Liverpool ei välttämättä valmistautuisi maanantaina arvottaviin Mestarien liigan pudotuspeleihin ilman Alisson Beckeriä. 26-vuotias huippuvahti teki itsestään tarpeeksi ison ja suorastaan ryösti Napolin Arek Milikin lohkovaiheen päätöskierroksen lisäajalla. Tasapelillä The Redsin europelit olisivat jatkuneet Eurooppa-liigassa.
Heinäkuussa 2016 kotimaastaan Brasiliasta Eurooppaan siirtyneen veskarin nousu huipulle on ollut räjähdysmäinen. Vielä kaudella 2016-17 Alisson toimi Wojciech Szczesnyn kakkosmiehenä AS Romassa ja sai vastuuta lähinnä cup-otteluissa. Kun puolalainen häipyi toissa kesänä Juventukseen, nappasi Alisson ykköstorjujan paikan ja kohosi pikavauhtia maailman parhaiden maalivahtien joukkoon.
Liverpoolin maalivahtiongelmat iskivät toden teolla silmille Mestarien liigan finaalissa, jossa Loris Karius lahjoitti kaksi maalia Real Madridille. Todellisuudessa Pool on kärsinyt maalivahtiongelmasta Pepe Reinan jätettyä seuran kesällä 2013. Simon Mignolet on menetellyt, mutta Anfieldilla on tiedetty, ettei Sunderlandista ostettu belgialainen ole suurseuran tasoinen huippuvahti.
Ongelman korjaaminen vaati investointia, tarkalleen ottaen 63 miljoonan euron verran, mikä teki Alissonista maailman kalleimman maalivahdin. Pelipaikkansa kalleimman pelaajan status – tai taakka – poistui brassilta alle kuukautta myöhemmin, kun Chelsea joutui itseaiheutetussa paniikissa pulittamaan Kepa Arrizabalagasta tuntuvan ylihinnan, baskin sopimuksen 80 miljoonan euron ulosostosumman.
Summat ovat kovia, sillä veskareista ei ole totuttu maksamaan. Edelleen uraansa jatkava Gianluigi Buffon ehti olla peräti 17 vuoden ajan pelipaikkansa kallein pelaaja, vaikka jalkapalloon virrannut rahamäärä on kasvanut räjähdysmäisesti vuodesta 2001.
Käänteentekevä hankinta
Vuosi sitten Liverpoolin alakerta ei vakuuttanut. Toisinaan se näytti lähinnä yleiseltä vitsiltä. Tilanne muuttui nopeasti, kun Virgil Van Dijk saapui pitkän siirtosagan jälkeen Anfieldille. Jykevä hollantilainen nousi välittömästi linjan johtajaksi ja säteili varmuutta ympärilleen.
Kun kesällä Jürgen Kloppin haaviin tarttui Alisson, on Redsin aiemmin vuotanut alakerta ollut sarjan vakuuttavin. Osittain parantunut puolustuspeli johtuu pelitavan säätämisestä. Liverpool haluaa hallita pelin virtausta, eikä aiheuttaa kaaosta, vaikka tempofutis löytyy työkalupakista edelleen.
Puolustaminen on yhteistyötä ja organisointia, mutta Alissonin merkitystä ei sovi vähätellä. Sarjaa johtava Pool on päästänyt tällä kaudella vain kuusi osumaa. Se on liki seitsemän maalia vähemmän, kuin sen päästettyjen maalien odottama (xGA), jonka futissivusto Understat arvioi olevan 12,92.
Ero vuoden takaiseen on valtava. Viime kaudella tähän aikaan Liverpool oli päästänyt 20 maalia, mikä oli lähes maalin verran enemmän kuin sen xGA.
Päästettyjen maalien keskiarvo putosi merkittävästi jo Van Dijk’n myötä, mutta se on jatkanut Poolin näkökulmasta positiivista kehitystä entisestään Alissonin saavuttua. Brassivahti on pitänyt 10 kertaa nollan 16 pelaamassaan sarjapelissä. Päästettyjen maalien keskiarvo on huima 0,38 ottelua kohden, kun se oli viime kaudella Mignoletin ja Kariuksen torjuessa tasan yksi.
Sarjan nollatilaston ykköstä ei ole ohitettu vielä yhdessäkään sarjapelissä kahdesti. Tilasto on kova, sillä Redsiä vastaan on jopa ammuttu viime kautta enemmän. Tällä kaudella vastapuoli on päässyt laukomaan 8,3 kertaa, kun lukema oli viime kaudella 7,8.
Eron moniin muihin torjujiin Alisson tekee kriittisillä hetkillä otetuilla huipputorjunnoilla, kuten nähtiin Napolia vastaan. Satamakaupungin paikallispelissä tähtivahti esitti yhden kauden torjunnoista pysäyttämällä Andre Gomesin varmalta maalilta näyttäneen puskun. Torjujalla riittää silti kehitettävää. Hän on toisinaan ajautunut ahtaalle pallon kanssa ja tekee arviointivirheitä ulostuloissa, mutta kokonaispaketti on silti vakuuttava.
Alissonin varmaotteinen syöttötyöskentely on tuonut rauhallisuutta Poolin alakerran pallolliseen pelaamiseen ja tarjonnut joukkueelle mahdollisuuden napata aloite otteluissaan.
26-vuotias brassi on lyhyessä ajassa ja valtavien paineiden alla osoittanut, miksi maalivahdeista kannattaa maksaa. Hän on ollut käänteentekevä pelaaja Redsin alakerralle, aivan kuten maajoukkuekaveri Ederson oli Man Citylle viime kaudella.
Vallanvaihto?
Viikonlopun huippuottelussa kohtaa kaksi Pohjois-Englannin perinteistä jättiä, kun Manchester United matkustaa Anfieldille. Kummallakin on omat paikallisvastustajansa, mutta Northwest derbynä tunnettu ottelu on molempien seurojen kannattajille kauden ykköspeli.
Seurojen vihanpito juontaa juurensa jo 1800-luvulle. Satamastaan tunnetut liverpoolilaiset hiiltyivät, kun manchesterilaiset rakensivat kanavan, joka mahdollisti laivojen seilaamisen mereltä sisämaan teollisuuskaupunkiin asti. Tämä heikensi luonnollisesti Liverpoolin asemaa.
Vuosien saatossa lisäkipinää ottelupari sai molempien seurojen menestyksestä, sillä kyseessä on saarivaltion kaksi menestyneintä seuraa, niin kotimaisilla liigamestaruuksilla, kuin euromenestyksellä mitattuna.
Liverpool dominoi Englantia ja Eurooppaa 1970- ja 1980, mutta hyytyi Valioliigan aikakauden alkaessa, jolloin alkoi ManU:n valtakausi. United oli pitkään edellä, mutta viime vuosina asetelma on heilunut. Tällä hetkellä Liverpool on selvästi viime kauden kakkosta edellä.
Ottelu on mielenkiintoinen myös siinä mielessä, että vastakkaisiin maaleihin astelee Valioliigan kaksi parasta torjujaa. Unitedin viime kaudella neljän joukkoon torjunut David De Gea ei kuitenkaan ole onnistunut paikkaamaan heikon puolustuksen ongelmia. ManU on päästänyt jo 26 osumaa, mikä on peräti 20 maalia enemmän kuin Liverpool.
Punaisten paholaisten xGA on 24,17, joten sen oma pää on vuotanut odotettua pahemmin. Viime kaudella De Gea peittosi maaliodottamansa yli 15 maalilla.
Neljänä edelliskautena kauden tähdistöjoukkueen maalivahdiksi valittu De Gea ei ole ollut entisensä henkilökohtaisella tasolla surkean MM-turnauksen jälkeen. Virheitä on sattunut ja espanjalainen on pelannut vasta kahdet nollat.
Jalkapallossa harvemmin käytettävissä torjuntaprosenteissa De Gea ei mahdu edes kärkiviisikkoon. Espanjalaisen torjuntaprosentti on 67,5. Vastaavasti Alisson on koppaillut huimalla 85,7:n prosentin varmuudella, mikä on siivittänyt brassin omille prosenttiluvuilleen.
Alisson on ollut kiistatta alkukauden paras maalivahti Valioliigassa. Siihen, että hänestä alettaisiin puhua yleisesti sarjan parhaana torjujana on vielä matkaa. De Gea on ollut vaikeuksissa ManU:n heikon alakerran takana, mutta joukkueen tämän vuosikymmenen ylivoimaisesti parhaan pelaajan uroteot eivät unohdu hetkessä. Alissonin työskentelyn myötä nyt voidaan sentään avata keskustelu sarjan parhaasta torjujasta.
Maalivahdit ovat joka tapauksessa kriittinen osa-alue. Liverpoolin alakerta on noussut uudelle tasolle huipputorjujan myötä. Manchester City uskalsi puolustaa viime kaudella korkealla linjalla, kun hyvin peliä lukeva Ederson luki linjan selustaa. Old Traffordilla synkkyys olisi ollut monin kerroin synkempää ilman De Geaa.
Maalivahtiin siis kannattaa panostaa. Sunnuntain hegemoniakamppailuissa nähdään kahden kyseisen pelipaikan valion kohtaaminen. Jos syksyn kehitys jatkuu, tulee Alisson nappaamaan sarjan parhaan maalivahdin tittelin sitä sitkeästi hallinnoineelta De Gealta.
Lähteet: WhoScored, Understat, Transfermarkt, Opta
Kansikuva: Srdjan Stevanovic/Getty Images