Näkökulma: Jesse Puljujärven ongelmat sijaitsevat pääkopassa

Jesse Puljujärven uran kolmas NHL-kausi piti olla se kausi, kun nuorukainen tekee lopullisen läpimurtonsa NHL:ään. Viitteitä nähtiin jo harjoituskaudella, kun Puljujärvi oli aiempaa vahvempi niin kiekon kanssa kuin ilmankin. Allekirjoittanut povasi suomalaisen ottavan viimeinkin vakituisen ruudun Edmonton Oilersin kärkikentistä ja yltävän noin 40-50 tehopisteen kauteen.

Ainakaan tällä hetkellä mikään ei viittaa siihen, että Puljujärvi pystyisi vieläkään ottamaan seuraavaa steppiä urallaan. Kausi on vasta nuori, mutta hälyttäviä merkkejä on ilmassa.

Puljujärvi on tehnyt kauden seitsemässä ottelussa yhden maalin, ja se on myös miehen ainoa tehopiste. Heikosta pistesaldosta ei kannata vielä säikähtää eikä sille kannata antaa liikaa painoarvoa, mutta miehen pelillisistä otteista voi olla huolissaan.

Puljujärvi on hiihdellyt pelin ulkopuolella, eikä hän ole tuonut juuri minkäänlaista lisäarvoa Edmontonin peliin. Siksi myös hyökkääjän rooli on pienentynyt. Viime ottelussa Puljujärvi komennettiin neloskenttään, ja hän kellotti peliaikaa vaivaiset yhdeksän minuuttia. Hän on kellottanut tällä kaudella vasta kertaalleen yli 15 minuutin peliajan, ja sekin on huolestuttava merkki.

Aiempina kausi suomalaisen fysiikka ei ole ollut sillä tasolla, että hän pystyisi pelaamaan täysipainoisesti tulosta tekevässä roolissa. Hän ei ole vieläkään lähellä fyysistä huippuaan, mutta kehitystä on tapahtunut. Siltikin peli junnaa paikoillaan, joten mistä Puljujärvellä oikeasti kiikastaa?

Puljujärvi ei ole pelitaidoiltaan mikään huipputalentti, sillä hänen kiekonkäsittelytaitonsa ja peliäly ovat korkeintaan keskinkertaiset NHL-jäille. Puljujärvi on kuitenkin nopea ja yritteliäs hyökkääjä, joka osaa tehdä maaleja. Hänen taidoillaan pitäisi pystyä pelaamaan NHL:ssä ja tekemään kelpo tulosta. Mitään supertähteä hänestä ei saa tekemälläkään, mutta miehellä on aineksia olla kelpo rouhijalaituri, joka takoo 40-50 tehopistettä per kausi.

Se vaatii kuitenkin miehen suurimman heikkouksen eli henkisen vahvuuden kehittämistä. Tällä hetkellä torniolaislähtöisen laiturin peli on täysin kiinni hänen pääkopastaan. Sen huomaa Puljujärven jokaisesta teosta jäällä. Heikko itseluottamus on johtanut siihen, että Puljujärvi yrittää pakottaa peliä väkisin, ja silloin ratkaisut eivät synny selkärangasta. Silloin ei voi myöskään odottaa pelin kulkevan.

Miehen kiekolliset ratkaisut ovat monesti vääriä, hän ei pärjää kaksinkamppailuissa eikä hän pysty sijoittumaan jäällä oikein. Tällöin Puljujärvi ei ole sisällä kentällisensä pelissä, ja siksi miehen otteet näyttävätkin siltä, että hän hiihtelee pelin ulkopuolella.

Itseluottamus kasvaa vain ja ainoastaan onnistumisista, ja niitä Puljujärvi kaipaa kipeästi. Mutta onnistumiset vaativat sitä, että pelaaja pystyy käyttämään tilaisuutensa hyväkseen. Puljujärvi on pelannut tällä kaudella kakkoskentässä ja saanut roolia. Nämä tilaisuudet pitäisi käyttää armottomasti hyväkseen, jotta itseluottamus ja peliaika kasvaisivat. Ne myös tuovat mukanaan nopeamman kehityksen. Kun tilaisuuksia ei käytä hyväkseen, peliaika, rooli ja itseluottamus laskevat. Tällöin tuloksen tekeminen on huomattavasti hankalampaa.

Tämä onkin osoitus siitä, että Puljujärvi ei ole vielä valmis henkisesti. Henkisesti vahva pelaaja käyttää tilaisuudet hyväkseen.

Vaikka moni on jo valmis tuomitsemaan Puljujärven NHL-uran, täytyy muistaa, että kyseessä on vasta 20-vuotias pelaaja. Hänellä on vieläkin runsaasti aikaa kasvaa henkisesti ja tulla valmiiksi NHL-pelaajaksi. Sen vuoksi miehen tulevaisuudesta ei kannata liikaa huolestua.

Kansikuva: Getty Images