Hän saattaa olla kaikkien aikojen paras pelaaja, joka ei ole koskaan pelannut NHL:ssä. Hän on kaksinkertainen Gagarin Cupin voittaja Metallurg Magnitogorskin kapteenina sekä viisinkertainen mitalisti Venäjän kanssa MM-kisoissa. Ainoa pelaaja joka on pelannut jokaisessa yhdeksässä KHL:n tähdistöottelussa. Hän johtaa KHL:n pistepörssiä ja pitää hallussaan yhden kauden runkosarjan maaliennätystä.
Hän on Sergei Mozjakin. Magnitogorskin oma talismaani, joka pelaa jälleen kerran uskomatonta kautta teräskaupungin joukkueessa.
Ennätykset uusiksi
Reilu viikko sitten sunnuntaina Mozjakin nousi KHL:ssä omille sataluvuilleen, syöttäesään Chris Leen jatkoaikaosuman Magnitkan voitto-ottelussa Torpedoa vastaan. Tuo piste oli miehen 700. tehopiste liigassa – se on enemmän kuin kenelläkään toisella pelaajalla.
Viime torstaina puolestaan Mozjakin rikkoi toisen ennätyksen. Avausmaali ottelussa Avangard Omskia vastaan oli jo venäläislaiturin tämän kauden 37.osuma. Se on KHL:n yhden kauden maaliennätys runkosarjassa. Aiempaa ennätystä piti hallussaan suomalaiselle yleisöllekin tuttu Steve Moses. Liukas hyökkääjä paukutti Jokereiden debyyttikaudella KHL:ssä 36 maalia Linus Omarkin vierellä. Magnitogorskilla on runkosarjassa vielä seitsemän peliä jäljellä, joten Mozjakin saattaa parannella lopullista lukemaa vielä entisestään.
Mutta kuka on tämä etäiseksi ja vaatimattomaksi kuvailtu maaliruisku? Mies joka ei juuri anna haastatteluita, eikä ole koskaan kokeillut siipiään NHL:ssä.
Ei nyt tehdä tästä mitään numeroa
Mozjakin ei pidä itsestään meteliä, eikä hän viihdy huomion keskipisteenä. Hänellä ei ole Twitter-tiliä eikä miljoonia seuraajia. Hän vetäytyi taustalle jopa Metallurgin mestaruusjuhlissa, vaikka oli joukkueensa kapteeni ja tärkein yksittäinen pelaaja. Tehtyään uransa 400:n maalinsa viime kaudella, Mozjakin ei edes saapunut median onniteltavaksi pelin jälkeen. Sen sijaan hän kommentoi saavutustaan vain lyhyesti seuransa nettisivujen tiedotteessa. Hän ei halunnut paistatella suurena tähtenä julkisuuden valokeilassa.
Mozjakinin on sanotttu olevan maalintekijä Jumalan armosta. Hän on tehnyt käytännössä piste per peli -tahtiin tehoja läpi koko KHL-uransa, joten hän olisi varmasti voinut menestyä NHL:ssäkin. Sen sijaan 35-vuotias Jaroslavissa syntynyt pelaaja on viettänyt koko aikuisikänsä kotimaassaan, edustaen Moskovan TsSKA:a, Atlantia, sekä Metallurgia.
Voi olla, että juuri Mozjakinin pelaamattomuus Pohjois-Amerikassa vei häneltä lopulta maajoukkuepaikan olympialaisissa. Häntä ei valittu Venäjän joukkueeseen Vancouverin eikä Sotšin kisoihin. Viime syksynä pelattu World Cup of Hockey meni niin ikään Mozjakinilta sivu suun. Venäjän valmentaja Oleg Znarok halusi joukkueeseensa pelaajia, joiden puolustuspelaaminen oli kovemmalla tasolla.
Amerikka ei tarjonnut onnea
Niin, se NHL. Columbus Blue Jackets varasi Mozjakinin yhdeksännellä kierroksella vuonna 2002, mutta ei koskaan lopulta tarjonnut lupaukselleen sopimusta. Hänet oli tilastoitu Blue Jacketsin omilla listoilla 180cm pitkäksi ja 78 kiloiseksi. Columbukseen oli kuitenkin kantautunut huhuja, että Mozjakin olisi todellisuudessa ilmoitettua pienikokoisempi. Tämä oli yksi suurimmista syistä, miksi sopimustarjousta ei tehty.
Seitinohut kokemus Mozjakinilla kuitenkin on Pohjois-Amerikan kiekkoilusta. Hän pelasi juniorina neljä peliä QMJHL:ssä kanadalaisessa Val-d`Or Foreusin joukkueessa kaudella 1998-99, merkkauttaen yhden syöttöpisteen. Koti-ikävä vei nuorukaisen kuitenkin takaisin äidin lihapatojen ääreen, eikä hän enää katsonut taakseen.
Vuonna 2012 Pittsburgh Penguins tarjosi juonikkaalle hyökkääjälle vielä NHL-sopimusta, mutta Mozjakin kieltäytyi. Hän tunsi olonsa hyväksi Magnitogorskissa, jossa viihtyi perheensä kanssa. Mozjakinin poika pelaa Metallurgin juniorijoukkueessa ja tyttäret käyvät koulua Magnitogorskissa. Lisäksi mahdollisuus pelata keväisin MM-kisoissa oli yksi päätökseen vaikuttaneista ratkaisuista.
Liian hyvä KHL-kaukaloihin?
Mutta onko Mozjakin liian hyvä pelaaja KHL-kaukaloihin? Vaikea sanoa, mutta ruplaliigassakaan Mozjakin harvoin kerää isoimpia otsikoita. Vaikka Mozjakinia onkin joissain puheissa luonnehdittu ”KHL:n kasvoiksi”, Moskovasta käsin pyöritettävä markkinointikoneisto käyttää kansikuvapoikinaan mieluummin Pietarin SKA:n Ilja Kovaltšukia tai entistä maajoukkuekapteenia ja Ak Bars Kazan pelaajaa Aleksei Morozovia. Mozjakinille tämä tuntuu sopivan erinomaisesti. Vaatimaton perheenisä kun ei etsi huomiota kaukalon ulkopuolella.
Viime syyskuussa pelatussa ottelussa Jokereita vastaan Mozjakin tälläsi itsensä lopullisesti venäläiseen kiekkohistoriaan. Hän pääsi entisen neuvostohyökkääjä Boris Mihailovin rinnalle tehtyään kyseisessä pelissä 428:n sarjamaalinsa. Myöhemmin, mentyään yksin tilaston kärkeen, Metallurgin presidentti Viktor Rašnikov sanoi, että Mozjakin ei edes vaatinut bonusta rikottuaan Mihailovin 35 vuotta vanhan ennätyksen. Ele oli poikkeuksellinen, sillä bonukset ovat aina kuuluneet tiukasti venäläiseen kiekkokulttuuriin.
Magnitogorskissa on saatu nauttia jo neljättä kautta putkeen KHL:n legendaarisimmaksi ketjuksi nousseen ykkösketjun esityksistä. Mozjakinin rinnalla pelaavat tsekkiläinen Jan Kovar sekä venäläinen Danis Zaripov ovat tehneet tuhoisaa jälkeä jo vuosia. Pelaajat täydentävät toisiaan täydellisesti, ja vaikka välillä Magnitkaa ollaan haukuttu yhden ketjun joukkueeksi, ei sen kovinta syömähammasta olla saatu kuriin millään. Siitä osoituksena kaksi Gagarin Cupia kolmeen edelliseen kauteen.
Tahti on jatkunut hurjana tälläkin kaudella. Mozjakin on tehnyt tähän mennessä 53 ottelussa karmeat 74 tehopistettä (37+37), ja koko ketjulla on kasassa jo 173 pistettä. Magnitka johtaa itäistä konferenssia 14 pisteen erolla toisena olevaan Avangardiin, ja tulee todennäköisesti menemään idän kärkijoukkueena pudotuspeleihin.
Vaatimaton Mozjakin johtotähtenään.
Seuraa Euroopan parasta kiekkoa Viasatin kanavilla tai Viaplay-palvelussa. Kattavan kerrointarjonnan KHL-kiekkoon löydät Unibetilta.
Artikkelikuva: Matti Raivio/AOP
Lähteet: The Dispatch, en.khl.ru