Onnistuuko Korkeakunnas kääntämään Lahden kelkan kohti liigan kärkeä? (All over press)
FC Lahti taisteli Veikkausliigassa kaudella 2013 synkän alun jälkeen jopa mitalista. ”Mustien Kuhnureiden” tavoite on varmasti alkavallakin sesongilla kolmen sakissa, mutta kysymys kuuluu, miten paljon kapea rinki kestää loukkaantumisia?
Talvi 2012-2013 oli FC Lahdelta onnistunut. Joukkue voitti Tommi Kautosen johdolla Liigacupin ja lähti Veikkausliigaan henkselit paukkuen. Kevät oli kuitenkin katastrofi. Joukkue otti 12 ensimmäisestä ottelusta vain yhden voiton ja kolme tasapeliä. Kautonen sai lopulta lähteä tehtävästään kesäkuun alussa.
Korvaajaksi pestattu Juha Malinen sytytti Kuhnurit ja joukkue teki hurjan kirin sijoittuen lopulta viidenneksi.
Tänä talvena lahtelaiskokoonpanolla on jälleen uusi luotsi. Hyvää tulosta MYPA:ssa tehnyt Toni Korkeakunnas on mielenkiintoisen haasteen edessä. Kouvolassa joukkueelta ei odotettu juuri mitään, joka mahdollisti yllätysmomentin. Lahdessa tulosta pitää tulla ja taatusti ainakin seurajohdon mielestä heti.
Jos lahtelaisten peli kulki viime talvena, on tilanne nyt päinvastainen. Liigacupissa joukkue jäi alkulohkoon ja Suomen Cupissa noutaja oli käydä jo neljännellä kierroksella Kakkosessa pelaavaa Käpylän Palloa vastaan. Tuolloin pelastajaksi nousi Ariel ”Tuco” Ngueukam, joka iski voittomaalin jatkoajan viimeisellä mahdollisella hetkellä.
FC Lahdella on juoksuttaa kentälle vahva avausmiehistö. Mutta löytyykö penkiltä korvaajia? Ainakin maaliskuun puolivälissä vastaus on: ”ei liikaa”. Toinen kysymysmerkki on joukkueen identiteetti. Kautosen Lahti pelasi lyhytsyöttöpeliin pohjautuvaa hallintapeliä. Malinen toi kentälle ryminää, aggressiivisuutta ja suoraviivaisuutta. Millainen on Korkeakunnaksen FC Lahti?
Kolme vuotta MYPAssa ja sitä ennen Ykkösessä FC Viikingeissä olivat ”Tokelle” menestyksekkäitä. Vanhoista meriiteistä ei kuitenkaan ole enää apua. Korkeakunnaksen on uudistuttava ja luotava Lahdelle sopiva identiteetti. Joukkueessa on Veikkausliigatasolle erittäin hyviä pelaajia. Haaste on saada heidät puhaltamaan yhteen hiileen ja toimimaan joukkueena.
Puolustus ei petä – ilman loukkaantumisia
Markus Joenmäki kävi Saksassa näyttäytymässä, mutta jatkaa Lahdessa (All over press)
Yksi Lahden viime kauden akilleen kantapäistä oli maalivahtipeli. Juha Tuomen kompetenssi ei vain riittänyt Veikkausliigaan. Taustalta nousevat nuoret Joonas Meronen ja Miikka Mujunen ovat lupaavia, mutta vielä liian keltanokkia ykkösvahdiksi.
Täksi kaudeksi tuo pulma on korjattu. Henrik Moisander jäi jopa yllättävän paljon Jukka Lehtovaaran varjoon TPS:ssa. Kyseessä on kuitenkin Suomeen huippuvahti, josta todisteena valinta Veikkausliigan Vuoden maalivahdiksi syksyllä 2012.
Lahden puolustus on kokenut. Laidalla urakoi kapteeni Mikko Hauhia. Keskelle on heittää Moisanderin tavoin Turusta siirtynyt Jani Tanska sekä joko Markus Joenmäki tai Pyry Kärkkäinen. Toisen laidan avauspelaaja lienee Hassan Sesay. Lisäksi viime kaudeksi Lahteen paluun Hollannista tehnyt Henri Toivomäki voi pelata puolustuksessa mitä tahansa tonttia.
Klingan lopullinen läpimurtovuosi
Matti Klingan läpimurtoa odotellaan tällä kaudella, ehkä hymykin löytyy sen jälkeen (All over press)
Keskikenttä ei kalpene puolustukselle. Pohjapelaajina nähtäneen jotkut joukosta Kärkkäinen, Toivomäki ja Eero Korte. Laidoille löytyy Pikkuhuuhkajiinkin noussut Loorents Hertsi sekä paluun Turkista viime kaudella tehnyt Drilon Shala. Pelisysteemistä riippuen laidalla saattaa viilettää myös ”Tuco”. Keskikentän rinkiä leventää muun muassa maaliskuussa ryhmään liittynyt Tomi Saarelma.
Keskikentän sydämestä, eli kymppipaikalta, pestiä havittelee ensisijaisesti lahtelaisen futiksen ehkä suurin lahjakkuus tällä hetkellä, eli Matti Klinga. Pellavapään viime kausi oli hankala muun muassa loukkaantumisten vuoksi, mutta raportit mastokaupungista kertovat, että kesällä jysähtää. Klinga on pallollisena taitava ja lukee peliä äärimmäisen hyvin.
Kuhnurien uusi vahvistus on 21-vuotias Hafid Salhi. Luovaa ja syöttövarmaa Hollannista tullutta marokkolaista kaavaillaan keskikentän keskelle pelintekijäksi.
Hyökkäyspäässä ”Tokella” on pienoinen ongelma. Viime kevään vaihtopenkkiä kuluttanut 35-vuotias Rafael pääsi keskikesällä vauhtiin ja jäi liigan maalikuninkuudesta vain yhden täysosuman. Tuco iski Kuhnureille vuonna 2012 yhdeksässä ottelussa seitsemän ja 2013 kahdeksassa viisi maalia. Toimiiko kaksikko parina vai pitääkö heidät hajottaa? Talven peleissä Korkeakunnas ei löytänyt tähän kysymykseen vastausta.
Puhtaita kärkiä Lahdella ei montaa ole. Viime kesänä vakavasti polvensa loukannut Jussi Länsitalo voisi olla ratkaisu joihinkin ongelmiin, jos hän palaa rinkiin opintomatkaltaan Saksasta ja on pelikuntoinen. Läpimurtokauttaan ennen vammaansa pelannut ”Länkkäri” on suoraviivainen ja hakee hyvin juoksuja syvyyteen. Samaa tekevät Shala ja Hertsi, mutta kuten todettua, Lahti kaipaa materiaaliinsa leveyttä.
Palaako yksi suurimmista Lahti-ikoneista?
Petri Pasasen huhutaan palaavan Lahden rosteriin, mutta toistaiseksi mies pysyy Tanskassa (All over press)
Lahdella on puolustuspäähän ja keskikentän pohjalle muutama hyvä yleispelaaja, jotka voivat tarvittaessa pelata useammallakin paikalla. Vaihtopenkiltä ei ainakaan tällä hetkellä ole tunkua todellisiksi vastuunkantajiksi.
Yksi merkille pantava nimi sieltä kuitenkin löytyy. Suomen alle 16-vuotiaiden maajoukkueessa debyyttinsä tehnyt Driton Shala on ennakkoluuloton ja lupaava pelimies. Drilonin pikkuveli on vielä raakile, mutta joitain liigaminuutteja Korkeakunnas hänelle varmasti antaa.
FC Lahti taistelee kaudella 2014 Veikkausliigan mitaleista. Toni Korkeakunnas tarvitsee kuitenkin tavoitteen saavuttaakseen joko rutkasti onnea (minimaalinen määrä loukkaantumisia) tai muutaman lisäpelaajan. Huhuissa pyöri pitkään muun muassa entinen U21-maajoukkuehyökkääjä Roope Riski, mutta turkulainen teki lopulta sopimuksen Norjan divariin. Villeimmät puheet ovat heittäneet ilmaan jopa todellisen Lahti-ikoni Petri Pasanen paluun kotikaupunkiin. Toistaiseksi 76 A-maaottelua pelannut ”Peetu” edustaa kuitenkin tanskalaista AGF Århusia.