Viime vuosina kiekkomaailmassa on totuttu isoihin maalivahteihin. Samalla on käyty kovaa keskustelua siitä voi lyhyt maalivahti nousta maailman eliittiin. Tämän päivän NHL osoittaa kuinka moderni maalivahtipelaaminen perustuu kokoon ja peittoon. Kuinka käy alimittaisille suomalaisille veskareille?
Jättiläisten maa
Kun pohditaan NHL:n parhaita maalivahteja, on täysin selvää, että isokokoiset maalivahdit dominoivat nykykiekkoilua. NHL:ssä on vain kourallinen ykkösmaalivahteja, joiden pituus on alle 185 cm. Pääasiassa ykkösmaalivahdit ovat 188 cm tai pidempiä. Kärkijoukkueissa alle 185 cm maalivahteja ei juuri näy edes luukkua avaamassa. Kuluvalla vuosikymmenellä mestaruuden voittaneet ykkösmaalivahdit ovat kaikki olleet yli 188 cm pitkiä poislukien Los Angelesin 185 cm Jonathan Quick. NHL:ssä pelin evoluutio on kulkenut isojen maalivahtien suuntaan jo pitkään. Aidosti vaaralliset laukaukset tulevat pääasiassa maskin takaa tai ylivoimaisista hyökkäyksistä. Sivuttaisliike korostuu, mutta pieni ja vikkelä ei saa enää etua ison ja teknisesti taitavan maalivahdin kohdalla. Pohjois-Amerikassa rakastetaan tilastoita ja ne kertovat karua kieltään maalinteosta. Maalit tehdään läheltä maalivahtia, maskin takaa ja sivuttaisliikkeestä. Isojen maalivahtien peittokyky, kun laukaukset tulevat viidestä metristä tai alle, korostuu.
Jos puhe koon merkityksestä epäilyttää ja tuntuu enemmän sivuseikalta, kannattaa katsoa viime vuosien Vezina trophy -finalisteja. Joukkoon mahtuu lähes pelkästään yli 185cm pitkiä maalivahteja. Voittajat ovat tällä vuosikymmenellä olleet eläköitynyttä Tim Thomasia lukuun ottamatta kaikki yli 188 cm pitkiä. Thomas on viimeinen lyhyt maalivahti, joka voidaan lukea tähdeksi NHL:ssä. Koko 2000 -luvulla on vain kolme Vezinan voittanutta alle 188 cm maalivahtia. Thomasin lisäksi jo menneen maailman miehiltä tuntuvat Jose Theodore ja Dominik Hasek.
Kuinka käy suomalaisten
Lyhyen hetken suomalaiset maalivahdit olivat instituutio NHL:ssä. Samalla tavalla kuin perhostyylin maalivahdin 1990 -luvulla uudistivat maalivahtipeliä, suomalaiset uudistivat maailmaa 2000 -luvun puolivälin jälkeen. Tällä hetkellä vain Tuukka Rask ja Pekka Rinne voidaan laske yksinoikeutetusti ykkösmaalivahdeiksi. Tulevaisuudessa Ville Husso ja Joonas Korpisalo saattavat nousta samaan asemaan. Iso huoli on kuitenkin näiden nimien takana. Koko kansan suosikkivävypojaksi muutama vuosi sitten noussut Juuse Saros on suurin kysymysmerkki. Koko Suomi odottaa Saroksen nousevat automaattisesti ykkösmaalivahdiksi ja tähdeksi Pekka Rinteen jäädessä eläkkeelle. Tässä kohtaa moni maalivahtivalmentaja ja asiantuntija pistää paperiin vielä kysymysmerkin. Noin 180 cm pitkä Saros joutuu kovaan testiin, kun nappaa ykkösmaalivahdin paikan Rinteen jälkeen.
Suomen paikka maalivahtikasvattamona ei ole vielä kadonnut mihinkään. Tälläkin hetkellä paikkaa auringossa kärkkyy lahjakkuudet kuten Kevin Lankinen ja Kaapo Kähkönen. Kotimaasta perässä on tulossa Ukko-Pekka Luukkonen ja Justus Annunen. Näitä kaikkia yhdistää iso koko ja kyky liikkua nopeasti. Taustalla on kuitenkin kova huoli. Suomi ei tuota enää totuttuun tapaan huippulahjakkuuksia. Tälläkin kaudella paikasta ykkösmaalivahtina kamppaileva Antti Raanta on hyvä esimerkki. Euroopassa taso riittää MM-kisoihin asti, mutta rapakon takana alle 185cm runko herättää kysymyksiä. Näitä tapauksia Suomessa on juniorimaajoukkueet täynnä. Vain harva riittävän tasokas lahjakkuus omaa myös kansainvälisen tason rungon. NHL on jättiläisten maa. Kenttäpelaajat pienenevät ja maalivahdit kasvavat.
Kansikuva: Frederick Breedon/Getty Images