Miltä näyttää kesän pesiksen asetelmat tässä vaiheessa? ”Pystyisikö Sotkamo pelaamaan tappiottoman kauden?”

Pesiksen halli-SM-turnaus saatiin päätökseen viime viikonloppuna ja on aika katsastaa miltä tuleva pesiskesä näyttää tässä vaiheessa, kun sarjakauden alkuun on pari kuukautta. Mitkä joukkueet ovat vahvistuneet, ketkä tai kuka on suurin mestarisuosikki? Luvassa myös huikea Ykköspesis-kesä! Faneille.comin johtavat pesisasiantuntijat Tapio Penttilä ja Janne Kainulainen ruotivat mennyttä ja tulevaa.

Miltä tuleva kausi näyttää tässä vaiheessa?

Tapsa: Halli-SM oli ja meni, enkä antaisi sille suurta arvoa. Viime vuonna JoMa oli vahvin, samoin tänä vuonna. Mutta syksyn ratkaisupeleissä joukkue oli selkeästi jäljessä kahta suurta.

Kainu: Joo halli-SM:lle ei nyt suurempaa arvoa kannata antaa. Joukkueet kokeilevat paljon uusia miehiä – niin kuin pitääkin. Toisaalta halli-SM on joukkueille loistava piristysruiske pitkän harjoituskauden sisällä. Jos jotain pitää halli-SM:stä erikseen nostaa esiin, on se naisten finalisti Kankaanpää, joka pelasi koko halli-SM-kauden aivan mahtavasti – ja kyseessähän on nousijajoukkue.

Ovatko valta-asemat järkkyneet siirtomarkkinoilla?

Tapsa: Siirtomarkkinoilla nostan Kiteen ja Kouvolan vahvistuneiksi porukoiksi. Kopla sai haaviinsa kaksi käyttökelpoista sisäpelaajaa Matti Latvalan ja Matias Rinta-ahon, ja kun ulkopeli oli ajoittain hyvällä tasolla viime vuonna, on helppo luottaa siihen että Kopla menee tänä vuonna kahdeksan parhaan joukkoon.

Sama tarina Kiteellä. Uusittu valmennusjohto Mikko Huotari-Anssi Raitala on saanut aloittaa työnsä kuulemani mukaan perusasioista, kuten pohjakunnon merkityksestä nousujohteisessa harjoittelussa. Myös juoksuvalmennukseen on panostettu paljon. Jere Vikströmin ja Joni Tervon tulo seuraan tuo kaivattua monipuolisuutta sisäpelin pyörittämiseen, ja hallikaudella lautasen äärellä Tervo on pelannut myös hyvin. Näin Toni Laakson varaan ei tarvitse laskea koko kautta, etenkin jos ongelmat lautasen ääressä jatkuvat.

Vahvistunut Kitee syöksyy uuteen nousuun. Kuva: JP Hirvonen

Vahvistunut Kitee syöksyy uuteen nousuun. Kuva: JP Hirvonen

JymyJussit nappasivat itselleen Antti Kuusiston, mutta en tiedä onko kaveri vahvistus vai heikkous alkavalla kaudella. Sen sijaan KaMa:sta tullut Miika Anttila kuuluu sarjan mielenkiintoisimpiin nuoriin pelaajiin. Mielenkiintoista nähdä, miten kaveri pärjää etukentällä, kun paineet menestyksestä ovat kovemmat. Muinaisjäänne Mikko Vainionpää on hilattu kauemmas kotipesästä, ja hallissa miestä on nähty 2-vahtina.

Kiri näyttää paperilla vahvistuneelta, mutta Jyväskylän oman Gunnersin tapauksessa kaikki riippuu siitä, missä vaiheessa ja kuinka monta pelaajaa menee telakalle. Kimmo Carlsson ja Perttu Hautala ovat oiva lisä pakettiin, mutta kärki on edelleen kapeahko, lukkaritilanne on aavistuksen verran epäselvän oloinen.

Kainu: Hyviä pointteja Nahkis. Sotkamon ylivoimasta kertoo se, että se pystyi vuokraamaan Vikströmin viime vuoden puolivälierävastustajalleen. Missä muussa lajissa olisi varaa tehdä näin? Huotari tuo taas yhteen Superin joukkueeseen sotkamolaistaverta ja se näkyy varmasti positiivisessa mielessä joukkueen otteissa. Kopla jatkaa varmasti nousujohteista uraa, vaikka Hylkilä ei olekaan enää joukkueen peräsimessä. Paljon ratkaisee se, pysyykö Rytkönen terveenä koko kauden.

Lisäksi nostaisin viime kaudella neljän joukkoon nousseen Hyvinkään markkinoiden onnistujiin, vaikka viime kaudella loistavasti pelannut Carlson siirtyikin Kiriin. Kapea kotiutusosasto sai kaivattua vahvistusta, kun Marko Pelkonen saapui antamaan tulitukea Juha Korhoselle. Lisäksi moni nuori pelaaja on urallaan nousukiidossa hyvässä valmennuksessa. Tähän kun lisätään se, että joukkuepelaamisestaan vähemmän tunnettu Pasi Kokkonen ei enää jatka seurassa, voidaan Hyvinkäällä odottaa jälleen hyvää kautta.

Lempilapseltani Kiriltä odotan nousua kahdeksan sakkiin. Kuten hyvin mainitsit, paljon ratkaisee se, kuinka hyvin pojat pysyvät terveinä. Uusi fysiikkakoutsi Niina Rinkinen on loistava lisä valmennukseen, mutta samaa en sanoisi vanhankoulukunnan pelinjohtajahankinnasta Paavo Hämäläisestä, joka on ollut poissa näistä kuvioista jo useamman vuoden. Miten Hämäläinen pystyy reagoimaan nykyiaikaiseen nopeatempoiseen peliin varsinkin sarjan kärkilukkareita vastaan?

Suurin häviäjä oli varmastikin Raahe, joka menetti Pelkosen ja ilmeisesti seurajohdon kanssa riitaantuneen Pertti Mäkelän. Lisäksi viime kaudella Superpesiksen runkosarjan lyöjätilaston 11. Jarmo Viittanen ei jatka joukkueessa, joten kuka lyö Raahen juoksut? Paluuta kenties tekevä Sami Ahola? Tuskin.  Topi Kosonen ei pysty yksin pitämään joukkuetta pystyssä, joten pitkä kausi luvassa raahelaisille.

Ehkä myös viime kaudella todella pirteästi pelannut Kossu heikkeni hieman, kun Mikko Haukkala siirtyi takaisin Vimpeliin ja korvaajaksi hommatun kopparin Juho Toivolan kausi on ilmeisesti ohi jo tässä vaiheessa loukkaantumisen takia. Lisäksi viime kaudella itsensä ryminällä Superiin lyöneen lukkarin Henri Itävalon kausi on paketissa, joten Kossu jää näillä näkymin pudotuspelien ulkopuolelle.

Lukkaritilanne on tällä hetkellä koko sarjan kannalta todella huolestuttava, kun JymyJussit menetti Jani Viljasen ja muissakin seuroissa lukkaritilanne on vähän niin ja näin. Tämän takia kärkijoukkueet tulevat viemään näitä nippuja mennen tullen. Vapailta markkinoilta lukkariongelmista kärsivät seurat saattavat hakea apua vanhoista konnista Riku Rantasesta tai Taneli Rantatorikasta, jotka ovat tällä hetkellä vielä vapailla markkinoilla.

Pysäyttääkö joku Sotkamon? Vieläkö Vimpeli on vahvin haastajaehdokas?

Tapsa: Vimpelistä lähtivät pois lukkari Hannu Huuskonen ja etumiehet Antti Kuusisto ja Rinta-aho. Samalla lähti ääretön määrä kokemusta, mutta myös ylimielisyyttä. Näen Kuusiston ja Huuskosen johtaviksi syiksi siihen, miksei Vimpeli ole onnistunut Sotkamon TsSKAa finaaleissa haastamaan.

Vimpelin etukenttä meni siis uusiksi. Nuori lukkarilupaus, legenda Timo Heimosen poika Janne Heimonen on pelimies ja pystyy syötön rytmityksellään sotkemaan peliä paljon Huuskosta paremmin. Vielä kun saadaan miehelle pikku ripaus fysiikkaa enemmän, niin voidaan alkaa puhumaan valtakunnan top 3 -lukkarista. Etumiehet Timo Hanhisalo ja Arttu Ruuska ovat ”omia poikia”, ja molemmat ovat päässeet kokeilemaan vauhtiaan Superissa jo aiemmin. Nyt vastuu on kuitenkin aivan toista luokkaa, ja on mielenkiintoista nähdä hyökätäänkö Vimpeliä vastaan vielä viime vuosia enemmänkin pienillä. Linjahan Vedolla on täyttä rautaa, ja kopparipari Henri Puputti-paluumuuttaja Mikko Haukkala ovat aivan valtakunnan eliittiä.

Näen itse Vimpelin vahvimpana haastajana, mutta kyllähän Sotkamon pysäyttäminen tulee olemaan jälleen kerran todella vaikeaa.

Kesästä tullee kuitenkin aavistuksen verran mielenkiintoisempi kuin viime vuonna, etenkin keskikastin osalta. Kainuun kultajuna puksuttaa jälleen kerran vahvasti kohti syyskuista pääteasemaa. Konkareiden Komulaisen, Korhosen ja Kohosen jatkaessa ja juniorimyllyn jauhaessa uusia kasvatteja yhdeksikköön ei muilla ole sanaa sanottavana. Toki Jere Vikströmin ja Joni Tervon lähtö Kiteelle ja Kosti Rautiaisen talvikauden pilannut polvileikkauksesta toipuminen tasoittavat hivenen puntteja, mutta mutta..

Kainu: Jymyn mies on aina Jymyn mies. Kyllähän tässä on selvät sävelet. Vimpeli on entistä enemmän rakennusvaiheessa kuin vuosi sitten ja Sotkamon paketti on valmis. Urheilussa nämä asiat vaikuttavat paljon, kun toinen rakentaa kivijalkaa ja toisen talo on ollut valmis jo useamman vuoden. Vimpelin kohdalla jälleen uuden pelinjohtajan Sami-Petteri Kivimäen muutoksen tuulet vaikuttavat myös ja vievät aikaa, jotta pelaajat omaksuvat miehen tyylin. Tämän takia Sotkamo marssii tänäkin vuonna mestaruuteen. Arsenal pelasi Valioliigassa kaudella 2003-2004 tappiottoman kauden. Pystyisikö Sotkamo pelaamaan jopa samankaltaisen kauden? Voi olla hyvin mahdollista – siinä olisi ainakin uudenlainen tavoite sotkamolaisille.

Itse nostan suurimmaksi haastajaksi Joensuun, joka rakensi kivijalkaa viime vuonna professori Vuorisen johdolla. Runko on valmis ja joukkue tietää professorin tyylin, joten kauteen voi lähteä paljon paremmista asetelmista. Joensuun rakennusvaihe jatkuu edelleen, kun nyt vihdoin ja viimein joukkueeseen ajetaan sisään oikein askelin omia junnuja.

Tapio: Pakko sen verran tarttua, että tuskin Superpesiksessä tullaan näkemään tappiotonta kautta, edes rakkaan Sotkamon Jymyn taholta. Pesäpallossa yhdellä onnistumisella voit voittaa jaksoja, jopa pelejä, joten yllätysmomentti on huomattavasti paljon isompi kuin monessa muussa lajissa.

Kainu: Mutta olisihan se hienoa!

Nouseeko halli mestaruuden voittanut Joensuu taistelemaan myös pokaalista kesällä? Kuva: J-P Hirvonen

Nouseeko hallimestaruuden voittanut Joensuu taistelemaan myös pokaalista kesällä? Kuva: J-P Hirvonen

Mitenkäs Ykköspesis? Moni joukkue saanut kovia vahvistuksia. Sarja näyttää mielenkiintoisemmalta kuin Superi?

Kainu: Uskomaton kausi tulossa. Tällä hetkellä Ykkösen kausi kiinnostaa ja kiihottaa jopa enemmän kuin Superin vastaava. Kokeneita Superin SM-mitalisteja löytyy useasta joukkueesta ja tämä nostaa sarjan tason sfääreihin. Toisaalta sarjassa tullaan näkemään myös rumia lukemia, kun Hamina, Manse, Kuopio, Kempele, Oulu ja Imatra tulevat takomaan heikompia joukkueita vastaan hirveitä juoksumääriä. Nämä kuusi joukkuetta pystyvät haastamaan jo nyt Superin häntäpään joukkueet milloin tahansa.

Tapsa: Itse en ole vielä ehtinyt perehtyä Ykköspesikseen. Kyllähän Laken, Huuskosen, Eirolan, Karhulahden, Mäkelän, Kapasen ja kumppaneiden pelaaminen divarissa nostaa sarjan profiilia huomattavasti. Toivottavasti saadaan paikkakunnille hyvä boomi päälle ja tekemiseen järkevyyttä, jotta hypetys ei jää yhden kauden mittaiseksi. Suosikkeja ovat Manse, joka on ollut pesiksen väriläiskä jo muutaman kesän ajan, sekä Kempeleen Kiri, Oulun Lippo ja Kuopio.

Pipopäinen Suomen mestari Vimpelistä Hannu Huuskonen vaihtoi Ykköspesiksessä pelaavaan Oulun Lippoon. Kuva: JP Hirvonen

Pipopäinen Suomen mestari Hannu Huuskonen vaihtoi Vimpelin Ykköspesiksessä pelaavaan Oulun Lippoon. Kuva: JP Hirvonen

Jatketaan ykköspesiksestä. mm. Kempeleen Kiri julkaisi testituloksiaan omilla nettisivuilla. Parhaat tulokset: penkki: 125kg, rinnalleveto: 125kg, leuat myötäotteella: 28 kpl, 30m: 3,82s. Ja jos otetaan esim. SoJyn Niilo Piiponniemen 30m rykäsy 3,57 s. niin ovatko pesäpalloilijat kovakuntoisimpia joukkueurheilijoita Suomessa ja jopa kenties koko maailman mittakaavalla katsottuna?

Tapsa: Tämä on aina yhtä mielenkiintoinen ja vaikea kysymys. Kyllä pesäpalloilijat/puikkopalloilijat ovat urheiljoita, jotka viettävät puoliammattilaisen elämää. Olenkin pitkään hekumoinut ajatuksella, että laitetaan eri palloilulajien ammattilaiset samoille viivoille tekemään testejä. Ongelma tässä olisi kuitenkin se, että testien tulisi olla ”universaaleja”, eli pitäisi löytää sellaiset testit, jotka kertovat yleisesti urheilijan voimatasoista ja suorituskyvystä, lajispesifien suoritusten ulkopuolella.

Mutta kyllähän nuo 30m rykäisyt – vaikkakin 30-50cm lentävällä lähdöllä otettuina – ovat sellaisia, että niissä joutuisivat muut urheilijat tekemään rajusti töitä. Mutta taas, laitapa pesäpalloilija juoksemaan laitalinkiksi 90min ajaksi tai hakkeriksi verkolle.

Pesäpallon voimaharjoittelu myöskin vaatii monpuolisuutta, ja siinä painottuu myös ylävartalon voimantuotto-ominaisuudet, painopisteen ollessa nopeassa ja räjähtävässä voimantuotossa. Jalkapalloilijoille ei ole samalla tavalla hyötyä treenata olkalihaksia, joten hyvin vaikea näitä asioita olisi lähteä vertaamaan.

Monipuolisia, sitä pesäpalloilijat kyllä ovat.

Kainulainen, sinähän se valmennus- ja testausopin asiantuntija olet: Löytyykö maailmasta testipatteristoa, jolla eri palloilulajien ammattiurheilijat saadaan paremmuusjärjestykseen niin, että minkään lajin urheilijat eivät hyödy kohtuuttomasti lajispesifeistä testeistä?

Kainu: Mahtavia pointteja liikuntatieteilijältä – ei juurikaan lisättävää. Itse olen arvostanut pesäpalloilijoiden asennetta harjoitteluun jo vuosia. Joukkueiden julkaisemat testitulokset osoittavat, etteivät pesäpalloilijat ole vaan pelkkiä pullamössöpoikia, jotka eivät hikoile kentällä tai harjoituksissa. Heidän harjoittelustaan tulisi ottaa monen lajin mallia. Ei olisi pahitteeksi myöskään, vaikka jalkapalloilijoiden käydä kysymässä vinkkiä harjoittelun suunnitteluun ja toteutukseen pesäpallovalmentajilta, koska heidän tietotaitonsa fyysisestä harjoittelusta on jostain syystä aivan käsittämättömän hyvällä tasolla Suomen mittapuulla katsottuna, kun lajeja verrataan keskenään.

Tämä muiden lajien vertailu keskenään on tosin omasta mielestä turhaa juuri tuon lajispesifisyyden takia. Toisaalta perustavanlaatuiset voima- ja nopeustestit antavat paljon osviittaa, jos vertailua halutaan tehdä, koska monessa lajissa esimerkiksi tuo nopeus vaikuttaa todella paljon lopputulokseen – viimeisimpien tutkimusten mukaan myös maratonissa. Tiedän, että esimerkiksi jalkapallossa käytetään paljon juuri pesäpallosta tuttua 30 metrin nopeustestiä ja esimerkiksi jyväskyläläisen ykkösdivarissa pelaavan jalkapallojoukkueen paras tulos häviää jopa yli kymmenyksen Kempeleen vastaavalle, joka on tuolla matkalla todella paljon.

Ehkä tuollainen ”universaali” testipatteristo on vaikea kehittää, mutta jo kuten todettua, nopeus- ja voimamittauksia voi hyvinkin vertailla eri pallopelien kesken. Kestävyys on hieman eri asia, kun esimerkiksi salibandyn pelaaja ja jalkapalloilija tarvitsevat kovinkin paljon erilaista kestävyysharjoittelua. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan salibandyssä pelaaja liikkuu ottelun aikana keskimäärin alle 2km, kun taas pesiksessä ja jalkapallossa lukema on yli 10 km.

Haluan nostaa esille vielä kerran pesäpalloilijoiden urheilullisuutta, koska kyseessä on joukkueurheilu, jossa tulee harjoitella paljon teknis-taktisia asioita ja tämän takia fyysinen harjoittelu ei ole optimaalista. Pesäpallossa tuo on osattu hyödyntää pitkän harjoituskauden aikana, mutta miksei näin tapahdu myös esim. jalkapallossa, jossa on myös pitkä harjoituskausi?

Pari sanaa myös naisista, vaikka täysin asiantuntijoita sillä saralla ei ollakaan. Viekö Lapua taas ensi vuonna mestaruuden?

Kainu: Kirittäret heikentyivät jonkun verran, kun kokeneet Laura Nuutinen ja Tiina Tolonen laittoivat piikkarit naulaan ainakin hetkeksi. Onneksi Jyväskylässä on tehty pitkästä aikaa pitkäjänteistä työtä tyttöpuolella, joten omien lupausten lisäksi parilla täsmä hankinnalla ollaan taas korkealla. Rauma vahvistui ja he voivat haastaa tosissaan kärkijoukkueet, vaikka kesken harjoituskauden yllättäen joukkueen jättänyt pelinjohtaja Pete Kaijansinkko lähtikin joukkueen peräsimestä. Lisäksi Viinijärvi voi nousta taistelemaan neljän joukkoon pääsystä Salla Suomalaisen johdolla, joten todella mielenkiintoinen naisten kausikin luvassa pitkästä aikaa.

Täytyy myöntää, että vähän on tullut seurattua naisten touhuja talvella – jopa vähemmän kuin sinä- joten eiköhän anneta johtavan naispesäpalloanalyytikon Aarne Puiston keskittyä jatkossakin naisiin.

Tapsa: Vanhat suosikit; Lapua, Pori, Rauma ja Kirittäret jylläävät jälleen, KaMa saattaa yllättää – mutta tässä asiassa luotetaan Puiston tietämykseen omaa huomattavasti paljon enemmän.

Kuvat: SuperJymy oy & JP Hirvonen

Yritetään tehdä tämmöisestä jauhannasta säännöllisen epäsäännöllistä, joten stay tuned!