Faneille.com – Urheilumedian ZlatanPariisissa ja Kölnissä pelattavat jääkiekon MM-kisat ovat uuden ajan alku suomalaisessa jääkiekkoilussa. Päävalmentaja Lauri Marjamäki luotsaa leijonaryhmänsä ensimmäisiin MM-kisoihin päävalmentajana. Päävalmentajan lisäksi joukkueessa nähdään jopa seitsemän ensikertalaista. Jo ennen kisoja on kotimaisessa mediassa parjattu maajoukkueen pelitapaa ja päävalmentajaa. Suomen odotukset kisoihin lähdettäessä eivät ole viime vuoden tasolla. Heikkoja odotuksia tukee myös kummallinen tilasto noviisipäävalmentajista. Vain harva päävalmentaja on onnistunut 2000-luvulla.
Onnistujat harvassa
2000-luvulla löytyy vain kaksi päävalmentajaa, jotka ovat onnistuneet ensimmäisissä MM-kisoissaan. Tämän tempun teki 2000-luvun ensimmäinen päävalmentaja Hannu Aravirta sekä ainoa ulkomaalainen Doug Shedden. Aravirta onnistui jo vuonna 1998 saavuttamalla hopeaa. Aravirta oli maajoukkueen pitkäaikainen apuvalmentaja ja tunsi maajoukkueen toiminnan sekä pelaajat aloittaessaan. Tämä helpotti Aran aloitusta päävalmentajana. Hänellä oli myös pohjalla onnistunut olympiaturnaus, jossa Suomi saavutti – ensi kertaa NHL-pelaajien mukana ollessa – pronssia. Aravirralla oli siis pitkä matka maajoukkueessa ennen ensimmäisiä kisojaan päävalmentajana. Tämä tukee ajatusta Marjamäen onnistumisesta. Nykyinen päävalmentaja on toiminut maajoukkueen apuvalmentajana ja nuorten maajoukkueen päävalmentajana. Kansainvälisen pelin lainalaisuudet pitäisi siis olla hallussa.
Aravirran lisäksi vain yhdet kisat valmentanut Doug Shedden onnistui ensimmäisellä yrityksellään. Suuren kohun saattelemana päävalmentajaksi noussut Shedden johdatti Suomen pronssille Kanadan MM-kisoissa vuonna 2008. Shedden on siinä mielessä harvinainen poikkeus, ettei hänellä ollut aikaisempaa maajoukkuekokemusta. Kylmiltään päävalmentajaksi noussut kanadalainen tuli parin SM-liigassa vietetyn vuoden jälkeen ohi kaikkien kotimaisten menestysvalmentajien ja kiitti tuomalla mitalin heti ensiyrityksellä. Kansainvälisissä kaukaloissa voi myös voittaa vajavaisella kokemuksella, jos joukkue on oikeanlainen.
Mestarivalmentaja Kari Jalonen saavutti menetystä vasta toisissa kisoissaan. Kuva: Getty Images)
Kova tie menestykseen
Aravirran jälkeen maajoukkueen ruoriin hyppäsi Raimo Summanen. World Cupin jälkeisiin potkuihin katkennut päävalmentajaura maajoukkueessa ehti kuitenkin nähdä yhden mahalaskun MM-kisoissa. Kuudes sija seurasi Aravirran kotikisojen floppia. Toki Summanen sai toisissa arvokisoissaan eli World Cupissa hopeaa. Tämän pitäisi siis tukea toivoa siitä, että Marjamäki olisi löytänyt lääkkeet löytää oman pelitapansa onnistumiseen kansainvälisissä kaukaloissa oman World Cupinsa jälkeen.
Legendaarisen Summas-potkusaagan jälkeen maajoukkueen johtoon nousi Erkka Westerlund. Aravirran tapaan Westerlund oli toiminut maajoukkueessa ennen päävalmentajan pestiään. Tämä ei kuitenkaan helpottanut vaan ensimmäisistä MM-kisoista oli tuomisina surkea seitsemäs sija. Tämän jälkeen Westerlund teki kuitenkin kotiläksynsä ja seuraavista kolmesta arvoturnauksesta hänen joukkueensa toivat aina mitalin mukanaan.
Westerlundin linjaa jatkoi Jukka Jalonen, joka yhden apuvalmentaja-vuoden jälkeen nousi päävalmentajaksi. Kahdet ensimmäiset kisat päättyivät puolivälieriin, mutta sitten Leijonat saavutti täyspotin. Jalosen Total hockeyllä tuli vuonna 2011 Suomen toinen jääkiekon maailmanmestaruus. Tätä seurasi kaksissa seuraavissa kisoissa tappio pronssipelissä. Sama kaava kuitenkin jatkui. Ensin opeteltiin MM-kisojen omintakeinen turnausmalli verrattuna seurajoukkuekiekkoiluun. Sitten tuotiin tuloksia.
Viimeisimpänä maajoukkuetta MM-kisoissa luotsasi Kari Jalonen. Entinen maajoukkuehyökkääjä ja mestarivalmentaja seurasi vuodeksi päävalmentajan pestiin palannutta Erkka Westerlundia. Jalosen ensimmäiset kisat menivät penkin alle ja kritiikkiä seurasi. Tuttuun tapaan toisissa kisoissaan Jalonen luotsasi joukkueensa hopealle ja jätti päävalmentajapestin. Jalonen seurasi monen muun tapaan tuttua linjaa. Ensimmäisten kisojen hapuilujen jälkeen löytyi menestysresepti. Tämän jälkeen löytyi luottamus pelaajien ja median kanssa.
Jää nähtäväksi annetaanko Lauri Marjamäen hapuilla maajoukkueen kanssa vai painetaanko paniikkinappulaa, jos tulos seuraa aikaisempia noviisivalmentajia. Surkeasti sujuneen World cupin jälkeen Marjamäen asema saattaakin olla vaarassa, mikäli MM-kisat menevät penkin alle – siitäkin huolimatta, ettei Leijonien kisajoukkue ole turnauksen kovimmasta päästä. Jääkiekkoliitto on jo osoittanut liipasinsormen olevan herkkä, kuten nuorten MM-kisoissa huomattiin. Jos historiaan on uskominen, saatetaan liipasinsormen herkkyyttä testata hyvin pian.
Kansikuva: All Over Press