Ruutu+ näyttää NBA:ta ja vieläpä Suomeksi selostettuna. Seuraa maailman parasta koripalloa kotisohvaltasi ja tilaa Ruutu+ vaikka saman tien.KOHTI MANCHESTERIA – Voita matka Old Traffordille Manchester Unitedin ja Arsenalin väliseen otteluun
Jos pitäisi sanoa suurin yllätys tämän kauden NBA:n runkosarjassa, niin se olisi Lauri Markkasen läpilyönti Chicago Bullsin pelaavaan kokoonpanoon. Heti tämän jälkeen kakkosena tulisi kuitenkin Houston Rocketsin menestys ja ennen kaikkea tulevan MVP:n James Hardenin pelin tason jatkuva parantuminen.
Viime yönä Rockets ylsi kauden 59:een voittoon kukistamalla New Orleans Pelicansin luvuin 114-91. 59 voittoa on seuran oma ennätys. Seuraennätyksen rikkoutuminen ei ole pieni asia organisaatiossa, jota ovat edustaneet muun muassa sellaiset koripallolegendat kuin Hakeem Olajuwon ja Moses Malone. Onkin helppoa sanoa, että tämän vuoden Houston Rocketsissa on jotain todella erityistä. Eikä joukkueen tavoite todellakaan ole olla vain paras runkosarjajoukkue, siitä kertoo jo joukkueen valmentajan Mike D`Antonin kommentti, jossa hän sanoi: ”Kerroin juuri joukkueelle ja he eivät välittäneet.”
Iso osa Houston Rocketsin hyvästä pelivireestä johtuu kahdesta huipputaitavasta ja peliä rytmittävästä takamiehestä: James Hardenista ja Chris Paulista. Vaikka monet asiantuntijat pitivät ”CP3”:n hankkimista jo yhden tähtitakamiehen joukkueeseen ongelmallisena, niin nämä kaksi supertähteä ovat löytäneet yhteisen sävelen tavalla, joka on saanut ainakin allekirjoittaneen haukkomaan henkeään. En itsekään ennen kauden alkua arvannut, että kaksi pallokosketuksista elävää supertähteä mahtuisivat samaa joukkueeseen. Silloin tällöin on ihanaa huomata olevansa väärässä.
Toki Rocketseissa pelaa myös muita maininnan arvoisia pelimiehiä. Harden ja Paul ovat saaneet oivaa tulitukea Trevor Arizalta ja Clint Capelalta. Joukkue on kuitenkin mielestäni liikaa kahden huipputakamiehen varassa ja isojen miesten osasto loistaa oikeastaan nimettömyydellään. Pudotuspeleissä pelit muuttuvat sekä nopeammiksi että fyysisemmiksi. Nopeusvaatimukseen Rockets pystyy vastaamaan, mutta pahoin pelkään, että silloin kun peli menee rumaksi ja levypallojen repijät muuttuvat kultaakin kalliimmiksi, niin Rocketsin vaikeudet alkavat. Joukkueesta puuttuukin silmiini tietynlaista ilkeyttä.
Houston Rocketsin pahin vihollinen läntisessä divisioonassa on hallitseva mestari Golden State Warriors. Oikeastaan näiden kahden mahdollista kohtaamista voidaan pitää jopa jonkinlaisena moraalisena finaalina, sillä niin paljon kovatasoisempi läntinen konferenssi on verrattuna itäiseen. Vertaamalla kokoonpanoja onkin helppoa nähdä se osa-alue, johon ottelupari luultavasti ratkeaa.
Rocketsin takamiehistö kestää kyllä Stephen Curryn ja Klay Thompsonin haasteen. Tähän päälle kun lasketaan Kevin Durant ja Draymond Green, niin Rocketsilta kysytään on aivan erilaista onnistumisastetta. On totta, että Warriorsin runkosarja ei ole ollut sellaista tykitystä, jota olisi voinut ennakoida, mutta uskon supertähtien heräävän. Toinen ehkäpä vieläkin ratkaisevampi osuus löytyy tietystä ilkeydestä, jota Warriorsilla edustavat Zaza Pachulia ja jo mainittu Green. Tällaiset pelaajat ovat keväisin painonsa arvoisia kullassa. He tekevät työnsä ja rikkovat vastustajan peliä, jolloin tulevat antaneeksi enemmän tilaa joukkueen supertähdille.
Tässä valossa on helppoa ennakoida, että Rocketsit tippuvat taivaalta Warriorsin käsittelyssä. Toivon todella, että olisin väärässä, sillä NBA tarvitsee nopeasti lisää verta absoluuttiselle huipulle. Olisikin vain ja ainoastaan hienoa, jos James Harden saisi todellisen kruunun NBA-mestaruuden muodossa lähes täydelliselle kaudelleen. Niin täydelliselle, että parhaan pelaajan palkintoa voidaan pitää jo jaettuna. En ainakaan itse näe ketään todellista uhkaajaa Hardenille.
Kansikuva: AOP