälkeen. Manchester Cityn ylivoima vaan on saanut Chelsean menon näyttämään huomattavasti viime kautta tahmeammalta.
Chelsea on osoittanut suuren joukkueen merkkejä vastaamalla heikkoihin tuloksiin vahvasti. Kauden avauksessa tulleen Burnley-tappion jälkeen Siniset kävivät hakemassa pisteet Tottenhamin vieraana. Rooman Stadio Olimpicolla koetun nöyryytyksen jälkeen Chelsea peittosi Man Unitedin. City alkaa karata Valioliigassa, mutta Mestarien liigassa joukkueella on täydet saumat edetä aina päätyyn asti. Conten tarkasti organisoitua puolustusta on edelleen vaikea murtaa ja myös hyökkäys alkaa olla jälleen huipputasoa, varsinkin kun Hazard on löytänyt viime kauden vireensä.
Mistä Chelsean valtataistelussa on todella kyse?
Seuran sisäinen valtataistelu ei luonnollisesti ole helpoin purettava yhtälö, sillä edes brittimedialla ei voi olla tarkkaa tietoa suljettujen ovien takana käytävistä keskusteluista. Conten lausunnot esimerkiksi siirtorintamalla tai Emenalon ero kuitenkin kertovat, ettei kaikki ole kunnossa.
Kolmen vuoden sopimuksen toissa kesänä tehnyt Conte oli lähtöhuhujen kohteena jo kesällä, kun italialaista huhuiltiin Interin peräsimeen. Chelsea katkaisi huhuilta siivet sorvattuaan managerin kanssa uuden sopimuksen. Huomionarvoista viime kesänä solmitussa pahvissa oli kuitenkin se, että paperiin ei kirjattu lisävuosia, vaan pelkästään mojova palkankorotus.
Managerin mielestä heikosti sujunut siirtokesä meni Emenalon piikkiin ja italialaisen kerrotaan haluavan lisää valtaa siirtojen suhteen. Ensimmäisen erävoiton Conte sai kuukausi sitten, kun Emenalo kertoi jättävänsä seuran kymmenen vuoden jälkeen. Siirtogurun ei luonnollisesti tarvinnut olla kauaa työttömänä, sillä AS Monaco tiedotti kiinnittäneensä hänet ruhtinaskuntaan.
Conte kommentoi Emenalon eroa toteamalla olevansa erittäin pahoillaan nigerialaisen lähdöstä ja, että hänen kanssaan oli ilo työskennellä. Todellisuudessa Conten sanat olivat sisällötöntä perusjargonia, sillä juuri Conte ja Emenalo olivat napit vastakkain. Kun Granovskaja ja Abramovitš eivät suostuneet potkimaan Contea, teki Emenalo omat johtopäätökset ja erosi, vaikka omistaja pyrki taivuttelemaan oikeana kätenään pidettyä teknistä johtajaa jatkamaan. Ironisen tilanteesta tekee se, että se oli juuri Emenalo, joka suositteli Contea seuran ylimmälle johdolle Mourinhon parin vuoden takaisten potkujen jälkeen.
Michael Emenalolla oli useita rooleja Chelseassa. Hän kohosi scoutista tekniseksi johtajaksi ja toimi välissä valmentajana. (Shaun Botterill/Getty Images)
Siirtokassa saattaa kuitenkin jäädä pieneksi, sillä ESPN:n asiantuntija Gabriele Marcotti arvioi, ettei Conte ole saamassa liiemmin resursseja tammikuulle, koska hänen tulevaisuutensa seurassa on epävarma. Emenalon lähdön perusteella Conten asema vaikuttaa kuitenkin olevan vahvempi, mitä brittilehdistö on luullut. Aikanaan Avram Grantin mukana seuraan tulleen Emenalon laskeminen muualle ei nimittäin taatusti tapahtunut kevein perustein.
Mielenkiinto kohdistuu luonnollisesti siihen, mitä seuraavaksi tapahtuu. Granovskajan pallia Conte tuskin rupeaa heiluttamaan, sillä venäläiskanadalainen toimitusjohtaja oli managerin puolella kiistassa Emenaloa vastaan. Chelsean mukaan Granovskaja otti Emenalon tehtävät tilapäisesti hoitoonsa, mutta todennäköisesti Conte on jatkossa vastuussa siirtokohteista ja Granovskaja hoitaa itse diilit.
Joka tapauksessa tilanne Stamford Bridgellä on erittäin räjähdysherkkä. Conten tinkimätön tyyli on aiheuttanut turbulenssia miehen jokaisessa seurassa, kun taas Abramovitšia ei olla tunnettu kaikkein kärsivällisimpänä seurapomona. Jotain seuraa syövästä valtataistelusta kertoo se, että joukkue on kokenut jo kaksi orastavaa kriisiä, joiden yhteydessä on huhuiltu Conten ja Chelsean liiton päättymisestä.
Emenalon lähtö viittaa kuitenkin siihen, että Abramovitš on valmis taipumaan Conten suhteen, ja toisaalta miksi ei olisi. Sen verran vakuuttavan debyyttikauden italialainen esitti. Jos orastava kriisi kuitenkin eskaloituu täysimittaiseksi, on karuselli valmis. Tilanne oli samankaltainen aikanaan myös Mourinhon kanssa, mutta silloin Abramovitš ei halunnut joustaa. Lusitaanin toisella pestillä joukkue oli huomattavasti enemmän portugalilaisen näköinen, joten tilanne ei ole täysin uusi. Contesta Abramovitš näyttää kuitenkin saaneen tähän saakka kovimman vastustajansa.
Jos Conte jossain vaiheessa eroaa tai saa potkut, jättää hän jälkeensä suuren valtatyhjiön. Senkin takia Abramovitšin pitäisi nyt päättää, onko säännöllisesti tuittuileva entinen Juve-käskijä se manageri, jonka oligarkki näkee omistamansa seuran peräsimessä vielä seuraavalla vuosikymmenellä.
Conte nappasi jo pikkusormen, mutta koko kättä hän ei tule ikipäivänä saamaan. Jäljellä olevista sormista käydään jatkuvaa taistelua, joka ei voi olla näkymättä Chelsean tekemisessä. Kenties juuri kulisseissa käytävän valtataistelun takia menestystä on seurannut sekasorto ja päin vastoin.
Lähteet:
Paras tapa seurata Valioliigaa on tietysti katsoa pelejä. Se onnistuu parhaiten Viaplay-palvelussa.
Kansikuva: Clive Rose/Getty Images