Final countdown – Game 5

Pesäpallon ystäville tarjoillaan tulevana lauantaina jälleen kerran parasta mahdollista herkkua. Vimpelin Vedon ja Sotkamon Jymyn välinen finaalisarja eteni toisena syksynä peräkkäin viidenteen ja ratkaisevaan otteluun. Kaava on lähes täysin sama kuin viime syksynä. Viime vuonna Vimpelillä oli finaalisarjassa kotietu tämän kauden malliin ja ottelujen voitot neljässä ensimmäisessä finaaliottelussa jakautuivat täsmälleen samoin kuin viime kaudella. Ainoana erona viime syksyn peleihin se, että ottelusarjan ensimmäinen ottelu päättyi tänä syksynä Vimpelin eduksi 1-0, kun viime syksynä ensimmäinen koitos päättyi lukemiin 2-0.

”Lajin kannalta”

Finaalisarjaa pohdittaessa lajin kiinnostavuuden ja näkyvyyden kannalta, on finaalisarjan venyminen toista kertaa peräkkäin viidenteen ratkaisevaan loppuotteluun kuin lottovoitto pesäpallolle. Lajin medianäkyvyyttä ajatellessa minulla on sellainen tuntuma, että Suomen urheilua seuraavat massat heräävät pesäpallon seuraamiseen vasta finaalipelien alkaessa.

Nelonen Pro ja Ruutu+ -palvelu näyttivät runkosarjassa pelejä viikoittain ja lisäksi pari ottelua nähtiin myös vapaalta kanavalta Neloselta. Tämä määrä on pesäpallon näkyvyyden kannalta edelleen minimaalinen ja epäilen, että runkosarjan katsojaluvut ovat finaalipeleihin verrattuna heikkoja. Pesäpalloa ei voi yksinkertaisesti markkinoida massoille pelkästään finaalipeleillä, varsinkin kuin kuutena viime vuonna finaalissa ovat pelanneet samat joukkueet Sotkamo ja Vimpeli. Runkosarjan kiinnostavuutta täytyisi saada lisättyä keinolla millä hyvänsä ja TV-näkyvyyden lisääminen jääkiekon ja jalkapallon tasolle olisi näin laji-ihmisen näkökulmasta erittäin tervetullutta.

Nelosen pesäpallolähetykset ovat mielestäni ottaneet viime vuosina edistysaskeleita ja pesäpalloa on tällä hetkellä todella mukavaa seurata myös television välityksellä. Esimerkkinä lähetyksien edistymisestä neljäs finaali, jossa kommentaattorina toimi Jymyn viime kauden pelinjohtaja Mikko Korhonen. Hän on kerännyt kauden aikana kommentoimistaan peleistä kehuja myös yli lajirajojen ja on erittäin tärkeää, että näin taktisessa lajissa kuin pesäpallossa ammattitaitoisen selostajan vierestä löytyy asiantunteva ja hyvän ulosannin omaava kommentaattori.

_MG_0854

Viime kauden mestariluotsi Mikko Korhonen on johtava kommentaattori. Kuva: SuperJymy Oy

Pesäpallo on erittäin vaikea laji seurata sellaiselle ihmiselle, joka ei ole perillä lajin säännöistä ja taktiikasta. Lajin markkinoinnin ja uusien katsojien saamisen kannalta on erittäin tärkeää, että televisiolähetykset pystyvät avaamaan lajia sisältöä myös sitä vähemmän seuraaville.

Toinen juhlii, toinen pettyy

Laji kuin laji, urheilufanaatikko toivoo, että mestaruus ratkaistaisiin viimeisessä finaaliottelussa. Pesäpallossa finaalit pelataan nykyisellä systeemillä paras viidestä, jolloin mestaruuteen tarvitaan kolme voittoa. Ottelussa ovat läsnä kaikki parhaat mahdolliset elementit mitä urheilija ja katsojat voivat urheilulta toivoa. Kahden finaalissa pelaavan joukkueen välit ovat veriset.

Vimpeli on hävinnyt viisi edellistä kertaa finaalisarjan Sotkamolle ja viime vuonna Sotkamo juhli viidennen finaalin jälkeen mestaruutta lajin legendaarisimmalla pyhätöllä Vimpelin Saarikentällä. Tällainen joukkueiden välinen yhteinen historia luo tämän syksyn viimeiseen peliin sellaisen tunnelatauksen pelaajien sekä kannattajien välille, että uskon sen olevan ennennäkemätöntä missään muussa suomalaisessa palloilulajissa.

Lauantaina Sotkamossa rillataan. Kuva: SuperJymy Oy

Juhliiko Sotkamo jälleen? Kuva: SuperJymy Oy

Pelaajien välillä vallitsee tällä hetkellä sellainen vihasuhde, ettei kumpikaan joukkue halua hävitä lauantain ratkaisevaa ottelua mistään hinnasta. Samanlaista henkeä on ollut aistittavissa myös kannattajien keskuudessa. Tällä hetkellä tuntuu, että Jymyn voitettua mestaruuksia monen mielestä liikaa, ovat Vimpelin takana myös muiden paikkakuntien pesisihmiset. Asetelma tuntuu kuin se olisi tällä hetkellä Jymy vs. muu Suomi. Kaikki haluavat olla lauantaina voittavan joukkueen puolella ja ottelu jännittää ja pelottaa niin paljon, että joku voi miettiä, uskaltaako mennä katsomaan finaalia paikanpäälle ollenkaan. Ero voiton ja tappion luomalla tunteella on erityisesti tämän syksyn viimeisen finaalin jälkeen aivan valtava.

Finaalisarja tähän mennessä

Sotkamon ja Vimpelin väliset pelilliset asetelmat ovat tällä hetkellä 50/50. Finaalisarjan aikana asetelmat ovat heitelleet eri ihmisten silmissä suuntaan ja toiseen. Kolmannen finaalin jälkeen Jymyä pidettiin varmana voittajana Sotkamossa, mutta toisin kävi. Joukkueiden välisellä historialla ja viime vuoden ratkaisevan finaalin lopputuloksella on tämän syksyn kliimaksiin pieni merkitys, mutta että en usko niiden olevan ratkaisevia.

Molemmat tahtovat voittaa toisensa ja on varmaa, että mestaruuden eteen käytetään molempien joukkueiden puolelta kaikki keinot. Viime vuoden viidennessä finaalissa Saarikentällä oli yleisöä tilastojen mukaan 5010 henkilöä. Kotiyleisöllä on luonnollisesti ottelun lopputuloksen kannalta suuri merkitys. Pesäpallossa tämän merkityksen tuovat näkyvimmin mahdolliset lisäkatsomot kentän reunoilla sekä yleisöstä lähtevä meteli.

Pesäpallo-ottelussa pelaajien välisellä suullisella kommunikoinnilla hoidetaan pelin sisällä paljon erilaisia liikkeitä. Selvin esimerkki on vääränhuuto, missä lyömässä olevan lyöjän ja etenemässä olevan etenijän on pakko voida havaita kaarelta lähtevä äänisignaali syötön vääryydestä, tai muuten sisäpeli vaikeutuu huomattavasti. Saarikentän yleisö on tunnetusti Superpesiksen äänekkäin ja Vimpelin peleissä vallitsee uniikki perinne sen suhteen, että äänestä vastaa pelkästään yleisö. Musiikkia ei Saarikentällä soiteta kuin pelaaja-esittelyssä.

Mielenkiintoista nähdä, käytetäänkö ratkaisevassa ottelussa kaarella jotain erityisiä apuvälineitä etenijöiden tehtävän helpottamiseksi, koska kuuleminen yleisön metelissä on vaikeaa. Mikäli yleisöä on saman verran kuin viime vuonna, on ottelussa odotettavissa väärällä irtoavia etenijöitä, tiivistä ulkopeliä sekä verkkoihin pysähtyviä lyöntejä.

Lähtökohdat ratkaisevaan finaaliotteluun

Ennen finaalia povattiin finaalisarjan ratkaisun piilevän vastakkainasettelussa – Vimpelin lyöntipeli vs. Sotkamon ulkopeli. Lisäksi joukkueiden lukkareiden välisellä taso-erolla nähtiin olevan vaikutusta lopputulokseen. Näiden edellä olevien asioiden merkitystä ei voida väheksyä tulevassakaan ottelussa.

Ottelusarjan aiempia pelejä tutkittaessa voidaan sanoa, että ottelut eivät ole ratkenneet läpilyönteihin, vaan pelit on ratkaistu vaihtolyöjien ja kotiuttajien onnistumisilla tiukoissa paikoissa. Kunnareita neljässä aiemmassa pelissä on nähty tasan yksi. Tämä nähtiin ensimmäisessä finaalissa, kun Janne Mäkelän nolla-kolmostilanteen viimeisellä lyönnillä lyömä kumura luiskahti takakentältä Savonjokeen.

Kotiutusyritykset ovat jakautuneet joukkueiden välillä neljässä ensimmäisessä ottelussa – Vimpeli 47, Sotkamo 62. Juoksuja näistä yrityksistä on syntynyt – Vimpeli 12, Sotkamo 28. Sotkamo on näiden tilastojen valossa ollut tähän mennessä tehokkaampi. Edellisten pelien tilastoilla ei ole kuitenkaan merkitystä yksittäisessä ottelussa. Ne voivat antaa suuntaa seuraavaan otteluun, mutta koska ennen viimeistä finaalia on viikon tauko, joukkueet ehtivät sen aikana tehdä muutoksia taktiikoihinsa.

On mielenkiintoista, jatkavatko molemmat samalla sapluunalla vai muutetaanko vielä jotain merkittävää. Vimpelin edellispelin jokerivaihto vanhemmasta Ruuskasta nuorempaan oli fiksu veto, mutta sen merkitys pelin kannalta oli enemmän henkinen. Vanhempi Arttu pelasi aiemmissa peleissä hyvin, mutta 15-vuotias Perttu toi taitojensa lisäksi joukkueelle myös uutta nuoruuden tuomaa uskoa.

Edellisinä vuosina ratkaisevien otteluiden alla on nähty suuriakin muutoksia kokoonpanoihin, johtuen avainpelaajien loukkaantumisista. Viime vuonna Vimpeliltä puuttui viimeisestä pelistä tärkeä palanen, kun Henri Puputti oli sairastumisen takia poissa. Toivottavasti tänä vuonna tällaisia poissaoloja ei nähdä kummankaan joukkueen osalta.

Henri Puputti hiljensi joensuulaisyleisön perjantaina. Kuva: Jukka Rasimus

Hiljentääkö Henri Puputti epäilijät? Kuva: Jukka Rasimus

Ratkaisu

Tähän mennessä finaalisarja on ollut mielestäni pääosin Janne Mäkelä vs. Korhonen/Komulainen/Kohonen välinen kamppailu. Otteluiden voitot ovat jakautuneet aiemmissa peleissä pitkälti sen mukaan, kumman pääkotiuttajat ovat olleet kuumempia. Edellisen pelin voitti Vimpeli, Mäkelän kotiutuksien ollessa 4/5. Sotkamon kotiutuksista on tähän mennessä päävastuun kantanut Kolmen K:n –akseli, joka kotiutti edellisessä pelissä 5/12 teholla.

Molemmat joukkueet tarvitsevat pääkotiuttajilleen viimeiseen finaaliin ns. ”hyvän päivän”. Vimpelille olisi erittäin tärkeää saada Puputilta ja Rinta-aholta apuja tulikuumassa vireessä olevalle Mäkelälle. Odotan erityisesti Puputilta viime vuoden väliin jääneen ratkaisevan finaalin takia sellaista raivoa, että on erittäin mielenkiintoista nähdä millaisia suorituksia näemme häneltä nyt, kun hän on ratkaisuottelussa mukana.

Tulevan lauantain noudatellessa edellispelien kaavaa, uskon että ottelun lopputulos tulee olemaan suuresti kotiuttajien harteilla. Eniten tämä kulminoituu joukkueiden lyöjäjokereiden väliseen taistoon Mäkelä vs. Korhonen, koska he tulevat todennäköisesti saamaan eniten ratkaisunpaikkoja. Vaihtotilanteissa tullaan tuskin edelleenkään näkemään juoksujen arvoisia läpilyöntejä, koska kentän jatkeet tullaan mahdollisesti aitaamaan verkoilla suuren yleisömäärän vuoksi. Aitaamisen takia kolmostilanteiden määrä todennäköisesti hieman pienenee, koska tällöin ulkopelaajat uskaltavat tukkia kentän keskustaa rohkeammin.

Uskon että molempien joukkueiden vaihtajat tekevät kuitenkin nopeiden etenijöidensä ansiosta riittävän määrän kotiutustilanteita. Pelkkä tilanteenteko ei kuitenkaan riitä. Tällä hetkellä pesäpallon vaikein tehtävä on lyödä juoksuja. Joukkue josta löytyy siihen tehtävään kovassa paikassa kykenevät pelaajat, on Suomen mestari.

Ottelu pelataan tulevana lauantaina Vimpelin Saarikentällä klo 16 alkaen. Nelonen Pro ja Ruutu+ näyttävät ottelun suorana lähetyksenä klo 15.30 alkaen.

Kansikuva: AOP