Keihään entisen ja nykyisen kärkinimien tekemisiä tarkkaillut Toni Keränen ei vaivaa päätänsä maailman hurjasta tasosta tai häneen kohdistuvista paineista.
18-vuotias keihäsmies Toni Keränen on tunnettu siitä, että hän vei kaksi kesää sitten 700 gramman keihäällä Teemu Wirkkalalta 17-vuotiaiden SE:n tuloksella 83,29. Tulevaisuuden toivoista puhuttaessa kiinnostaa usein se, ketkä ovat heidän idoleitaan.
Yhtä tiettyä suosikkia Keräsellä ei ole, mutta hän nostaa kuitenkin legendaarisen Jan Železnyn nimen. Keränen mukaan hänen tekniikkansa on pitkälti samantyylinen kuin mitä maailmanennätyksen haltijallakin on ollut.
– Hänellä on vauhdissa samanlainen rytmi kuin minulla. Jos ennen kisaa haluaa saada jonkinlaisen kuvan siitä, miten heiton pitää mennä, katson Železnyn heittoja.
– Jos jonkun heittotyyliä lähden matkimaan niin hänen. Železny on heittänyt kaikista pisimmälle, joten miksi ei seuraisi hänen tekniikkaansa, Keränen lisää.
Lajin tämän hetken ylivertainen keihäslinko on kuun alussa 93,90 kiskaissut Saksan Thomas Röhler. Rion olympiavoittaja on kehittynyt viime vuosina jatkuvasti, joten Keränen onkin kiinnostunut ottamaan selvää siitä, millaisella harjoittelulla Röhler on kivunnut nykyiselle tasolleen.
Kaksikko on ehtinyt tutustua toisiinsa. Keränen saikin saksalaistähdeltä hiljattain kilpailukutsun tämän kotikaupungissa Jenassa kesäkuun alussa pidettävään keihäskisaan.
– Tapasin hänet ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten Tanhuvaarassa. Sen jälkeen olemme pitäneet Facebookissa yhteyttä ja jutelleet harjoitteluun liittyvistä asioista, nuorukainen paljastaa.
Monipuolisuutta ja virkeyttä
Keräsen aiempaan lajirepertuaariin kuuluu esimerkiksi muita yleisurheilulajeja sekä pesäpallo. Monipuolinen pohja hyödyttää myös valittua päälajia. Keränen toteaa, että pesäpallotaustan myötä erilaiset paikat ovat vahvistuneet.
– Se on ehdottomasti hyvä, että on harrastanut monipuolisesti. Pesäpallossa sain hyvän fysiikkapohjan. Silloin tuli hoidettua kaikki tukilihakset kuntoon.
Kokeilemalla yleisurheilun puolella montaa eri lajia, hän on myös saanut pidettyä mielen virkeänä.
– Nuorelle urheilijalle on puuduttavaa esimerkiksi se, kun joutuu koko talven heittämään pressuun. Kun talvella voi käydä hallissa kilpailemassa esimerkiksi 60 metrillä tai pituudessa, se pitää pääkopan kunnossa.
Taso mahdollisimman korkeana
Keihäs on globaalisesti kehittyvä laji. Kansainvälinen taso on noussut vuosi vuodelta huimasti, ja kovia keihäsmiehiä löytyy joka maailman kolkasta. Keihäskartalle on tullut vahvasti mukaan muun muassa Trinitadia, Keniaa, Argentiinaa, Taiwania, Qataria ja Sri Lankaa. Kerästä vuotta vanhempi Intian Neeraj Chopra täräytti viime vuonna nuorten ME:n 86,48.
Jotta jatkossa arvokisoissa saisi edes pistesijan, sen saadakseen täytynee heittää pidemmälle kuin aiemmin. Laajeneva taso koskettaa Kerästä, joka hyppää lähitulevaisuudessa aikuisten kansainväliseen vauhtiin mukaan.
– Tosi hyvä juttu, että keihäs on suosittua joka puolella maailmaa, ettei se rajoitu vain Suomen ja Saksan tyylisiin perinteisiin keihäsmaihin. Kun muualta tulee enemmän heittäjiä, kilpailu kiristyy. Se on hyväksi niin koko lajille kuin minullekin.
Joku voisi ajatella, että Keräselle on sattunut suomalaisena keihäänheittäjä huono tuuri, kun hän astuu aikaan, milloin arvokisamitalin kairaaminen on entistä vaikeampaa. Urheilija itse ei kuitenkaan näe asiaa näin.
– Keihäänheitto on mukavampaa, kun taso siellä 94 metrissä eikä 84 metrissä. Mieluummin itse on parempi kuin muut olisivat todella huonoja, kuuluu Keräsen vastaus.
Ei paineita
Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskasen ovat kannatelleet suomalaisen keihäänheiton maineikkaita menestysperinteitä todella pitkään. Väistämättä pian on edessä tilanne, jossa kaksikko vetäytyy keihäspaikalta sivuun. Suomessa odotetaankin jatkajia maan keihäsperinteille.
Huomio kiinnittyykin jatkossa nuoriin, kuten Keräseen ja vuonna 1997 syntyneeseen Oliver Helanderiin. Keränen ei stressaa odotuksista häntä itseään kohtaan.
– Se on tietysti hieno juttu, jos joku uskoo, että tulevaisuus on nimenomaan juuri meissä. Tietysti sitä yrittää aina parhaansa, mutta en ota siitä minkäänlaisia paineita.
Vuonna 1998 syntynyt Keränen on vielä hyvin nuori heittäjä, jolla on toistaiseksi vähän kokemuksia miesten heittovälineestä. Hänen pääpainonsa on vielä oman ikäisten arvokisoissa. Yleisön tuleekin ottaa rauhassa, jos Keränen ei heti lähivuosina ampaise kansanväliseksi huippuheittäjäksi.
– Uskon, että yleisökin tajuaa, ettei näin fyysisessä lajissa junnuna kovin usein aivan maailman huipulla olla. Fiksumpaa on niin, että menee pikkuhiljaa eteenpäin ja pysyy terveenä kuin se, että junnuna heittää hyvin ja pikkuhiljaa hiipuu. Näin minä sen ajattelen.
Kuva: JOEL SIPPOLA
Päivtetty kello 17:18: Korjattu Keräsen ikä.