Valioliigan kuumimmasta joukkueesta ei liene epäselvyyttä. Syyskuun alun maaotteluiden jälkeen Manchester City on voittanut kaikki kolme sarjapeliään hurjalla maalierolla 16–0 ja napannut piikkipaikan. Siihen päälle kun lisätään kaksi voittoa Mestarien liigassa yhteislukemin 6–0 ja kakkosmiehistöllä haettu 2–1-vierasvoitto liigacupissa West Bromwichin kotiluolasta, voi Cityn väittää olevan pelottavassa vireessä. Lauantain huippupelissä manchesterilaisten tekeminen mitataan todenteolla, joukkueen matkatessa Stamford Bridgelle niin ikään kovakuntoisen Chelsean vieraaksi.
Kuten jo Cityä käsittelevässä kausiennakossa nostimme esiin, on Pep Guardiolan poppoo suurin mestarisuosikki, jos katalaani on oppinut viime kauden virheistään. Muun muassa: onko puolustus organisoitu paremmin tai onko pallovastuuta teroitettu vastaiskujen välttämiseksi? Alun perusteella näin on tapahtunut ja yleinen narratiivi brittilehdistössä on, että viime kauden poukkoilujen jälkeen City on alkanut pelaamaan guardiolamaista jalkapalloa.
Suurimmat otsikot on itseoikeutetusti repinyt hurjan vahva hyökkäys, mutta myös alakerta ansaitsee kiitosta. Manchesterilaisten verkko on heilunut kaikki kilpailut mukaan lukien vain kolmesti ja kokonaismaaliero on 26 osumaa plussalla, kun joukkue on tehnyt 29 nyyttiä yhdeksään otteluun. Ajaksi muutettuna City osuu keskimäärin 28 minuutin välein.
Laaja ja laadukas hyökkäysosasto on taannut sen, että Taivaansinisiä vastaan puolustetaan syvältä, eikä vastapuoli ole juurikaan vastaiskuihin päässyt. Cityä vastaan on sarjapeleissä ammuttu keskimäärin 6,8 kertaa, mikä on sarjan selvästi pienin lukema. Viime kaudelta tuttu haavoittuvaisuus tilanteenvaihdoissa on loistanut poissaolollaan. 8,8 kertaa pelissä menettänyt City on sarjan kolmanneksi vähiten palloa hukannut joukkue vaikka sen pallohallintaprosentti, 64,8 on sarjan selvästi kovin.
Todellisuudessa Cityn puolustusta ei ole juurikaan testattu. Huippuottelu Liverpoolia vastaan lässähti Sadio Manen ulosajoon, joka söi vahvasti prässäävän vierailijan kaikki eväät. Ennen Manen ulosajoa Cityllä oli puolustuksellisia ongelmia, kun Mohamed Salah kirmasi Nicolas Otamendin ja Benjamin Mendyn välistä tekopaikoille. Etenkin Otamendi näytti jälleen todella haavoittuvaiselta, kun vastassa oli todellinen huippupeluri, joka pystyi väistelemään herkästi maahan menevän argentiinalaisen taklaukset.
Lauantain viimeisessä kamppailussa vastaan asettuva Chelsea tarjoaakin Citylle täysin erilaisen haasteen. Etenkin hyökkäyspelaamiseen Guardiolan täytyy saada toimivia kombinaatioita, sillä Chelsea on erinomainen vastaiskujoukkue. Keskustasta Chelseaa on lähes mahdoton murtaa, mutta kuten esimerkiksi Arsenal osoitti, ovat Siniset yllättävän haavoittuvaisia laidoilla. Alkutahdit tulevalle huippuottelulle löi isäntien Eden Hazard, joka pilkkasi Cityn Raheem Sterlingin liikkumistapaa Chelsean valmistavissa treeneissä.
Laitojen kautta
Cityn ja Chelsean kohtaaminen on monella tapaa yksi kauden kohokohtia. Vastakkain ovat paitsi sarjan suurimmat mestarisuosikit, myös taktisesti erinomaiset, mutta hyvin erityyppiset joukkueet. Hallitseva mestari tarjoaa manchesterilaisille kovan haasteen juuri sen takia, että Cityn kaltaiselle pallonhallintajoukkueelle työteliäs ja viimeisen päälle organisoitu Chelsea on myrkyllinen vastustaja. Viime syksynä Etihadilla City oli erinomainen ylöspäin ja loi paikkoja, mutta Chelsea osasi iskeä oikeaan aikaan ja rokotti Guardiolan hajanaista pakkaa pallonriistojen jälkeen vieden ottelun lopulta 3–1.
Antonio Conten haaste taas on valmistaa ryhmänsä jokaista kaistaa hyökkäävää Cityä vastaan. Cityn viisi ylintä pelaajaa ovat rakennusvaiheessa käytännössä paikattomia ja tähän kun yhdistetään juoksuvoimaiset ja hyvin ylöspäin pelaavat laitapuolustajat, on Taivaansinisiä vastaan todella vaikea puolustaa.
City-hyökkäyksen keihäänkärki, kuudesti osunut Sergio Aguero joutui torstai-iltana harmilliseen auto-onnettomuuteen ja on sivussa 6–8-viikkoa. Maalintekovastuu ei kuitenkaan siirry pelkästään Gabriel Jesusin vastuulle. Huippunopeat Raheem Sterling ja Leroy Sane ovat kummatkin osuneet kolmesti syyskuussa. Agueron ollessa sivussa pyrkinee City puhkomaan Chelsea-pakkaa juuri laitojen kautta, joten kovavireisten nuorukaisten kuntoa mitataan todenteolla, kun vastaan astelee sarjan parhaiten organisoitu puolustus.
Valekaseina maalipaikkoja loihtivat David Silva ja Kevin De Bruyne ovat olleet odotetun vahvoja, mutta nyt myös kyseinen kaksikko joutuu täysin eri koko luokan haasteen eteen. Chelsean ranskalaiskaksikko N’Golo Kante & Tiemoue Bakayoko on liikkuva, vahva ja vaikeasti ohitettavissa. Nemanja Maticin myynti aiheutti närää Chelsea-leirissä, mutta huomattavasti liikkuvampi Bakayoko soveltuu Chelsean työteliääseen pelitapaan ManU:ssa loistanutta serbiä paremmin. Chelsealle keskiviikkona hävinneen Atletico Madridin keskikenttätähdet Koke ja Saul saivat huomata, kuinka vaikeaa fyysisten Ranskan maajoukkuemiesten ohittaminen on.
Näin ollen sopii olettaa Cityn ohjaavan pelinrakentelun laidoille. Etenkin wingbackien selustaan syntyy isoja tiloja, jotka tekevät Chelseasta haavoittuvaisen. Cityllä ei ole järin hyviä pääpelaajia, mutta jos topparit joutuvat reagoimaan sivurajoja kohden, pitäisi rankkarialueelle aueta tiloja. Myös wingbackien ja toppareiden välinen tila on ollut otollinen paikka puhkoa Sinisten muuten tiivistä linjaa.
Kestääkö puolustus?
Cityn suurin kysymysmerkki kauteen lähdettäessä oli puolustus, mikä on ainakin alkukaudesta onnistunut erinomaisesti, vaikka Vincent Kompany putosi jälleen sairastuvalle. Viime kaudella hapuillut John Stones on avannut kautensa erinomaisesti, eikä fyysisen Otamendinkään otteissa ole valittamista. Liverpoolia vastaan kovia kokenut Ederson on ollut toistaiseksi erittäin hyvä, vaikka brassivahdilla ei liiemmin hommia ole ollutkaan.
Jobin postia tuli, kun Benjamin Mendyn polvesta löytyi leikkaushoitoa vaativa vamma, joka pitää maailman kalleimman puolustajan sivussa mahdollisesti koko loppukauden. Vaikka Mendyn 51 miljoonan punnan hintalappu tuntui poskettomalta, osoitti ranskalainen, minkä takia hänestä maksettiin. Twitterin hauskin jalkapalloilija eteni terävästi kohti päätyrajaa – joko suoraan tai syöttökombinaatioiden kautta – josta Mendy ruokki rankkarialueella odotelleita hyökkääjiä. Ranskan maajoukkuemies on joukkueen ainoa vasenjalkainen puolustaja, joten laitojen kautta tilanteiden luomiseen tuli iso lovi. Vaikka Danilolta hoituu myös vasen kaista, on parempi jalka laidan puolella pelaaminen huomattavasti helpompaa, sillä niin keskittäminen kuin avaaminenkin luonnistuu paremmin.
Kompanyn ollessa sivussa Stones ja Otamendi joutuvat kovaan testiin. Viime kaudella kaksikko oli suoraan sanottuna heikko. Stones on erinomainen jalkapalloilija, muttei järin hyvä puolustaja. Otamendilla taas on ollut läpi City-uran suuria ongelmia pelinluvussa argentiinalaisen rynnätessä ohi tilanteista. Yhdistettynä huonosti organisoituun kollektiiviseen puolustamiseen, jäi epävarma kaksikko suojattomaksi, eikä tulos ollut toivotunlainen. Watfordin ja Crystal Palacen nollaaminen sujui vaivatta, mutta nyt vastaan astelee tulikuuma Alvaro Morata ja keskiviikkona Madridissa liekehtinyt Eden Hazard.
Cityn ryhmityksen hyökkäävyys ei ole vähentynyt tällä kaudella, mutta ryhmä on selvästi sisäistänyt vaativan managerinsa oppeja. City prässää yhtenäisemmin, eikä sen ohi pelaaminen ole enää niin helppoa. Chelsea tarjoaa tässäkin suhteessa huomattavasti kovemman mittarin. Hiljattain avaukseen palannut Hazard kommentoi taannoin, että Conten ryhmässä pystyisi pelaamaan vaikka silmät kiinni, sillä etenemismallit on viimeisen päälle hiottuja. Etenkin Kante ilmentää tätä. Ranskalainen ei jää riiston jälkeen ihmettelemään, vaan peliväline liikahtaa saman tien.
Syvemmällä puolustanut Arsenal sai pari viikkoa sitten Chelsean pelinavaamisen jäädytettyä. Sinisten alakerta löysi pitkillä maata pitkin liukuneilla syötöillä hyökkääjät, mutta pudotusten jälkeen Arsenal iski keskikenttäpelaajiin, eikä peli rullannut kohti hyökkäyskolmannesta. Atleticoa vastaan Chelsean taas ei tarvinnut juurikaan peliä avata, sillä pallo pyöri lähes koko ottelun isäntien päässä.
Oman haasteensa Chelsealle tuo David Luizin pelikielto. Toisinaan koheltava brassi on Sinisten pelinavaamisen tärkeimpiä lenkkejä ja esimerkiksi Moratan tasoitusmaaliin Atleticoa vastaan johtanut Hazardin keskitys syntyi Luizille tyypillisen pitkän ja millin tarkan avauksen jälkeen. Kolmen linjaa vastaan on huomattavasti vaikeampi prässätä, joten Guardiolan joukot eivät välttämättä syöksy joka tilanteessa ilman parasta pelinavaajaansa operoivan Chelsean kimppuun.
Yksi kauden kohokohtia
Hätäisimmät ovat ehtineet jo julistaa hurjavireisen Cityn tulevaksi mestariksi. Suurin mestarikandidaatti Guardiolan poppoo eittämättä on, mutta on hyvä muistaa joukkueen olleen yhtä kovassa lennossa myös vuosi sitten. City voitti kuudesta ensimmäisestä sarjapelistään jokaisen, mutta kone alkoi yskähdellä juuri näihin aikoihin koetun Spurs-tappion myötä. Kaksi vuotta aiemmin Cityllä oli sama määrä pisteitä kuin nyt, mutta joukkue putosi Leicesterin mestaruusjunan kyydistä jo helmikuussa.
Etenkin laitapuolustustaan uusinut City on toki huomattavasti vahvempi joukkue kuin vuosi sitten, mutta uhkakuvia on edelleen ilmassa. Tappio Chelsealle ei olisi missään nimessä katastrofi, varsinkin kun ottelu pelataan Länsi-Lontoossa. Yleisesti ottaen ottelun voi väittää antavan osviittaa Taivaansinisten iskukyvystä. Jos City pystyy pitämään oman päänsä kasassa ja luomaan tilanteita Chelsean päädyssä, voidaan Guardiolan nipusta puhua vahvimman mestarikandidaatin ohella myös Espanjan jättien haastajana Mestarien liigassa.
Cityn ilmiömäistä syyskuuta ei sovi vähätellä, mutta toden teolla joukkuetta mitataan lauantaina Stamford Bridgellä. Huippumatsia ei kannata missata, sillä vastakkain on kaksi huippujoukkuetta, jotka pyrkivät voittamaan pelin hyvin erilaisilla aseilla. Otteluun on näin ollen upotettu mitä viihdyttävin taktinen valtataisto.
Kansikuva: Alex Livesey/Getty Images