Ei ole suuri salaisuus, että sopimuksia ensi kaudelle tehdään jo nyt, vaikka kuluvan sesongin runkosarja ei ole edes puolivälissään. Tämä ei koske pelkästään pelaajia, vaan myös valmentajat pyrkivät varmistamaan tulevat työpaikkansa mahdollisimman aikaisin. Ensi kauden suhteen on tosin odotettavissa poikkeuksellisen pientä liikehdintää valmentajien suhteen.
Vuosi sitten tilanne oli täysin toinen, sillä monet joukkueet kartoittivat uutta päävalmentajaa, minkä lisäksi soppaa sekoittivat parit potkut. Tällä kaudella liigaseuroissa aloitti peräti seitsemän uutta päävalmentajaa. Monella seuralla tilanne onkin hyvä, sillä päävalmentaja on kiinnitetty useaksi kaudeksi eteenpäin.
Neljä kautta Kärppien apuvalmentajana toiminut Mikko Manner aloitti kesällä joukkueen pääkäskijänä. Erinomaisen syksyn myötä Kärpät käytti nopeasti sopimuksessa olleen option seuraavasta kaudesta ja pidensi diiliä vielä vuodella aina kevääseen 2020 asti. Niin ikään TPS:n käskijänä aloittaneen Kalle Kaskisen sopimus on optioiden myötä voimassa vielä 2,5 vuotta.
Edellä mainitun kaksikon lisäksi peräti 11:llä muulla joukkueella on päävalmentajan kanssa sopimus jo ensi kaudesta. Sportilla, Lukolla, KalPalla sekä Tapparalla diileihin sisältyy optiot myös kaudesta 2019-20. HIFK:lla, HPK:lla, Ilveksellä, Jukureilla, JYPillä, SaiPalla ja KooKoolla sopimukset kattavat vain ensi kauden.
Ensi kauden valmentajakuviot ovat toistaiseksi auki vain Pelicansilla ja Ässillä, jotka ovat tosin hyvissä ajoin ilmoittaneet, että valmennukset tulevat vaihtumaan. Petri Matikaisella on käynnissä kolmas kausi Pelicansin käskijänä, kun taas Jyrki Aho on valmentaa Ässiä toista kauttaan.
Valmentajien suhteen ei todennäköisesti tulla näkemään isoa draamaa, sillä paikkoja on auki niin vähän. Lisäksi Ilta-Sanomat uutisoi jo yli kuukausi sitten, että Mikael Kotkaniemi nousee Ässien päävalmentajaksi ja Ville Nieminen on vahvoilla Pelicansin peräsimeen. Mikäli tiedot pitävät paikkaansa, niin kaikki ensi kauden pestit ovat jo lukossa.
Mutta kausi on vasta nuori ja ennen kevättä ehtii tapahtua paljon. Kuluva kausi on tosin viimeisiin vuosiin nähden hieman poikkeuksellinen, sillä kukaan valmentaja ei ole saanut potkuja. Iso tekijä voi tosin olla se, että niin monen valmentajan sopimus kattaa vielä useamman kauden eikä pääty kevääseen.
Edellisen kahdeksan kauden aikana vähintään kaksi valmentajaa on saanut kenkää sesonkia kohden. Vuosikymmenen alussa meno oli hurjempaa, sillä vuosikymmenen neljän ensimmäisen kauden aikana (2010-14) peräti 18 valmentajaa sai potkut. Viimeisen kolmen sesongin aikana vastaava lukema on seitsemän.
Kauden ensimmäiset potkut ovat yleensä tulleet jo lokakuun loppuun mennessä, mutta alkuvuoden valmentajamuutokset eivät ole olleet lainkaan harvinaisia. Niinpä kuluvallakin kaudella ehtii tapahtua vielä paljon.
Esimerkiksi Sportin ja Jukurien syksyt ovat menneet heikosti, mutta joukkueilla on päävalmentajien kanssa sopimukset vielä ensi kaudesta, mikä sitoo seurajohdon käsiä. Jukureiden vaatimattomasta materiaalista tuskin kukaan saisi Risto Dufvaa enemmän irti, mutta Vaasassa tilanne on toinen. Osa kannattajista boikotoi Sportin pelejä niin kauan kuin Tomek Valtonen on valmentajana, minkä lisäksi joukkue kyntää kaukalossa.
Vaasassa varmasti houkuttelisi, kun esimerkiksi Aho sekä Matikainen vapautuvat tehtävistään kauden päätteeksi. Molemmat valmentajat istuisivat erinomaisesti Sportin peräsimeen. Lisäksi vapaana on esimerkiksi Pekka Tirkkonen, joka teki SaiPassa fantastista työtä neljän kauden ajan, mutta sai lokakuussa potkut Klotenin päävalmentajan pestistä.
Kovat nimet vapailla markkinoilla voivat tuoda vielä mielenkiintoisen mausteen Liigan muuten poikkeuksellisen laimeaan valmentajasoppaan.
Kansikuva: AOP