Lakeuksilla ei haluta muistella viime kautta. Suomifutiksen nousukas oli totaalisen sekaisin läpi kauden ja jämähti kolmen mitaliin päättyneen kauden jälkeen kuudennelle sijalle. Tällä kaudella SJK:n piti palauttaa seuran kunnia, mutta merkittävää parannusta ei ole näköpiirissä. Seinäjokiset ovat astuneet uuteen miinaan.
Pipariksi mennyt viime kausi kulminoitui Simo Valakarin potkuihin. Vähemmälle huomiolla jäi SJK:n pahasti epäonnistunut joukkueenrakennus. Esimerkiksi kauden kynnyksellä saapuneet hyökkäyspään pelaajat Facundo ja Anatole Abang olivat täysiä turhakkeita. Alakerran Diego Bardanca ja Chema Anton menettelivät, mutta eivät tuoneet joukkueeseen juurikaan lisäarvoa. Kesken kauden tulleet Sergi Arimany ja Kaine Sheppard olivat samaa välttävää tasoa.
Myöhäiseksi venynyt joukkueen rakennus näkyi karusti myös kentän puolella. SJK vahvisti joukkuettaan kesken kauden peräti kahdeksalla pelaajalla. Valmentajia edustusjoukkueessa nähtiin viime vuoden aikana peräti viisi kappaletta, kun Tommi Kautosen pesti alkoi kalenterivuoden lopulla.
FC Lahtea ja Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkuetta ilman mainittavaa menestystä luotsannut Kautonen oli rohkea veto Veikkausliigan toiseksi suurimmalla budjetilla operoivan seuran peräsimeen.
Seurapomo Raimo Sarajärvelle ja kumppaneille täytyy antaa krediittiä siitä, että he näyttivät ottaneen viime kauden virheistä opikseen. Kautonen palkattiin hyvissä ajoin ja joukkue oli käytännössä valmis jo ennen Suomen Cupin starttia. Lakeuksilla on kuitenkin astuttu uuteen miinaan. Joukkueen dynamiikka on pahasti vinossa ja rakennus sitä kautta epäonnistunut.
SJK:n materiaali on laadukas, mutta epätasapainoinen. Kautonen on lastannut etenkin keskikentän keskustaan vinon pinon pelureita. Konehuoneeseen on heittää Mehmet Hetemaj, Reuben Ayarna, Anders Bååth, Obed Malolo tai Johannes Laaksonen. Pykälää ylemmäs kymppipaikalle tarjolla on Emile Paul Tendeng, Matti Klinga ja Maximo Tolonen. Toisin sanoen SJK:lla on ylitarjontaa keskustan kolmikkoon.
Runsas keskustan pelaajien määrä on tarkoittanut laituriosaston jäämistä köykäiseksi. Joukkueesta löytyy tällä hetkellä kaksi luontaista laitapelaajaa, loukkaantuneena edelleen oleva Billy Ions sekä Jesse Sarajärvi. KuPS-tappiossa laidoilla pelasivat Klinga ja Tolonen, sunnuntaina Tampereella Klinga ja Laaksonen.
Kautonen haluaa 4–2–3–1-muotoon ryhmittyvän joukkueensa pysyvän pallossa ja rakentavan peliä alhaalta. SJK on kuitenkin todella yksipuolinen ja helppo puolustaa pois, kun laidoilta ei löydy käytännössä yhtäkään ohituksiin kykenevää pelaajaa. Vastustajan puolustusmuoto ei rikkoudu, mikä tekee murtautumisesta vaikeampaa.
Toinen pelipaikka, missä SJK näyttää epäonnistuneen on hyökkääjä. Loukkantumisherkkä Vahid Hambo on maalannut kerran, viime kaudella sarjan pahimpana tuhnuna kunnostautunut Aristote Mboma on edelleen maaleitta. Kaksikossa on potentiaalia, mutta sitäkin enemmän kysymysmerkkejä. SJK kaipaisi korostetun paljon Roope Riskin kaltaista maalisieppoa, sillä alempaa löytyvillä pelaajilla ei ole läheskään samanlaista maalintekopotentiaalia kuin esimerkiksi HJK:n tai KuPS:n keskikenttäpelaajilla.
Hyökkäyspään rajalliset vaihtoehdot ovat näkyneet karusti myös kentän tasolla. Kuudesta ottelusta seitsemän pistettä kerännyt SJK on onnistunut maalinteossa vain kuusi kertaa, yhtä monesti kuin Ilves, PS Kemi ja TPS. Vain viidesti maalannut sarjanousija FC Honka on tehnyt seinäjokisia vähemmän maaleja.
SJK ei suinkaan ole ainut Veikkausliiga-joukkue, joka kärsii laituriongelmasta. Esimerkiksi HJK:lla on ollut ongelmia laitakaistoilla. Seinäjokisten tilanne on kuitenkin huolestuttava. Se, että hitaana pohjapelaajana tunnettu Johannes Laaksonen operoi oikeana laiturina, pitäisi soittaa hälytyskelloja. Varsinkin, kun kaljupään takaa löytyy joko Richard Dorman tai Jarkko Hurme, jotka eivät ole erityisen hyvin ylöspäin pelaavia laitapakkeja.
Kuvitteliko Kautonen joukkueen kykenevän syöttelemään pallon maalipaikoille? Vai olettiko hän Ionsin avaavan kauden jokaisen ottelun? Laaksonen laiturina, Hetemaj kymppipaikalla tai Dani Hatakka oikeana pakkina ovat ratkaisuja, joita on vaikea käsittää.
On jokseenkin käsittämätöntä, että SJK on ajautunut lähes miljoonan euron pelaajabudjetillaan tämän kaltaiseen tilanteeseen jo kuuden ottelun jälkeen. Kausi on toki nuori, mutta Kautosen poppoon pelaaminen on näyttänyt koko alkukauden heikolta. Tilanne on huolestuttava, koska SJK on päässyt harjoittelemaan Kautosen opissa koko pitkän talvikauden.
Rajalliset pelaajatyypit pistävät väkisinkin pohtimaan, onko Kautosella rahkeita tilanteen korjaamiseksi? SJK-luotsi on saanut valmistaa ryhmäänsä nelisen kuukautta, eikä mustapaitainen ryhmä näytä edelleenkään tietävän, mitä sen pitäisi kentällä tehdä. Augen lähtölaskenta lienee käynnissä.
Kansikuva: Harri Bragge / All Over Press