Faneille.comin NHL-kausiennakko starttaa itärannikon metropolista. Useat viime vuodet sarjan seuraajat ovat pääosin väittäneet läntisen konferenssin pyyhkivän idän vastaavalla lattiaa, mutta viime kausi osoitti hieman toista. Metropolitan-divisioonassa vaikutti sekä runkosarjan että Stanley Cupin voittaja.
Alkava kausi näyttää olevan edelleen edellä mainitun kaksikon heiniä.
8. Carolina Hurricanes
Hurrikaanipaitojen viime kaudet ovat olleet sekavia. Jälleenrakennus on meinattu aloittaa, mutta tietyiltä osin on jäänyt samoille kantimille. Kapteeni Eric Staal vaihdettiin Aleksi Saarelaan ja varausvuoroihin, mutta vastapainoisesti Cam Ward lukittiin tolppien väliin lisävuosiksi. Ward oli useimpien papereissa juuri se kulmarauta, joka revitään ensimmäisenä rakennusprojektin alkaessa.
GM Ron Francis on pääasiassa ollut valoisasti esillä. Hänet palkattiin tekemään muutoksia, se on selvä, mutta ison kuvan selkeä suunta on myös luottaa nuoriin. Seura tulee tältä osin olemaan Suomessa suurennuslasin alla, sillä Saarelan lisäksi näyttöpaikkoja on tarjolla Blackhawksista hankitulle Teuvo Teräväiselle sekä Sebastian Aholle.
Nuorien peluuttaminen ei juurikaan ole Francisin työtä, mutta Bill Peters on muutamana vuonna osoittanut olevansa mitat täyttävä NHL-koutsi. Siinä onkin koko joukkueen selkein vahvuus alkavalla kaudella.
Sisään on otettu tasapainoisen merkityksetöntä liikettä edustavat Viktor Stålberg ja Lee Stempniak, vaikka jälkimmäinen onkin tehoillut viime kausina yllättävän pirteästi. Samaan kategoriaan ei voi laittaa Teräväinen-kaupassa tullutta Bryan Bickelliä. Siinä olisikin kolumneille kysyntää, kun Bickell pamauttaa hirmutehot alkukauteen ja nousee ’Canesin uuden nousun isähahmoksi.
Kaiken kaikkiaan Raleigh’ssa vietetään välivuosi. Nuoret eivät vielä ole sisässä ja vanhaa verta on liikaa jäljellä. Pitkä runkosarja tulee muodostumaan hankalaksi etenkin nuorelle puolustukselle, joka joutuu häärimään epävarman maalivahtikaksikon edessä.
VAHVUUDET
– Valmennus
– Nuoruuden into voi ratkaista yksittäisiä otteluita
HEIKKOUDET
– Maalivahdit
– Pelaajien taso yksinkertaisesti liian matala
7. New Jersey Devils
Newarkin pirulaiset olivat osallisena koko kesän mielenkiintoisimmassa vaihtokaupassa, kun Adam Larsson vaihtui päittäin Taylor Halliin. Kuka tahansa olisi Ray Sheron saappaissa tehnyt tuon kaupan, mutta Larssonin poistuminen vei viimeisenkin mahdollisuuden Devils-pakistolta onnistua.
Mukiinmenevän viime kauden pelannut David Schlemko matkasi Sharksiin, joten ilonaiheet ovat aikuisten oikeasti vähissä. Ben Lovejoy on merkittävin hankinta siniviivalle.
Cory Schneider on allekirjoittaneen papereissa hyvin lähellä koko liigan kärkeä. Hänen suorituksiinsa Devils ei tule missään nimessä kaatumaan. Se on sitten toinen asia, että kuinka mahdottomaksi edellä kehuttu puolustus tekee jenkkivahdin työntekemisen. Tulee varmasti käymään useasti niin, että Schneiderin loistoilta laimentaa puolustajille välittyvää sanallista ruoskintaa.
Hall olisi jokaiseen joukkueeseen mieletön lisä laituriosastolle. Tässä tapauksessa Hall on lajissaan ainoa edustaja. Mike Cammalleri oli sivussa viime kaudella puolet, joten hänen arvioimisensa on hieman hankalaa. Terveenä ollessaan erittäin tervetullut lisä pirulaisten hyökkäyslinjaan.
Tässä sakissa on yllätyspotentiaalia, kuten esimerkiksi kesä 2012 todisti. Siinä ryhmässä vain oli muutama liigan tasolla pätevä pelaaja enemmän, joten pudotuspelipaikkakin tulee olemaan menestys.
VAHVUUDET
– Cory Schneider
HEIKKOUDET
– Puolustus
– Kovuutta löytyy hyökkäyksestä aivan liian vähän
6. Columbus Blue Jackets
Järisyttävän huono alkukausia valmentajanvaihdoksineen pilasi ohiolaisten kauden jo ennen kuin se alkoikaan. Alkukausi on äärimmäisen tärkeä, sillä pelko iskee takapuoleen liian nopeasti, mikäli startti on viime kauden kaltainen.
Tällä kaudella mitataan toden teolla, että miten onnistui vaihtokauppa Ryan Johansen – Seth Jones. Blue Jacketsin puolustuksella on edellytykset onnistua, mutta se vaatii ennen kaikkea Jonesilta hirmuista venymistä. Katseet ja odotuksen ovat hänen paitaansa ommeltu.
Jarmo Kekäläisen työ ei vielä tällä kaudella näytä siltä kuin olettaisi. Varauksia on tehty kattavasti, mutta heitä ei aivan vielä voi peluuttaa. Joukkue joutuu turvautumaan vanhoihin sotaratsuihin, kuten Jarret Stolliin ja Scott Hartnelliin. Nuoruuden ja vanhuuden sekoitus on usein hyvänmakuinen, mutta ei näillä aineksilla.
Jotta Blue Jackets voisi edes teoriassa kamppailla pudotuspelipaikasta, Sergei Bobrovskin on venyttävä huomattavasti edellisiä kausia paremmin. Tämä arvio kuudennesta sijasta perustuu osaltaan siihen, että venäläisvahti pelaa vahvoja kausia, mutta vastapainoksi myös aivan karseita pätkiä.
Viime kesänä pidin Sam Gagneria hyvänä hankintana Flyers-paitaan. Ja nyt pidän häntä hyvänä kokeiluna ohiolaisten rykmenttiin. Merkittävä lähtijä oli varakapteenin tunnusta kantanut Jared Boll. Pisteitä ei tullut, mutta hän on edutanut omalla panoksellaan hieman paikallaan pomppivaa Blue Jacketsia. Vähän samat sanat koskien Fedor Tyutinia. Pieniä nyansseja, jotka saattavat palikoiden loksahdellessa kohdalleen tuoda tullessaan pudotuspelipaikan.
VAHVUUDET
– Valmennus pääsee jatkamaan viime kaudella alkaneella tiellä
– Tietyillä yksilöillä mahdollisuus olla pelipaikoillaan koko liigan eliittiä
HEIKKOUDET
– Vanhat väsyneet eivät enää jaksa, nuoret eivät vielä
– Loukkaantumisista muodostunut iso peikko, jaksaako joukkue punnertaa vaikka avainpelaajia tippuisi pois
5. New York Islanders
Juuri ja juuri divisioonan kärkikolmikosta viime kaudella tipahtaneen Islandersin kausi oli kutakuinkin onnistunut. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella kaatui Atlantin divarin nimiinsä vienyt Panthers.
Islanders on joukkueena jännä osoitus siitä, että miten muutama kivijalkapuolustaja voi muuttaa kulkusuuntaa merkittävästi. Johnny Boychuk ja Nick Leddy ovat edelleen kaikessa harmaudessaan erinomaisia hankintoja saarelaisille. Heidän yläpuolellaan menestyksen hierarkiassa on vain kapteeni John Tavares.
Rosteri koki merkittäviä muutoksia. Tärkeitä palasia kulki toimiston ovista molempiin suuntiin. Kyle Okposo tienasi otteillaan markkinoiden mehevimmät dollarit eikä Islandersilla ollut realiteetteja vastaamaan huutoon. Samoin Frans Nielsen tuli siihen ikään, että oli aika kartuttaa eläkekassaa vähän kovemmalla kädellä. Nämä herrat olivat kuin hyökkäyksen boychuk ja leddy. Vaikutus tulee näkymään tulevana talvena.
Merkittävin saapuja on Jetsiä ja Blackhawksia viime kaudella edustanut Andrew Ladd. Urallaan pytynkin voittanut hyökkääjä saattaa olla oiva partneri Tavaresille, mutta taso ei riitä kääntämään merkittäviä ajanjaksoja omalle joukkueelleen. Yksittäisenä pelaajana käyttökelpoisempi kuin Okposo tai Nielsen, mutta nyt pitäisi melkein kahden edestä paiskia hommia.
Tykkään John Chimeran hankinnasta. Varsinkin jso hänet lyödään Cal Clutterbuckin ja Matt Martinin kanssa samaan vitjaan. Tiedossa on hyvin energisiä vaihtoja.
Islandersin ongelmaksi tulee muodostumaan se, että suurin osa hyökkääjistä on niin sanottuja välimallin hyökkääjiä. Ei tarpeeksi vahvoja ylös- tai alaspäin. Suoritustasokaan ei korreloitavissa Pohjanmaan pinnanmuotoihin. Lisäksi maalivahtipaletti on mielenkiintoinen. Kuka pelaa ja keneen luotetaan lähitulevaisuudessa?
VAHVUUDET
– John Tavares
– Aktiivinen taklauspelaaminen tuottaa silloin tällöin positiivisia tuloksia
HEIKKOUDET
– Pääosa materiaalista on ailahtelevan sorttista ja mieluummin niin, että häviävät kuvasta
– Maalivahtiosaston hierarkia pitää selvittää jopa kauppojen avulla
4. Philadelphia Flyers
Flyers selvitti tiensä viime kaudella pudotuspeleihin osaltaan muiden (lähinnä Bruinsin) heikkojen suoritusten vuoksi. Sopassa oli toki mukana omiakin mausteita.
Oranssipaidat pääsevät alkavaan kauteen hyvistä asetelmista. Huonot sopimukset alkavat olla historiaa ja joukkue pääsee luomaan omaa juttuaan. Andrew MacDonald edustaa vielä viimeistä mohikaania Paul Holmgrenin aikakauden sankareista.
Kuten muutamana viime kautenakin, kapteeni Claude Giroux’lta ja Jakub Voracekilta odotetaan paljon. Tulitukea tulee välttävästi, mutta mikäli Flyers haluaa menestyä, kärkikaksikon pitää painaa pinna per peli -tahtia. Puolustus ei vielä kestä vertailua kovimpia joukkueita vastaan, joten hyökkäyspäähän on luotava eroa positiivisessa mielessä. Siniviivalle on kasvamassa tärkeitä tekijöitä myös Shayne Gostisbeheren takana. Ivan Provorov ei ole alkavalla kaudella vielä valmis.
Voracekille kävi vanhanaikaisesti ison sopimuksen jälkeen. Suurennuslasi osoitetaan nyt Brayden Schenniin. Yltääkö suoritustaso heti yli viiden miljoonan dollarin vaatimuksiin?
Alempien kenttien hankinnat tuntuvat hyvältä alivoimaa, aloitustaitoa ja aktiivisuutta ajatellen. Boyd Gordon on pian 33-vuotias, joten vielä on realistista odottaa hyviä suorituksia. Dale Weise otti pienten kierrosten jälkeen paremmat rahat Pennsylvaniasta.
VAHVUUDET
-Maalivahtikaksikko Steve Mason ja Michal Neuvirth
-Ylivoima ylempää keskikastia
HEIKKOUDET
-Puolustuksen riittävyys on siinä ja tässä. Todistettavaa löytyy
-Lumipallo lähtee herkästi vierimään vaikeina aikoina
3. New York Rangers
Rangers jäi mestaruuteen painaneen Penguinsin jalkoihin täysin pudotuspelien avauskierroksella. Joukkueeseen on Alain Vigneaultin aikana pyritty hankkimaan nopeutta, mutta pingviinien liito oli vastustamattoman kovaa. Kesällä noudatettiin jälleen samaa kaavaa.
Viime kausina vahvaan puolustukseen luottanut Rangers on ongelmallisten sopimusten vanki. Dan Girardi ja Marc Staal ovat pelanneet alle tasonsa. Kesällä lähtivät Dan Boyle ja Keith Yandle, eikä korvaajia ole juuri kuulunut. Kesä on mennyt RFA-miesten sopimusneuvotteluissa.
Glen Sather ei olisi tehnyt kesän puhuttavinta kauppaa. Jeff Gorton vaihtoi avainpelaajiin kuuluvan Derick Brassardin nuorempaan ja kenties potentiaalisempaan Mika Zibanejadiin. Brassardin merkitys on ollut joukkueelle suuri, ruotsalaissentteri ei pysty huutoon vastaamaan vielä alkavalla kaudella.
Rangers sai houkuteltua kohutun Jimmy Veseyn riveihinsä. 23-vuotiaaseen jenkkiin kohdistuu suhteellisen suuret paineet. Kun kerran ollaan niin isoa staraa, tulosta tiskiin.
Veseyn lisäksi seurantaan Venäjältä saapuva Pavel Buchnevich. Pietarin SKA:ssa viime kauden lopun pelanneen nuorukaisen pitää nopeasti todistaa kuuluvansa NHL:ään. Hänen kanssaan samoista paikoista taistelee muun muassa harjoitusotteluissa loistanut Brandon Pirri ja Nathan Gerbe.
Suomalaisittain mielenkiintoa riittää siinä, että joko tällä kaudella Henrik Lundqvistin taakkaa kevennetään runkosarjassa ja annetaan kakkoskassarille reilusti minuutteja. Antti Raanta on täysin kykenevä hoitelemaan 30 matsia talven aikana.
VAHVUUDET
– Hyökkäyksessä on laajuutta
– Henrik Lundqvist on vielä kykenevä voittamaan
HEIKKOUDET
– Puolustuksessa on pahimmillaan yli 10 miljoonaa dollaria kuollutta painoa
– Erikoistilannepelaaminen
2. Washington Capitals
Runkosarjamenestyjä. Titteli sisältää paljon yksityiskohtia.
Ainoa oleellinen muutos viime kauteen on keskikaistan vahventaminen Lars Ellerin muodossa. Tanskalainen on jumittunut alle 30 pisteen sentteriksi, mutta pääkaupungissa on mahdollisuus siirtyä nextille levelille. Paljon riippuu siitä, että missä jatkosopimuksen tehnyt Marcus Johansson viettää suurimman osan kaudestaan.
Yhden mielenkiintoisen osan alkavaan kauteen tuo Capitalsin sopimusrakenne. Sopimus on alkavan kauden jälkeen päättymässä muun muassa seuraavilta herroilta: T.J. Oshie, Evgeni Kuznetsov, Justin Williams ja Karl Alzner.
Joukkue hävisi vain 18 kamppailua viime kaudella. Mielikuvitus ei riitä kertomaan kovinkaan monesta mahdollisesta kompastuskivestä.
Williams (kuten aika moni muukin) on taas vuoden vanhempi. Onko hänellä antaa vielä riittävää panosta pitkässä runkosarjassa? Capitals on vahva erikoistilannejoukkue, ongelmat ovat tasakentällisin pelatessa. Taktisella puolella tätä joukkuetta on varmasti opiskeltu tarkemmin. Vastustajat onnistuvat varmasti tylsyttämään terävimmän kärjen pelaamisesta pois.
VAHVUUDET
-Erikoistilannepelaaminen
-Joukkueella alkaa olla iso kasa kokemusta pudotuspeleistä, realisoituuko se tällä kaudella?
HEIKKOUDET
-Viime kauden jälkeen pitää keksiä uusia temppuja
-Vaikuttaako avainpelaajien jatkosopimusneuvottelut suorituksiin tai siirtoihin siirtotakarajalla?
1.Pittsburgh Penguins
Muiden epäonneksi Sidney Crosby jatkaa siitä mihin kesällä NHL-kaukaloissa jäi. Lähes muuttumattomassa kokoonpanossa on toki heikkoutensa, mutta Penguinsin peli oli niin vakuuttavaa, että heikkouksien nimeäminen ja auki kirjoittaminen on mahdotonta.
Marc-Andre Fleuryn ja Matt Murrayn kaksinkamppailu ratkaisee kauden suuntaa osaltaan. Tuleva laajennusdrafti tekee tilanteesta vielä entistä kimurantimman. Murrayn alkukauden loukkaantuminen avaa Fleurylle kaikkien aikojen sauman vallata ykkösvahdin titteli takaisin.
Penguinsin menestyminen perustui muutamaan loistavaan, ennen kaikkea pelikirjaan sopivaan, hankintaan ja onnistuneisiin AHL-nostoihin. Viimeisen reilun vuoden aikana organisaatioon hankitut Carl Hagelin, Phil Kessel ja Nick Bonino loivat menestyvän joukkueen kolmoskentälliselle kriteerit. Matt Cullen onnistui nelosen keskellä.
Ei ole mitenkään itsestään selvää, että Tom Kühnhackl, Bryan Rust, Connor Sheary ja Scott Wilson ovat heti rytmissä mukana viimekautisella draivilla. Tähän kulminoituu pingviiniparven uhkakuvat kaudelle 2016-2017.
Kris Letang on alakerran isäntä nakuttean melkein pinnan per peli. Hyökkääjähankintojen lisäksi Trevor Daley oli nappiostos alakertaan.
Nyt vastustajat tuntevat entistä paremmin Mike Sullivanin ajatuksenjuoksun Penguins-penkin takana. Nopeus, nopeus, nopeus. Ennen kaikkea pelinopeus, joka on eri asia kuin pystysuuntaan repivä nopeus. Sijoittuminen on valttia hallitsevia mestareita vastaan.
VAHVUUDET
– Sidney Crosby johtaa liigan vaarallisinta hyökkäyskalustoa
– Itseluottamus oli niin korkealla, että se tuskin on hälventynyt kesän aikana
HEIKKOUDET
– Onnistuvatko nyt mukana olevat ”AHL-miehet” tai heidän paikkaajansa?
– Maalivahtitilanne pitää ratkaista vähemmän huonolla ratkaisulla