Faneille.com - Urheilumedian ZlatanTurun surulliset tapahtumat eivät ole jättäneet ketään rauhaan. Syvän surun ja epäuskon keskellä on moni suomalainen kysynyt itseltään useita kysymyksiä ja stereotypiat ovat voimistuneet maahanmuuttajia kohtaan. Myös päänavaaja on joutunut kamppailemaan omien tunteiden kanssa. Maailma ei ole enää suljettu, joka on monin tavoin rikastuttanut ainakin omaa elämääni. Nautin suunnattomasti ulkomaisista juustoista ja ruokakulttuureista. Kansainväliseen kaveripiiriini kuuluu montaa uskontokuntaa ja kansallisuutta. Opin heiltä koko ajan lisää. Jokainen kulttuuri onkin mielestäni jollain lailla tutustumisen arvoinen.
Avoimuus tosin tarkoittaa myös sitä, että ongelmat siirtyvät yhtä lailla vapaasti hyvien vaikutteiden kanssa. En mielestäni ole mikään kieltämään ihmisten liikkumista paremman elintason perässä. Niin itsekin saattaisin tehdä, mikäli omassa kotimaassani elämisen edellytykset olisivat mahdottomia. Erityisen syyn lähtöön tarjoaisi omaan tai perheeni turvallisuuteen ja sen uhkaan liittyvät tekijät. Olen aivan varma, että kukaan ei ole erityisen kiinnostunut ja halukas lähtemään kotikonnuiltaan, ellei varsinaista pakkoa ole. Ihmisillä on tapana kasvaa osaksi maataan.
Ikävä kyllä suuressa määrässä tulijoita on aina mukana myös arvoiltaan länsimaihin sopimattomia ihmisiä. Niitä, jotka eivät ymmärrä yhteiskuntarakenteemme vapautta, vaan pitävät sitä irvokkaana ja täysin sopimattomana. Myös kulttuurishokki on voimakas, kun kielet, säännöt ja yleiset toimintatavat on opeteltava täysin uusiksi. Tämä ei ole helppoa tilanteessa, jossa joutuu samalla todistelemaan itselleen ja muille olevansa sortoa paossa ja niin sanotusti oikealla asialla. Ymmärrän siis radikalisoitumisen, mutta se ei tee siitä hyväksyttävää. Irrallinen identiteetti on hyvin helppo houkutella väärille urille.
Eurooppa ei voi kuitenkaan sulkea silmiään sen lähialueiden ongelmilta ikuisesti, joten monien hokema mantra rajojen sulkemisesta ei ole kestävä ratkaisu. Muun muassa ilmastonmuutos on peruuttamattomasti tuhoamassa asuinalueita Keski-Afrikassa, jolloin tulevina vuosikymmeninä tulijoiden määrä joka tapauksessa kasvaisi. On siis keksittävä keino yhteisen kielen ja sävelen löytämiseen. Urheilu ja pelit tarjoavat tähän ihanteellisen ratkaisumallin.
Olisi ilo nähdä maahantulijat juoksemassa kentällä kantasuomalaisten lasten ja nuorten kanssa. Vaikka yhteiskunnan yleiset pelisäännöt eivät olisikaan kaikkialla samat, niin esimerkiksi jalkapallokentän säännöt ovat universaalit. Liikkumalla yhdessä opimme paljon toisiltamme ja saamme arvokasta tietoa toisistamme. Oli lapsen tai nuoren nimi sitten Aapo, Ahmed Jaana tai Juanita, niin jalkapallon supertähdet Neymarin ja Ronaldon johdolla ovat hänelle tuttuja. Olisi taatusti opettavaista afgaaninuorelle, jos pelikentällä kirmaisivat tytöt ja pojat keskenään. En heti keksi parempaa tapaa opettaa meille ilmiselvää tasa-arvomallia, joka on monien maahanmuuttajien maailmassa jotain uutta ja omituista.
Urheilu on myös universaalisti reilua. Juoksuradoilla kello kertoo tuloksen, eikä sosiaalisella statuksella saisi olla mitään virkaa. Johtaja ei saa juoksukilpailussa 50 metriä ennakkoa maahanmuuttajaan nähden. Näin myös opettaisimme suomalaisen yhteiskunnan olevan mahdollisuuksien yhteiskunta, jossa voi kovalla työllä ja omilla ansioilla nousta asemaan kuin asemaan. Urheilu on myös tässä mielessä raa´an reilua ja tasa-arvoista. Se ei puhtaimmillaan välitä mistään muusta, kuin suorituksesta ja suorittajan kyvyistä.
Haastankin urheiluseurat mukaan kotouttamistalkoisiin. Niiden valmiiksi luotujen kontaktien ja ammattitaitoisten valmentajien avulla on mahdollista opettaa tulijoille yhteiskuntamme normeja ja sääntöjä, sekä saada maahantulijat kokemaan, että heillä on täydet mahdollisuudet edetä yhteiskunnassamme. Jokainen maahanmuuttajien liikuttamiseen tarjottu euro on mahdollista saada takaisin saattamalla maahanmuuttaja osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Urheilun säännöt opettavat meille, että jokainen otetaan vastaan hänen suoritustensa ja kykyjensä mukaan yksilönä. Tästä olisi syytä ottaa oppia myös muuhun yhteiskuntaan. Ei ole seuraavan maahanmuuttajan syy jos edellinen on käyttäytynyt sinua kohtaan huonosti. Kun seuraavan kerran kohtaat maahanmuuttajan, niin lupaatko muistaa tämän?