Osallistu ja lyö 10 € veto Betsafella – voita 2 hengen NHL- ja NBA-matka Miamiin
Kuluneella viikolla kotimaisessa kiekossa jännitettiin Kärppien ja Tapparan otteita CHL:n playoffeissa. Oulun Kärpillä oli vastassaan Sveitsin kestomenestyjä ZSC ja Tappara kohtasi Kometa Brnon. Kärpät kampesi itsensä jatkoon kuin ihmeen kaupalla. Tapparalla lento ei riittänyt ja nyt joukkue voi keskittyä kotimaiseen liigaan. Molemmissa kotihalleissa oli valitettavan paljon tyhjiä katsojapaikkoja. Euroopan huippujengi vastassa ja jatkopaikka katkolla. Tämän luulisi kelpaavan kiekkofanille varsin hyvin. Toisin on kuitenkin pohjolan perukoilla. Suomalaiselle hemmotellulle kiekkofanille tämäkään ei riitä.
Meidän peli vs niiden peli
CHL on ylivoimaisesti parasta jääkiekkoilua, mitä Suomessa on tarjolla tämän kalenterivuoden aikana. Vaikka Meidän pelin ylipappi Jukka Jalonen palasikin laittamaan maajoukkueen pelirytmit ja kenttätasapainon kuntoon, on CHL jääkiekko aivan eri tasolla kuin parin treenin pohjalta pelattavan maaottelut. Useamman kuukauden aikana hiotut pelitavat tarjoavat aivan erilaisia pelin nyansseja kuin MM-kisojen katsastuspelit Hartwall areenalla. Oulussa Zürich tarjosi pelinopeudeltaan aivan erilaista jääkiekkoilua, kuin mihin Raksilassa ollaan totuttu. Onkin hatunnoston arvoinen asia, ettei Mikko Manner esikuntineen lähtenyt hidastamaan pelin tempoa, vaan lähti rohkeasti lyöntikilpailuun sveitsiläisten kanssa. Voitto oli myös osoitus kotimaisen liigan tasosta. Suomen paras joukkue kykeni lyömään Euroopan kenties rikkaimman joukkueen.
CHL:n kenties paras puoli on nähdä hyvin erilaisia kiekkokulttuureja. Jääkiekkoa voi pelata hyvin erilaisin periaattein ja tyylein. Tämän sai kokea erityisesti HIFK, joka jäi italialaisen Bolzanon taakse alkulohkossaan. Suomessa on totuttu Meidän pelin olevan ylivoimainen pelin ohjenuora ilman järkiperäistä kilpailijaa. CHL on tälläkin kaudella osoittanut, että muista kiekkokulttuureista kyetään haastamaan suomalaista kiekkoajattelua varsin tasaväkisesti. Samalla on hyvä noteerata, että erityisesti Kärpillä oli vastassaan erittäin nimivahva ryhmä. Zürichin joukkue vilisee MM-mitalisteja. CHL on täynnä huippupelaajia, joita suomalainen kiekkofani pääsee näkemään lähinnä MM-kisoissa tai olympialaisissa. Tästäkin syystä on käsittämätöntä, etteivät katsomot pullistelleet jo elokuussa saatika sitten marraskuussa.
Tapparan pelit tämän kauden CHL:ssä päättyivät. Kuva: Emil Hansson / AOP
Hemmotellut suomalaiset saamassa viimeinkin näpeilleen
On surullista, että edes eurooppalainen huippujoukkue, tai tarkemmin kaksi sellaista, eivät kyenneet saamaan Raksilan jäähallia täyteen. Kyse on toki yhtälailla markkinoinnin epäonnistumisesta kuin kiekkofanien tietämättömyydestä. CHL ei ole missään vaiheessa näkynyt kaupunkikuvassa tai mediassa pakollisia sopimuksia enempää. Tietyllä tavalla JYP:n viimevuotinen mestaruus ja Kärppien jatkopaikka tekivät hallaa CHL:n suosiolle Suomessa. Alkaa nimittäin näyttää siltä, että vain todellinen mahalasku saisi suomalaiset ymmärtämään eurooppalaisten sarjojen kovuuden. JYP onnistui viime keväänä lyömään Ruotsin ylivoimaisen mestarin yksiosaisessa finaalissa. Tämä antoi varsin virheellisen kuvan niin kotimaisen liigan kuin CHL:n tasosta. Harva objektiivinen seuraaja olisi antanut JYPille mitään mahdollisuuksia ottelusarjassa Växjötä vastaan. Joukkueiden tasoeron oli viime kaudella niin suuri. Samoin Kärppien menestys vie huomion siitä, että kaikki muut suomalaisjoukkueet ovat päättäneet CHL kautensa.
Suomalaiset ovat tosiaan hemmoteltuja. Kotimainen liiga kasvattaa jälleen yleisömääriään. Pelin tasosta riippumatta. Vaikka sarja on nuorentunut huomattavasti, kokeneempien pelaajien seuratessa paksumpia palkkapusseja ulkomaille, sarjaan kasvaa vuosi toisensa jälkeen uusia nuoria tähtiä. Kärppien kärkinelikko ZSC:tä vastaan oli ehdottomasti nuoriso-osasto Heponiemi, Kupari, Koblizek ja Vehviläinen. Tämä nelikko kykeni kellistämään MM-mitalisteja täynnä olevan sveitsiläisnipun. Suomalainen juniorituotanto kykenee jatkuvalla syötöllä tuottamaan uusia tähtiä, vaikka maan juniorisarjan ovat surkeasti järjestetty ja puuhastelumaisesti organisoitu. Kiekkokansa jaksaa vuosi toisensa jälkeen raahautua Karjala -turnaukseen ja MM-kisoihin. Tänä keväänä todennäköisesti naisten MM-kisatkin keräävät katsomoita täyteen Espoossa. Voidaan siis vieläkin elää omassa hemmotellussa kuplassa. Euroopan parasta jääkiekkoilua tarjolla; ei kiinnosta.
Kansikuva: AOP