Valioliigaennakko: Uusi manageri palauttaa Evertonin nykyaikaan ja kärkiseurojen kannoille

Viaplay LogoValioliigakausi 2018-19 starttaa perjantaina 11.8. Seuraa kaikki huippuottelut suorana Viaplay-palvelussa.

Evertonin viime kaudessa lähes kaikki meni pieleen ja odotettu sesonki oli lopun odottelua loppusyksystä lähtien. Kunnianhimoinen seura sai kesän alkajaisiksi haluamansa managerin, jonka pitäisi paitsi palauttaa Everton huipulle, mutta myös tuoda seura taktisesti nykyaikaan. Haaste on kova, mutta ryhmä on laadukas ja potentiaalinen, joten The Toffeesin pitäisi kaiken järjen mukaan palata sinne, minne se tällä hetkellä kuuluu: seitsemänneksi.

Viime kausi

Pragmaattisen hollantilaisluotsi Ronald Koemanin johdolla Best of the rest -statuksen takaisin vallannut Everton lähti viime kauteen kovin odotuksin. Seura menetti hyökkäyspään talismaaninsa Romelu Lukakun, mutta poltti uusiin miehiin pitkälle päälle toistasataa miljoonaa puntaa. Uskaliaimmat julistivat sinipaitojen nousevan satamakaupungin ykköseksi ohi Liverpoolin.

Toiveet kärkikuusikon haastamisesta vaihtuivat nopeasti kärsimysnäytelmäksi. Lukakun maalien korvaaminen ei onnistunut pelkillä kymppipaikan pelaajilla ja Everton oli alkusyksyn täysin kuutamolla. Koeman sai kenkää joukkueen pudottua putoamisviivan alle lokakuussa. Seurajohto kartoitti pitkään uutta manageria ja oli valmis maksamaan 10 miljoonaa puntaa Watfordin Marco Silvasta, mutta joutui lopulta tyytymään Sam Allardyceen. Taktisesti kivikautinen Big Sam nosti laadukkaan pelaajapakan odotetusti kuiville, eikä kahdeksas sija kuulosta pöllömmältä. Pistemäärä putosi kuitenkin 12 pistettä edelliskaudesta ja maaliero sukelsi peräti 32 pykälää ja jäi 14 maalia pakkaselle.

Seurajohto teki kauden jälkeen odotetun päätöksen vapauttaessaan kulttimanageri Allardycen tehtävistään. Putoamistaistojen erikoismiehellä olisi ollut sauma uudistua, mutta hän luotti vanhaan tuttuun kalinapalloon, vaikka käytössä olisi ollut tukku teknisesti eteviä pelaajia. Everton roiski riskittömästi ja pahimmillaan joka kolmas syöttö oli pitkä pallo. Vuoden vaihteeseen osui kolmen ottelun putki, joissa Toffees ei saanut yhtään laukausta kohti vastustajan maalia. Erityisesti faneja hiersi jälkimmäinen Merseysiden derby, jossa kotiyleisön edessä pelannut Everton ei uskaltanut hyökätätä ykkösmiehiään lepuuttanutta paikalliskilpailijaa vastaan. Kyseinen maaliton tasuri summasi Allardycen ajan Toffees-käskijänä osuvasti.

Everton yritti värvätä ylistettyä Marco Silvaa jo marraskuussa ja sai lusitaanin managerikseen kauden päätyttyä. (Lynne Cameron/Getty Images)

Siirrot

Sisään: Richarlison (Watford), Lucas Digne (FC Barcelona)

Ulos: Wayne Rooney (DC United), Davy Klaassen (Werder Bremen), Joel Robles (Real Betis), Ramiro Funes Mori (Villarreal), Henry Onyekuru (Galatasaray, laina), Luke Garbutt (Oxford United, laina), Shani Tarashaj (Grasshoppers, laina), Ashley Williams (Stoke, laina), Kevin Mirallas (Fiorentina, laina)

Lähtökohdat

Koemanin potkujen jälkeen Toffees kosiskeli kovassa nosteessa ollutta Marco Silvaa, joka ilmaisi halukkuutensa lähteä, mutta Watford ei irrottanut manageriaan. Skenaario toteutui alkukesästä, kun sinipaidat tiedottivat palkanneensa 41-vuotiaan portugalilaisen managerikseen.

Kovasti hehkutettu lusitaani on erittäin mielenkiintoinen nimi manageritaivaalla. Silva on erittäin kovassa maineessa sumuisella saarella, vaikka hänen näyttönsä ovat ohuet. Entinen Olympiakos-luotsi oli lähellä nostaa umpisurkean Hullin kuiville toissa keväänä. Viime syksynä Silvan Watford hurmasi, mutta kadotti otteensa Evertonin kosiskelujen jälkeen – asia ilmaistiin näin myös Watfordin tiedotteessa.

Silvan kova arvostus saattaa olla eräänlainen vastareaktio vanhan liiton brittijääriä vastaan. Kun nuori lusitaani palkattiin Tiikereiden peräsimeen tammikuussa 2017, nousivat sedät barrikadeille ja toistelivat surullisen kuuluisaa mantraa siitä, kuinka brittimanagerit eivät saa mahdollisuuksia ja ulkomaalaiset valtaavat sarjan. Vähemmän tunnetun Silvan palkkaaminen oli luonnollisesti törkeyden huippu. Hullin putoamisesta huolimatta kevät oli kova työnäyte, joka tukki kriitikoiden suut.

Nyt manageri on kovan haasten edessä. Evertonissa on potentiaalia, mutta David Moyesin viiden vuoden takaisen lähdön jälkeen kannattajat ovat nähneet kaksi onnistunutta ja kolme vihkoon mennyttä kautta. Vaativa Koeman sai Toffeet hetkellisesti pinnalle, mutta hollantilainen ei ymmärtänyt seuran identiteettiä ja eristi edustusjoukkueen muusta seurasta. Vastaavasti Roberto Martinez oli taktisesti pätevä, mutta kentän ulkopuolisissa asioissa lepsu ja menetti sitä kautta pukukopin luottamuksen.

Silvan Evertonin tilanne ei näytä järin lupaavalta, mikäli harjoituspelejä on uskominen. Liverpoolilaisten preseasonia voisi luonnehtia katastrofaaliseksi, sillä Rennes ja Blackburn peittosivat Evertonin kolmella maalilla. Myös Portolta tuli pataan ja seura jäi tasapeleihin sekä Buryn että Lillen kanssa. Harjoitusotteluista ei kuitenkaan kannata vetää suuria johtopäätöksiä, sillä niissä yleensä opetellaan taktisia nyansseja ja testataan pelaajia. Tulokset ovat silti heikkoja.

Alakanttiin menneestä viime kaudesta huolimatta Silva saa käyttöönsä laadukkaan pelaajapakan. Edeltäjien innokkuus hankkia uutta ukkoa tarkoittaa kuitenkin, sitä että Evertonin kirjoilla on liikaa pelaajia. Pelkästään viime kaudella seura hankki 11 uutta miestä, joiden päälle tuli muutama lupaava oma kasvatti.

Tästä syystä uudet tulijat ovat rajoittuneet kahteen: laitapakki Lucas Digneen sekä Watfordissa viime kaudella väläytelleeseen Richarlisoniin. Syksyllä hurmanneen, mutta keväällä kuvasta kadonneen brassin siirtosumma sai ihmettelyä osakseen, sillä korvaus voi nousta jopa 50 miljoonaan puntaan. Hankinta oli kuitenkin perusteltu, sillä Everton kaipasi kipeästi vauhtia ja juonikkuutta laidoille ja sitä Silvalle tuttu pelaaja tarjoaa. 21-vuotias Richarlison oli lähellä siirtyä vuosi sitten Ajaxiin, mutta päätyi juuri Silvan kontaktien kautta Vicarage Roadille ja tviittasi paljon puhuvan surunaama-emoijin lusitaanin tammikuisten potkujen jälkeen.

Leicesterin mestarijoukkueen kasanneen Steve Walshin urheilutoimenjohtajana korvanneen Marcel Brandsin tärkein tehtävä on löytää uusi avauksen toppari. Kokeneen Phil Jagielkan tason ei pitäisi riittää enää avaukseen ja nuori Mason Holgate on sairastuvalla. Goodison Parkille on yhdistetty muun muassa MM-kisoissa säväyttänyt Yerry Mina, Man Unitedin Marcos Rojo sekä Newcastlen kippari Jamaal Lascelles.

Topparin metsästyksen ohella PSV:stä saapuneella Brandsilla riittää työnsarkaa ylijäämän poiston suhteen. Everton on myynyt tai lainannut jo yhdeksän pelaajaa, mutta joukkueen kirjoilla on edelleen peräti 30 nimeä.

Evertonin laadukas materiaali tarjoaa Silvalle mahdollisuuden peluuttaa aiempaa progressiivisempaa jalkapalloa. Lusitaani julisti kesäkuun alussa paikallislehti Liverpool Echolle 4–3–3:n olevan hänen järjestelmänsä. Ryhmitys tosin muokkautuu pelaajavalintojen mukaan, riippuen siitä aikooko Silva käyttää yhtä vai kahta kutospaikan pelaajaa. Hän myös lupasi joukkueen prässäävän ylhäältä.

Niinpä Wayne Rooneysta eroon pääseminen oli suuri helpotus. Seuran oman pojan vuoden takainen paluu oli jättipotti markkinointiosastolle, eikä Rooney varsinaisesti huono ollut, mutta hänestä olisi tullut helposti riippakivi tulevalla kaudella. Keskikentälle Rooneylla ei riitä pelinopeus, eikä laitaan vauhti ja Silva haluaa kymppinsä olevan enemmän kasipaikan pelaaja, kuin trequartista.

Modernin ja pieniin asioihin panostavan valmentajan mukanaan tuoma pelillinen rakenne on juuri sitä, mitä Everton kaipaa. Pelien sisällä rytmitystä muokkaavan Silvan keskeisin tavoite on saada viime kaudella alisuorittaneet pelaajat nostamaan tasoaan. Esimerkiksi Michael Keane ja Gylfi Sigurdsson olivat pettymyksiä, Morgan Schneiderlin umpisurkea.

Evertonissa on paljon erittäin lupaavia nuoria pelaajia. Seuran oma kasvatti Tom Davies on yksi heistä. (Julian Finney/Getty Images)

Avainpelaajat

Englannin maalinsuulla MM-kisoissa säväyttänyt Jordan Pickford oli Evertonin harvoja onnistujia viime kaudella. Hyvin tilanteita lukeva Sunderland-kasvatti on pätevä pelinavaaja ja kaikin puolin erinomainen maalivahti, joka antaa omille palautetta, mikäli nämä torkahtelevat.

Viime kauden suurhankinta Sigurdsson ei tuonut toivottua lisäarvoa, mutta epäonnistuminen ei ollut täysin islantilaisen omaa syytä. Pelintekijää peluutettiin yleensä vasemmalla, vaikka hän on melko puhdas keskustan pelaaja. Nyt kun Rooney on häipynyt, pääsee Sigurdsson tutulle kymppipaikalle ja joukkueen ykköspelintekijäksi. Toisin sanoen huutoon olisi nyt vastattava.

Sigurdssonin alapuolella raastaa fanien suuresti arvostama Idrissa Gueye, joka keikkuu taklaus- ja riistotilastojen kärjessä. Senegalilainen ei ole fyysinen, mutta ajoittaa liikkeensä mestarillisesti ja syöttää omille mukiinmenevällä 85:n prosentin tarkkuudella. Gueyen aisapariksi on tarjolla heikon kauden pelannut Schneiderlin tai seuran oma kasvatti Tom Davies, jolla on potentiaalia aina A-maajoukkueen johtohahmoksi.

Viime kaudella Everton oli vähiten haastoja tehnyt joukkue koko sarjassa, mihin vaikutti olennaisesti heikot laitapelaajat. Etenkin laitapakkien tilanne oli lohduton, kunnes pitkäaikainen luottomies Seamus Coleman palasi oikealle hirvittävän säärivammansa jälkeen. Yli 250 ottelua Toffees-paidassa pelannut irlantilainen kuuluu kannattajien lempipelaajiin ja on tärkeä suunnannäyttäjä merseysideläisille.

Evertonin tasaisesta ryhmästä löytyy monta pelaajaa, jolla on potentiaalia nousta vastuunkantajaksi. Burnleyssä loistaneen Michael Keanen pitäisi ottaa puolustus komentoonsa, huippulupaava Davies on keskikentän potentiaalinen johtotähti ja terävästi ohittavalla Richarlisonilla on potentiaalia kuuhun asti. Myös tammikuussa hankittu saksanturkkilainen Cenk Tosun väläytteli viime kaudella ja rahkeita on heittämällä yli kymmenen maalin kauteen.

Ennakoitu avauskokoonpano (4–2–3–1)

Uhkakuvat

Rahansa energia- ja terästeollisuudessa tehnyt iranilainen Farhad Moshiri osti perinteikkään seuran vuonna 2016 ja on osoittanut kunnianhimoa. Siirtomarkkinoilla merseysideläisten nettokulutus Moshirin alaisuudessa on pitkälti yli sata puntaa miinuksella. Seura myös esitteli stadionsuunnitelmansa. Everton aikoo jättää seuraa jo 1800-luvun lopussa palvelleen Goodison Parkin ja siirtyä uudelle stadionille vuonna 2022. Moshirilla on siis kunnianhimoa. Tämä ei kuitenkaan ole kanavoitunut aina positiivisesti. Esimerkiksi Evertonin lähes päättömästä ostelusta on vaikea löytää punaista lankaa. Omistaja ja seuran kannattajat janoavat menestystä, mutta saako Silva työrauhaa? Raskaasti flopannut ja huonosti valmennettu ryhmä ei muutu heti menestyväksi ja jos seura mielii kärkikuusikon tavoittaa, on se monen vuoden projekti.

Ota seurantaan

Ademola Lookman. Everton on hankkinut paljon tusinatavaraa, mutta myös nuoria lupauksia. Yksi seuran kirkkaimmista helmistä on parikymppinen Lookman, joka saapui Charltonista puolitoista vuotta sitten. Viime syksynä sähäkkä laituri ei saanut luottoa ja hänet lainattiin kevääksi Bundesliigan nousukasjoukkue RB Leipzigiin. Itä-Saksassa pienikokoinen vauhtikone loisti ja summasi 11 otteluun viisi maalia ja neljä maaliin johtanutta syöttöä. Nuoriin panostava tölkkiseura haluaa arvatenkin englantilaisen omakseen, mutta Everton on hullu, jos päästää Lookmanin kaltaisen kultakimpaleen menemään. Varsinkin jos tilalle tulee Danny Welbeckin kaltainen keskinkertaisuus.

Arvio

Paljon on kiinni siitä, saako Silva elvytettyä viime kaudella varjojen mailla vaeltaneet suojattinsa takaisin huipputasolle. Lähtökohdat ovat hyvät, mutta myös paineet onnistua kovat. Kaiken mennessä nappiin Everton voi kiusata isompiaan, mutta tässä vaiheessa seuran täytyy olla kärsivällinen ja kiriä pikkuhiljaa kohti kärkikuusikkoa. Viime kaudesta parantaminen ei ole vaikeaa ja seitsemäs sija on vahvasti haarukassa.

Faneille.comin Valioliiga-ranking 2018-19:

Kansikuva: Mark Robinson/Getty Images