Valioliigakausi 2018-19 starttaa perjantaina 11.8. Seuraa kaikki huippuottelut suorana Viaplay-palvelussa.Burnley oli viime kauden jättiyllättäjä, kun sarjataulukon häntäpäähän povattu joukkue sijoittui lopulta seitsemänneksi ja selviytyi Eurooppa-liigan karsintoihin. Nyt Manchesterin kupeessa lähdetään sesonkiin kuitenkin isoin kysymysmerkein varusteltuna. Ainakaan yllättävä menestys sekä ovien avautuminen Eurooppaan eivät ole sokaisseet seurajohtoa, sillä Burnley on ollut siirtomarkkinoilla jälleen todella kesy, vaikka The Claretsin heikkoudet ovat jo tuttuja päättyneeltä sesongilta. Viime kauden tempun toistaminen olisikin poikkeuksellisen vahvan identiteetin omaavalta joukkueelta käsittämätön suoritus.
Viime kausi
Burnleyssä lähdettiin viime kauteen maltillisiin odotuksin. Joukkue oli onnistunut säilyttämään vaivoin sarjapaikkansa edellisenä kautena, minkä lisäksi The Clarets ei erityisemmin säväyttänyt siirtomarkkinoilla. Etenkin toissa kauden surkea vieraspelaaminen heitti kysymysmerkkejä, kun joukkue poimi koko kaudella vain neljä reissupistettä.
Sean Dychen suojattien sesonki alkoi kuitenkin loistavasti, sillä joukkue kaatoi sarja-avauksessaan hallitsevan mestarin Chelsean. Liito jatkuikin läpi syksyn, vaikka monet odottivat kuplan puhkeamisen olevan vain ajan kysymys. Ensimmäisestä kahdeksasta ottelustaan Burnley hävisi vain yhden, vaikka vastassa oli ollut Chelsean lisäksi muun muassa Tottenham, Liverpool sekä Everton.
Dychen peribrittiläinen pelityyli puri ja joukkue oli joulukuussakin mukana kamppailemassa europaikoista. Vuodenvaihteessa koitti kuitenkin synkkä jakso, kun Burnley pelasi peräti 11 voitotonta ottelua putkeen. Kilpailijat alapuolella pelasivat samalla sopivasti ristiin, joten joukkueen sijoitus ei käsittämättömästi pudonnut tämän jakson aikana kuin kaksi sijaa seitsemänneksi.
Burnley piristyikin keväällä napaten viisi peräkkäistä voittoa ja vaikka kauden loppurutistus meni penkin alle, niin joukkue sijoittui loistavasti seitsemänneksi. Eroa pykälää ylemmäksi sijoittuneeseen Arsenaliin kertyi lopulta 13 pistettä, mutta Clarets kuittasi paikkansa Eurooppa-liigan karsinnoista huiman sesongin päätteeksi. Kokonaisuudessaan kausi oli häntäpäähän povatulta joukkueelta erinomainen ja moni pelaaja nousi sesongin aikana täysin uudelle tasolle.
Sean Dyche on valmentanut Burnleytä lokakuusta 2012 lähtien. (Nigel Roddis/Getty Images)
Siirrot
Sisään: –
Ulos: Dean Marney (Fletwood Town), Scott Arfield (Rangers)
Lähtökohdat
Burnley oli viime kauden jättiyllättäjä, joten odotukset tulevaa kautta kohtaan ovat huomattavasti erilaiset kuin vuosi sitten. Tällä kertaa oman mausteensa tuovat myös europelit, jotka alkoivat Claretsin osalta Eurooppa-liigan toiselta karsintakierrokselta Aberdeenia vastaan.
Burnley ei ole tälläkään kertaa ole riehunut siirtomarkkinoilla, vaikka syytä hieman aktiivisempaan toimintaan olisi ehkä ollutkin. On kuitenkin jopa todennäköistä, että Dyche tulee vahvistamaan ryhmäänsä siirtoikkunan päätösviikon aikana. Tilausta olisi ainakin parille keskikenttäpelaajalle ja kolmostopparille.
Turf Mooren ylle leijailee kauden kynnyksellä kuitenkin tummia pilviä, kun Burnleyn upean viime kauden satumaisin tarina, maalivahti Nick Pope loukkasi olkapäänsä ja joutuu leikkauspöydälle. Charltonista kaksi vuotta sitten ostetun tähtivahdin sairasloman pituudesta ei ole varmuutta, mutta huhuissa on väläytelty jopa puolen vuoden kuntoutusta. Täydestä tuntemattomuudesta Englannin MM-ryhmään nousseen maalivahdin paha loukkaantuminen on ikävin mahdollinen menetys, sillä pitkäaikainen ykköstorjuja Tom Heaton on edelleen sairastuvalla. Näin ollen Burnley joutuu etsimään kiireisesti uutta maalivahtia. Yhtenä vaihtoehtona on väläytelty entistä maajoukkuevahti Fraser Forsteria, joka putosi viime kaudella penkille Southamptonissa.
Seurajohtoa on helppo kritisoida siirtojen vähyydestä, mutta pienenä seurana Burnley ei halua tehdä hutihankintoja. Se on katsastanut aiempinakin kausina vaihtoehtonsa rauhassa ja hankkinut uudet pelaajat yleensä vasta elokuussa. Strategia on siinä mielessä järkevä, että Burnley etsii tietynlaisia, joukkueen peribrittiläiseen pelitapaan soveltuvia pelaajia.
Claretsin osalta viime kaudella tähdet olivat kaikilta osin kohdillaan ja joukkue pelasi aivan materiaalinsa ylärajoilla läpi sesongin. Erinomainen kausi ei kuitenkaan sokaissut seurajohtoa, vaan Burnley nojaa myös ensi kaudella tukevasti omaan identiteettiinsä. Kasassa on todella työteliäs joukkue, joka repii ja raastaa mustelmia pelkäämättä sekä jättää jokaisessa pelissä kaikkensa kentällä. Turha hierominen viheriöllä on Burnleyllä minimissään, sillä joukkue luottaa suoraviivaiseen pelaamiseen.
Samaa on odotettavissa myös tulevalla kaudella. Lokakuusta 2012 Turf Moorella viihtynyt Dyche alias Ginger Mourinho peluutti käytännössä täysin samanlaista jalkapalloa myös sarjaporrasta alempana. Koko sarjan heikoimmalla prosentilla (70,5) omille syötellyt Burnley hyökkää laitojen kautta, jonka jälkeen se etsii kookkaita kärkimiehiään rankkarialueelta. Omassa päässä Clarets päästää vastustajan laukomaan boksin ulkopuolelta, mikä selittää pitkälti sitä, miksi sen maalivahdit torjuvat niin paljon, mutta päästettyjä maaleja on silti vähän.
Vaikka Burnley eteni komeasti Eurooppaan ei siltä kannata odottaa liikoja. Joukkue paitsi pelasi kykyjensä ylärajoilla, myös peittosi todennäköisyydet viime kaudella. Maaliodottamia laskevan futissivusto Understatin mukaan Burnleyn olisi pitänyt päästää 39 maalin sijaan 52 osumaa. Myös pisteodottamansa se peittosi 13 pisteellä ja teki vajaat neljä maalia odotettua enemmän. Burnleyn upea viime kausi perustui siis jossain määrin myös onneen, eikä todennäköisyyksien peittoaminen toisena kautena putkeen ole järin realistista.
Avainpelaajat
Laadukkaan maalivahtipelin ohella Burnleyn tukipilari on ollut useana vuotena poikkeuksellisen vahva topparipari, mikä korostuu entisestään, kun veskaritilanne on kysymysmerkkien ympäröimä. Pitkään Turf Moorella viihtyneet Ben Mee ja James Tarkowski muodostavat väkevän duon puolustuslinjan sydämeen. Kaksikko pelaa todella vakuuttavalla tasolla illasta toiseen, mikä on ollut elinehto Claretsin menestykselle.
Burnleyn ympärillä on isoja kysymysmerkkejä kauden alla. Joukkueen tärkein pelaaja Nick Pope loukkaantui Eurooppa-liigan toisen karsintakierroksen avausottelussa Aberdeenia vastaan, kun hänen olkapäänsä meni sijoiltaan. (Ian MacNicol/Getty Images)
Keskikenttä ei kuulu Burnleyn suurimpiin vahvuuksiin ja tämä osa-alue koki kovan kolauksen viime kaudella, kun erikoistilannespesialisti Robbie Brady loukkaantui joulukuussa, mikä olikin osaltaan vaikuttamassa alkuvuoden notkahdukseen. 13 miljoonalla punnalla eli seurahistorian suurimmalla summalla tammikuussa 2017 Lancashireen siirtynyt keskikenttäpelaaja tulee kuitenkin olemaan tärkeä palanen myös tulevalla kaudella, jahka irlantilainen kuntoutuu. Lisäksi oikealla viihtyvä Johann Berg Gudmundsson istuu juoksuvoimaisena ja työteliäänä pelaajana poikkeuksellisen hyvin joukkueen identiteettiin.
Keskikentän keskustan tärkein peluri on vuosi sitten hankittu Jack Cork, joka tasapainottaa keskikenttää ja jakaa palloa pystyyn säntääville laitapelaajille. Konehuone on kuitenkin ohuilla kantimilla, sillä loukkaantumisherkkä Steven Defour on Corkin lisäksi ainoa mitat täyttävä pohjapelaaja.
Burnley teki viime kaudella 36 maalia, mikä oli esimerkiksi yli puolet vähemmän kuin kuudenneksi sijoittuneella Arsenalilla. Joukkueella on kuitenkin kaksi Valioliiga-mitat täyttävää hyökkääjää, kun Ashley Barnes sekä Chris Wood edustavat Claretsia myös tulevalla kaudella. Kaksikko pystyy pelaamaan sekä erikseen että yhdessä, sillä duo täydentää toisiaan hyvin. Wood ja Barnes viimeistelivät viime kaudella yhteensä 19 osumaa, kun taas koko muu joukkue onnistui maalinteossa 17 kertaa.
Ennakoitu avauskokoonpano (4–4–1–1)
Uhkakuvat
Burnleyllä on kasassa tasainen joukkue, mutta materiaali on todella kapea eikä se kestä juurikaan loukkaantumisia. Olisikin yllätys, mikäli seurajohto ei vahvistaisi rivejä ainakin parilla syvyyspelaajalla vielä siirtoikkunan aikana.
Erityisen kovalle koetukselle ryhmä joutuu mahdollisten europelien tuoman lisärasituksen myötä. Burnleyllä on varsin kilpailukykyinen avauskokoonpano, mutta penkiltä ei löydy juurikaan apuja mahdollisten loukkaantumisten varalle, eikä pelaajistoa ole oikein mahdollisuuksia kierrättää otteluruuhkissa. Varsinkin keskikenttä kaipaisi lisää vahvistuksia, kuten jo viime kausi osoitti.
Clarets oli viime kauden sensaatiojoukkue, mutta saman tempun toistaminen nykyisellä materiaalia olisi vastoin kaikkia todennäköisyyksiä. Edellisen kahdeksan kauden aikana seitsemänneksi sijoittunut joukkue ei ollut tehnyt kertakaan alle 50 maalia. Toki Burnley päästi myös vähän maaleja, kun joukkueen verkkoon tehtiin van 39 osumaa. Kokonaisuutena Burnley kuitenkin viimeisteli vähäisistä paikoistaan käsittämättömän hyvin, minkä lisäksi Popen johtama alakerta venyi käytännössä illasta toiseen. Viime kauden kaltaiseen suoritukseen yltääkseen Burnleyn on pystyttävä parempaan hyökkäyspelaamiseen.
Ota seurantaan
James Tarkowski. Viime kausi oli 25-vuotiaalle topparille todellinen läpimurto ja hän nousi jopa Englannin maajoukkuerinkiin asti. Debyytti Kolmen Leijonan riveissä koitti maaliskuussa Italiaa vastaan, minkä lisäksi Tarkowski oli varalla MM-miehistöön. Tuleva kausi on fyysiselle puolustajalle erittäin merkittävä, sillä loistaminen toisella peräkkäisellä kaudella voisi tarkoittaa isoa siirtoa eteenpäin. Fyysinen Tarkowski ei häikäise pallon kanssa, mutta loistaa siinä topparin tärkeimmässä tehtävässä eli puolustamisessa. Hyvin pitkälti Burnleyn näköinen pelaaja siis.
Arvio
Burnleyn tapauksessa käytännössä kaikki on mahdollista europaikoista putoamiseen. Joukkue on säilynyt viime kauden jäljiltä hyvin kasassa, joten ainekset menestymiseen ovat olemassa, mutta se vaatisi jälleen käsittämätöntä onnistumista. Ilman merkittäviä lisävahvistuksia tämä vaikuttaa kuitenkin epätodennäköisiltä, sillä joukkue hyödynsi viime kaudella paikkansa käsittämättömän hyvin, minkä lisäksi puolustus toimi poikkeuksellisen hyvin. Saman tempun toistaminen olisi äärimmäisen kova suoritus ja kaiken pitäisi mennä täysin nappiin toisena kautena putkeen. Täydellistä romahdusta ei kuitenkaan ole näköpiirissä, sillä jatkuvuus ja vahva oma identiteetti pitävät piskuisen Burnleyn pinnalla.
Faneille.comin Valioliigaranking 2018-19:
Kansikuva: Steve Bardens/Getty Images