Helsingin IFK:ssa on totuttu mälläämään hillolla ja hankkimaan kovan luokan pelaajia vuodesta toiseen. Raha ei tuo kuitenkaan onnea joukkueenrakennuksessakaan, sillä IFK on voittanut 2000-luvulla vain kertaalleen Suomen mestaruuden. IFK:n kokoisen seuran pitäisi olla mestaruustaistossa joka vuosi, ja Kanada-maljan olisi pitänyt tulla huomattavasti useammin Nordenskiöldinkadulle.
IFK:n menestymättömyys johtuu monesta tekijästä, mutta etenkin yksi osa-alue on ollut merkittävässä roolissa: joukkueenrakennus.
On helppo hankkia rahalla nimekäs joukkue, mutta nimet eivät luonnollisesti tuo vielä menestystä. IFK:sta on puuttunut selkeä linja, minkä vuoksi joukkueen viime vuoden rosterit ovatkin olleet enemmän tai vähemmän heikkoja, kun katsotaan roolitusta.
Esimerkiksi tällä kaudella IFK:sta on puuttunut kovaotteisia puolustajia, jotka hoitavat oman pään pelin varmasti. Lisäksi joukkueen sentteristöstä ei löydy vieläkään yhtään todellista huippupelintekijää à la Teemu Ramstedt tai Ilari Filppula.
Sen sijaan puolustuksesta löytyy useampi kiekollinen puolustaja, jolla on ongelmia voittaa kaksinkamppailuja sekä useampi hyvä kahden suunnan sentteri, joka hoitaa oman pään pelin moitteitta.
Joukkueen puolustuksessa oli ennen kautta muun muassa Teemu Eronen, Ryan O’Connor, Oliwer Kaski ja Saku Salmela. Neljä kiekollista puolustajaa, joiden heikkoudet ovat omassa päässä. Lisäksi alakerrasta löytyi kotiin palannut Ville Varakas, jonka ura oli ja on edelleen laskussa sekä Teemu Laakso, joka tuli seuraan täysin palasina. Ainut varma defensiivinen puolustaja oli Joe Finley.
IFK:n hyökkäyksestä löytyi ennen kautta muun muassa Juhani Tyrväinen, Patrick Carlsson, Jarkko Malinen, Jerry Ahtola, Lennart Petrell ja Joonas Rask, joiden lasketaan olevan johtavia pelaajia. Harmi vaan, ettei heistä kukaan ole erityisen taitava hyökkääjä, joka tekisi esimerkiksi IFK:n ylivoimapelistä kertaheitolla murhaavamman. Joukkueesta löytyi onneksi Erik Thorell, joka toi ryhmään runsaasti kiekollista osaamista. Kesken kauden mukaan hyppäsi vielä Vili Sopanen, joka on tuonut niin ikään paljon helsinkiläisten kiekolliseen peliin.
On kuitenkin outoa, ettei HIFK saa miljoonillaan tämän parempaa joukkuetta. Esimerkiksi JYP, Kärpät, TPS ja Tappara ovat rakentaneet joukkueensa huomattavasti paremmin.
IFK on herännyt parempaan lentoon tämän vuoden puolella, mutta joukkueen pitäisi taistella runkosarjan voitosta ja osoittaa olevansa yksi suurimmista mestarikandidaateista. Tällä hetkellä kukaan ei voi tituleerata IFK:ta mestarisuosikiksi, vaikka joukkueen käyrä näyttääkin ylöspäin.
Tulevaisuus voi olla kuitenkin valoisampi, kun syksyllä urheilujohtajaksi palkattu Tobias Salmelainen on päässyt hyvään vauhtiin työssään.
Tärkeitä jatkosopimuksia ja kovia kaappauksia
Salmelaisen ensimmäisinä työnäytteinä voidaan pitää julkistettuja jatkosopimuksia ja kesken kauden nähtyjä hankintoja. Ensimmäisenä hän kiinnitti Thomas Nykoppin, Micke-Max Åstenin ja Atte Engrenin. Kaikki hyviä kiinnityksiä. Seuraavana jatkot julkistettiin Teemu Eroselle, Ryan O’Connorille ja Joonas Raskille. Erinomaisia kiinnityksiä nämäkin.
Salmelaisen aikana IFK:hon on tullut Teemu Tallberg ja Markus Kankaanperä. Tallberg on IFK:n oma kasvatti, joka on mennyt viime vuosina urallaan eteenpäin, ja hän tuo hyvin syvyyttä IFK:n nykyiseen ryhmään. Kankaanperä tuo taas kovuutta ja kokemusta pakistoon. Hankinnat eivät ole olleet kovin merkittäviä, muttei missään nimessä huonojakaan.
Salmelaisen aikana IFK päästi Mika Partasen Jukureihin, mikä oli täysin oikea ratkaisu kaikkien osapuolten kannalta. Partasen aika oli jo mennyt HIFK:ssa.
Sitten mennäänkin niihin tuleviin hankintoihin. Virallista tietoa ei ole luonnollisesti vielä liikkunut, mutta mediassa on pyörinyt useampikin nimi. Ilta-Sanomien mukaan Salmelainen on naarannut ensi kaudeksi Antti Suomelan JYPistä ja Johan Motinin Lukosta. Hämeen Sanomat puolestaan kertoo, että Pelicansin taituri Iikka Kangasniemi siirtyisi myös Helsinkiin ensi kaudeksi. Toteutuessaan nämä hankinnat olisivat iso sulka Salmelaisen hattuun. Kaksi Liigan taitavimpiin hyökkääjiin lukeutuvaa pelaajaa ja yksi erittäin laadukas yleispuolustaja, jolle olisi ollut useampikin ottaja aina länsinaapuriamme myöten.
Ilta-Sanomien mukaan IFK:n jättää Juha-Pekka Haataja, mikä kielii siitä, ettei Salmelainen ole tarjonnut kokeneelle laiturille kovin rahakasta pestiä, jos on tarjonnut ollenkaan. Sekin on hyvä ratkaisu, sillä Haataja ei ole enää kovin merkittävä tekijä IFK:n ryhmässä. Ainakaan nykyiseen palkkaansa nähden.
Ainoa tavoite on mestaruus
Vaikka moni asiantuntija listasi HIFK:n suurimpien mestarisuosikkien joukkoon ennen kautta, ei helsinkiläisten mahdollisuudet olleet oikeasti kovin realistiset. Joukkue oli rakennettu huonosti, ja lisäksi Ari-Pekka Selin oli vasta aloittanut työssään päävalmentajana. Ei kovin hyvä lähtökohta kauteen.
Ensi kaudella tilanne on kuitenkin toinen. Selin pääsee lähtemään toiseen kauteensa joukkueella, jossa on jatkuvuutta, mutta ennen kaikkea se on rakennettu paremmin. Tällä kertaa myös Selin on saanut itse osallistua joukkueenrakennukseen – toisin kuin tähän kauteen lähtiessä.
Kun tarkastellaan pelaajia, joilla on jatkosopimus seuraan, niin lähtökohdat huiman joukkueen rakentamiselle ovat loistavat. Maalivahtikaksikko on koko sarjan paras, kun sekä Kevin Lankinen että Atte Engren jatkavat IFK-paidassa.
Puolustuksessa jatkavat ainakin Eronen, O’Connor, Finley, Varakas ja Elias Ulander. Jos pakistoon liittyy vielä Motin ja esimerkiksi koodinimi ”ilarimelart” tai ”joonasjärvinen”, niin Selinillä on käsissään taitava ja fyysinen puolustusosasto.
Hyökkäyksessä senttereistä jatkavat Tyrväinen, Malinen, Nykopp ja Panu Mieho. Mikäli Suomela siirtyy HIFK:iin, nähdään Nordiksella koko sarjan ylivoimaisesti paras sentteriosasto.
Laitureista jatkavat ainakin Thorell, Rask, Åsten, Petrell Niklas Nordgren ja Juha Jääskä. Mikäli Kangasniemen siirto ei ole uutisankka, on IFK:lla loistavat lähtökohdat myös laiturien osalta.
Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Salmelaisen urheilujohtajaura on alkanut vauhdikkaasti. Nuoren kiekkopomon taidoista ei juuri ollut mitään tietoa, mutta tällaiset näytöt kertovat Salmelaisen osaamisesta paljon. HIFK:lla saattaa jopa olla käsissään uusi Jarmo Kekäläinen, ja sekös olisi Stadin Kingeille lottovoitto.
Kansikuva: All Over Press