Raumalalaisilla on ollut raskaita aikoja, kun Lukon viimeinen SM-kulta on vuodelta 1963. Joukkue on pitkään ollut Liigan kärkeä, mutta viimeinen silaus on jäänyt puuttumaan. Seuraavana ennakoimme raumalaisrypästä.
Lukon kolme viimeistä kautta ovat olleet hyviä, mutta niin raskaita: joukkue on selvittänyt tiensä aina Liigan välieriin asti, mutta joka vuosi se on joutunut taipumaan siinä vaiheessa ja tippunut pronssiotteluun. Vuosien saatossa joukkueen budjetti on noussut, pelaajamateriaali on ollut Liigan kärkeä ja Lukko on ollut taktisesti Risto Dufvan johdolla yksi parhaista.
Viimeinen puristus odottaa itseään ja nyt voisi olla sen aika, kun yksi aikakausi tulee keväällä päätökseensä. Dufva jättää Rauman ja samalla Lukossa aloitetaan rakentamaan uutta tarinaa.
Dufva on saanut viimeiselle Lukko-kaudelleen jälleen kerran hyvän nipun käyttöönsä ja joukkueessa jatkavat monet tutut kasvot. Vaihtuvuutta on ollut vähän ja remmiin on hommattu muutamia täsmähankintoja. Tämän takia Lukko tulee taatusti olemaan taas sarjan kärkiseuroja, mutta mistä löytyisi aseet, joilla finaalipaikka ei karkaisi tänä vuonna käsistä?
Laajalla pakistolla
Lukon alakerrassa ovat asiat mallillaan, sillä maalilla jatkaa luottovahti Ryan Zapolski, joka on helposti sarjan eliittiä omalla tontillaan. Lisäksi Lukolla on nyt erittäin luotettava kakkosmaalivahti, kun Rasmus Rinne siirtyi naapurista Raumalle. Lukon maalivahtikaksikko on kova ja tänä vuonna Dufva pystyy antamaan Zapolskille lepoaikaa huomattavasti enemmän kuin aiemmin.
Loistavan veskariosaston lisäksi Lukolla on loistava puolustus: joukkueessa on kahdeksan hyvätasoista puolustajaa, joten loukkaantumisvaraakin löytyy. Lisäksi pakistossa on kova taistelu pelipaikoista, mikä ajaa pelaajia suoriutumaan joka ilta parhaansa mukaan.
Ykkösviulua soittaa Janne Niskala – sarjan parhaimpia kiekollisia puolustajia – ja tulitukea antavat Miika Koivisto, Jesse Virtanen sekä Ilkka Mikkola. Tämä nelikko muodostaa loistavan kärkiosaston.
Heidän lisäkseen pakistosta löytyvät Antti Jaatinen, Rony Ahonen, Miko Malkamäki ja Juho Tommila. Ensimmäiset kolme heistä ovat rutinoituneita oman pään luutia, jotka eivät kaihda kovia tilanteita. Tommila on puolestaan nuori kiekollinen lupaus, joka saattaa hyvinkin ottaa tällä kaudella suurempaa vastuuta ja syrjäyttää nimekkäitä pelimiehiä edestään.
Joukkueen alakerrassa on iso määrä kiekollista taitoa ja oman pään taitajia, mutta myös roppakaupalla kokemusta. Pakistossa ei ole silmiinpistäviä heikkouksia eikä raumalaiset tule varmasti kaatumaan puolustuspeliinsä. Ainut pakkikaluston ongelma on loukkaantumishuolet, jotka ovat kiusanneet raumalaisia ennen kuin runkosarja on edes pyörähtänyt käyntiin.
Hyökkäys erottaa kärjestä
Lukon hyökkäys on Liigan kärkipäätä, mutta se kalpenee kovimman kärjen rinnalla – ainakin paperilla. Raumalaisten hyökkäys ei ole juuri muuttunut, mutta tietyille muutoksille olisi ollut tilausta. Lukolla on kokeneita pelimiehiä, joiden nykytasosta ei ole takeita.
Ykköskorin miehet Ville Vahalahti ja Aaron Gagnon ovat taatusti vieläkin hyvässä vedossa. Kaksikon yhteispeli toimii hienosti ja heillä on mahdollisuudet yltää koviin tehoihin, mutta he tarvitsevat apua muilta kentiltä. Apua tarvitaan etenkin aluksi, kun Vahalahti aloittaa kautensa loukkaantuneiden listalla,
Toni Koivisto ja Janne Lahti – takavuosien maalinikkarit – eivät ole enää huippuvuosien vedossa, mutta molemmat väläyttelivät viime keväänä taitojaan, joten heiltä odotetaan nyt parempaa tulosta.
Lisäksi Teemu Nurmi ja Olavi Vauhkonen ovat Lukolle elintärkeitä hyökkääjiä, mutta Vauhkonen joutuu aloittamaan kautensa Vahalahden tavoin loukkaantuneiden listalla ja paluussa kestää tovi.
Uusina pelaajina Raumalle tulivat Sami Lähteenmäki, Turo Asplund sekä Kelly Zajac. Zajac on vielä totaalinen mysteeri ja Asplund sijoittuu hyvästä viime kaudestaan huolimatta alempiin kenttiin, mutta Lähteenmäelle on luvassa roolia. Monipuolisen hyökkääjän pelaaminen on ollut Ässissä mahtavaa ja nyt hän pääsee osoittamaan kykyjään menestyvässä organisaatiossa.
Entä miten käy Jesper Piitulaisen? Taitavasta laiturista voisi nousta kärkikenttien tehopelaaja, mutta ainakaan viime kausi ei lupaillut hyvää. Potentiaali on olemassa, mutta onko Lukko hänelle oikea seura tässä vaiheessa uraa?
Ainakin joukkueen lihaosasto on tuttu ja turvallinen: Filip Riska ja Olli Sipiläinen tekevät raumalaisten nelosesta loistavan.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että Lukon hyökkäys on huikea, mutta sitä se on ollut muinakin vuosina. Kaikista pelaajista ei ole revitty parasta osaamista irti, mitä menestyminen vaatii. Jos Dufva pystyy vetämään uusia ässiä hihastaan, voidaan Raumalla nähdä tänä vuonna pronssia kirkkaampaa kevättä, mutta viime vuodet eivät lupaa muuta kuin kolmatta sijaa tai huonompaa.
Arvio: sija 4
Iso, kokenut, fyysinen, ilkeä, monipuolinen ja niin edelleen. Lukko vaikuttaa täydelliseltä joukkueelta, jonka pitäisi olla yksi suurimmista mestarisuosikeista. Silti joukkueessa riittää päänvaivaa, sillä joukkue ei ole paljoa muuttunut ja kaikki näyttäisi jatkuvan entisellään. Joukkue niittää taatusti runkosarjassa menestystä, mutta Dufvan joukot tarvitsevat keväällä uusia tuulia, jotta finaalipaikka irtoaisi.