Ketkä nousevat Valioliigaan? Seuraa Championshipin loppukiriä Viaplay-palvelussa.Leimaa kisapassisi jo nyt – voita matka jääkiekon MM-kisoihin
Pitkä ja raskas Championship-kausi on loppusuoralla, sillä otteluita on jäljellä alle kourallinen. Sarjaa alusta asti johtanut Wolverhampton on käytännössä varma nousija, mutta toisesta suorasta nousijan paikasta käydään erittäin kiivas kamppailu. Mielenkiintoa lisää erityisesti se, että pisteen päässä toisistaan majailevat Cardiff ja Fulham ovat pelitavallisesti kuin yö ja päivä.
Vaikka seurat esiintyvät viheriöllä täysin päinvastaisella tavalla, löytyy niiltä muutamia yhteisiä nimittäjiä. Muun muassa se, että kumpikin putosi Valioliigasta kauden 2013-14 päätteeksi. Kumpikin seura on myös ollut pidempään ulkomaalaisomistuksessa ja taustalta löytyy muutama erikoinen episodi.
Cardiffin kannattajat nousivat viiden vuoden takaisen Valioliiganousun jälkeen barrikadeille, kun malesialaisomistaja muutti seuran pelipaidan sinisestä punaiseksi ja vaihtoi logon niin, että sininen lintu korvattiin lohikäärmeellä. Liikemies Vincent Tan kuitenkin ymmärsi virheensä ja palautti seuran vanhan logon ja värit takaisin.
Craven Cottagella valtaa piti pitkään Harrods-luksustavaratalon omistanut egyptiläinen Mohamed Al-Fayed, jonka erikoisin tempaus oli Pop-ikoni Michael Jacksonin patsaan pystyttäminen Craven Cottagen edustalle. Ystävällisyydestään tunnetut seuran kannattajat eivät yhtäkkisestä tempauksesta ilahtuneet ja tätä nykyä edesmenneen pop-laulajan patsas löytyy Manchesterin jalkapallomuseosta. Vuonna 2013 Al-Fayed myi seuran amerikkalaispakistanilaiselle Shadid Khanille, joka omistaa myös NFL-seura Jackonville Jaguarsin.
Superlupaus johtaa hirmuvireistä Fulhamia
Länsilontoolainen Fulham kohosi Valioliigan vakiokalustoon tällä vuosituhannella ja viihtyi sarjassa 13 perättäistä kautta vuosien 2001-2014 välillä. Mökkiläisten tähtihetki ajoittui Roy Hodgsonin aikaan, kun entinen Huuhkaja-luotsi pelasti seuran kuilun partaalta keväällä 2008 ja vei Mökkiäiset kahta vuotta myöhemmin Eurooppa-liigan finaaliin, jossa Atletico Madrid osoittautui kuitenkin liian kovaksi esteeksi.
Pudottuaan pääsarjasta, Fulham oli parin kauden ajan lähellä pudota Ykkösliigaan, mutta sen jälkeen seura on noussut tasaisesti kohti sarjan kärkipäätä. Etenkin viime kevät oli vakuuttava, kun valkopaidat kipusivat kaukaa keskikastista aina nousukarsintoihin, mutta Readingin puolustusmuurin murtaminen osoittautui ylivoimaiseksi tehtäväksi avauskierrokselle.
Tähän kauteen Mökkiläiset lähtivät kovin odotuksin, mutta syksy oli vaikea. Slavisa Jokanovicin nippu oli vielä marraskuun lopussa sijalla 17. Kevät on kuitenkin ollut ilmiömäinen. Joukkue on hävinnyt viimeksi joulukuun puolivälissä, joten takana on peräti 20:n ottelun tappioton putki. Noista otteluista länsilontoolaiset ovat voittaneet peräti 16.
Fulham tuli jo viime kaudella tunnetuksi modernia futista pelaavana joukkueena. Kovatempoisessa sarjassa pelivälineen hallinnointi ei ole helppo tehtävä, mutta Fulham on onnistunut siinä jälleen kerran erinomaisesti. Joukkueen pallonhallintaprosentti, 57, on sarjan paras. Kolme vuotta sitten Watfordin Valioliigaan nostaneen Jokanovicin miehistö syöttää pelivälinettä keskimäärin 541 kertaa ottelussa, joka on liki 50 passia enemmän, kuin tilastossa toisena olevalla Wolverhamptonilla. Myös syöttöjen onnistumisprosentti on mainio, peräti 82. Maaleja joukkue on tehnyt 72 kappaletta, mikä on sarjan toiseksi paras lukema.
Fulhamin ehdottomaksi keulahahmoksi on kohonnut vasta 17-vuotias Ryan Sessegnon, joka on Englannin kuumimpia lupauksia. Superlupaus debytoi jo toissa kauden alussa, nippanappa 16-vuotiaana. Fulhamille olikin pienoinen lottovoitto, että se sai pidettyä timanttinsa viime kesänä. Englannissa seurat eivät saa tehdä ammattilaissopimuksia alle 17-vuotiaiden kanssa, joten jo viime kaudella joukkueen runkomiehiin nousseen laitapelaajan perässä oli useita suurseuroja, Tottenham ja Manchester United etunenässä. Käytännössä he olisivat saaneet Sessegnonin nimellisellä korvauksella.
Oma kasvatti päätti kuitenkin jäädä Thames rannalle, mikä on osoittautunut erinomaiseksi päätökseksi. Serbialaismanageri on nostanut suojattinsa laitapakista laituriksi, mikä on kantanut hedelmää. Sessegnon on noussut joukkueensa parhaaksi maalintekijäksi ja on iskenyt jo peräti 14 osumaa. Täysosumien päälle superlupaus on alustanut kuusi maalia.
17-vuotias Ryan Sessegnon on ollut tällä kaudella yksi koko sarjan parhaita pelaajia. (Jordan Mansfield/Getty Images)
Mökkiläisten hurja kevätvire kulminoituu pitkälti juuri Jokanovicin päätökseen nostaa Sessegnon pakista laituriksi. Tappiottoman putken aikana nuorukainen on pelannut lähes kaikki ottelut laiturina ja osunut komeat 10 kertaa.
Toinen huimaa kevätvirettä selittävä tekijä löytyy onnistuneista peliliikkeistä tammikuun siirtoikkunassa. Ongelmapelaajan maineessa oleva Aleksandar Mitrovic lainattiin Newcastlesta ja hän on osunut 13 ottelussa peräti yhdeksän kertaa.
Joukkueen kolmas ehdoton avainpelaaja ja pelin sielu on kapteeni Tom Cairney, joka nousi jo viime kaudella sarjan parhaiden pelaajien joukkoon. Skotti kärsi syksyllä polvivaivoista ja missasi yhteensä 12 peliä. Noista otteluista Fulham voitti vain kuusi. Seuran tulevaisuuden kannalta nousu olisikin kriittistä saavuttaa tänä keväänä, sillä Cairneyn ja Sessegnonin perässä on ollut useampikin Valioliigaseura. Tähtikaksikko tuskin tulee pelaamaan ensi kaudella toiseksi korkeimmalla sarjaportaalla.
Brittipalloon luottava Cardiff on sarjan suurin yllättäjä
Fulhamin kanssa Valioliigasta kaudella 2013-14 pudonnut Cardiff taas edustaa täysin päinvastaista tapaa pelata jalkapalloa. Joukkuetta valmentava 69-vuotias Neil Warnock kuuluu ”Proper Footballmen” -kategoriaan, joka edustaa vanhan liiton brittifutista. Sheffieldissä syntynyt Warnock ohjaa joukkuettaan kentän laidalla verkkapuvussa ja Adidaksen legendaariset Copa Mundialit jalassa. Luotsin valmennusura alkoi jo vuonna 1980 ja Cardiff on miehen pitkän uran viidestoista seura.
Cardiffin hävittyä kärkikamppailun viime viikolla Wolverhamptonille, antoi kokenut luotsi tiukkaa palautetta kollegalleen Nuno Espirito Santolle. Lusitaani lähti juhlimaan päätösvihellyksen jälkeen pelaajiensa kanssa kentälle ja tuli vasta sen jälkeen kättelemään Warnockia. Tämä ei miellyttänyt perinteistä kiinni pitävää Cardiff-manageria, joka luonnehti kollegansa käytöstä ”täysin häpeälliseksi”.
Warnock menee vahvasti samaan kategoriaan Sam Allardycen, Tony Pulisin ja kumppanien kanssa. Hänen joukkueensa eivät pelaa järin kaunista futista. Tiivis puolustuspelaaminen, pitkät pallot ja suoraviivainen hyökkääminen sen sijaan kuuluvat vahvasti repertuaariin.
Cardiff on syöttänyt vähiten ottelua kohden koko sarjassa, vain 282 kertaa. Sen pallonhallintaprosentti on 45 ja syötöistä alle joka kolmas menee omille, sekin sarjan pienin lukema. Walesilaisten joka neljäs syöttö on pitkä pallo.
Warnockin ryhmä on kuitenkin roikkunut vastoin kaikkia odotuksia sarjan kärkipäässä koko kauden. Viime kaudella 12. sijoittunutta seuraa uumoiltiin likipitäen kaikissa kausiennakoissa keskikastiin.
Bluebirds on lähtenyt kahdelle kierrokselle neljänneltä sijalta, muuten se on ollut koko kauden kärkikolmikossa. Cardiff näyttikin jo lähes varmalta nousijalta, kun se voitti helmi-maaliskuussa seitsemän ottelua putkeen. Kolmesta edellisestä pelistä plakkariin on kertynyt kuitenkin vain yksi piste, mikä on nostanut Fulhamin sen rinnalle.
Cardiff on nojannut tällä kaudella ennen kaikkea vahvaan peräpäähän. Joukkue on päästänyt 35 maalia, mikä on vähiten koko sarjassa. Alakerran hahmo on ollut kokenut Sol Bamba. Hyökkäyspäässä talismaanin viitan on ottanut kanadalainen Junior Hoilett, joka oli vielä vuosikymmenen alussa kova lupaus, mutta ei ole lunastanut häneen ladattuja odotuksia. Entinen Blackburn-laituri on maalannut kahdeksan kertaa ja syöttänyt 11 osumaa.
Neil Warnock on päässyt tällä kaudella tuuletuspuuhiin. (Harry Trump/Getty Images)
Nousu voi ratketa vasta päätöskierroksella
Cardiff ja Fulham ovat oivallisia esimerkkejä siitä, että jalkapalloa voi pelata menestyksekkäästi hyvin erilaisilla tavoilla. Fulham syöttää pelivälinettä tuplasti enemmän ottelua kohden kuin Cardiff. Vastaavasti walesilaiset voittavat pääpalloja yli tuplasti lontoolaisia enemmän.
Täysin päinvastaiset pelifilosofiat ovat ajaneet joukkueet tilanteeseen, jossa niillä on eroa ainoastaan yksi piste. Tällä hetkellä Fulham hallinnoi toista suoran nousijan paikkaa, mutta Cardiff on pelannut yhden ottelun vähemmän.
Kutkuttavaksi tilanteen tekee se, että loppuohjelmat eivät varsinaisesti suosi kumpaakaan. Fulham kohtaa kotonaan Brentfordin ja sarjajumbo Sunderlandin, vieraissa Millwallin sekä Birminghamin. Mökkiläisten suurin testi on Lontoon paikallinen The Denillä, sillä putoajaksi uumoiltu Millwall on noussut taistelemaan nousukarsintapaikasta.
Vastaavasti Cardiff vierailee Norwichin ja Hullin luona sekä isännöi Nottingam Forestia ja päätöskierroksella Readingia. Näiden lisäksi Warnockin poppoo kohtaa siirretyssä ottelussa nousukarsintapaikasta tappelevan Derbyn vieraissa, mikä on ennakkoon vaikea ottelu. Cardiffin muut vastustajat löytyvät sarjataulukon huonommalta puolelta, mutta alakanttiin pelannut Norwich sekä Reading voivat yllättää.
Teoriassa myös neljäntenä majaileva Aston Villa voi vielä nousta tappelemaan suorasta noususta. Perinteikäs birminghamilaisseura on neljä pinnaa Cardiffia ja viisi pistettä Fulhamia perässä. Villan suora nousu vaatisi kuitenkin kahta tai kolmea pistemenetystä kummaltakin yläpuolella olevalta joukkueelta.
Tämän hetkinen vire puhuu Fulhamin nousun puolesta, mutta Cardiffia ei kannata aliarvioida, sillä se on muun muassa kääntänyt neljän ottelun tappioputken neljäntoista ottelun tappiottomaksi putkeksi, joka päättyi viikko sitten Wolvesia vastaan.
Jos nousijakandidaatteja pohtii Valioliigassa pärjäämisen puolesta, on kummallakin puolensa ja puolensa. Materiaaliltaan Fulham on kovempi ja sen riveistä löytyy muutamia pelaajia, jotka tulevat takuuvarmasti pelaamaan ensi kaudella Valioliigaa – nousi Fulham tai ei. Omistaja Khanin nettovarallisuus on talouslehti Forbesin arvion mukaan yli seitsemän miljardia dollaria, joten periaatteessa seura voi tehdä isojakin satsauksia siirtomarkkinoilla. Lyhytsyöttöpelin toteuttaminen pykälää kovemmassa pääsarjassa on kuitenkin haastava tehtävä. Missään nimessä mahdotonta se ei ole, kuten Eddie Howe ja Bournemouth ovat osoittaneet.
Vastaavasti Cardiffin kalinapallo on huomattavasti helpompi integroida pääsarjaan. Burnley on hyvä esimerkki siitä, että myös Valioliigan kirkkaissa valoissa voi pärjätä brittipallolla. Walesilaisten materiaali heittää kuitenkin kysymysmerkkejä ilmoille. Pelaajistoon pitäisikin tehdä mahdollisen nousun myötä isoa remonttia. Joukkueesta ei esimerkiksi löydy yhtäkään yli 10:n sarjamaalin miestä.
Ennen mahdollisia kesähankintoja joukkueilla on kuitenkin edessään loppukiri. Toukokuun 6. päivänä pelattava Championshipin päätöskierros kannattaa merkitä kalentereihin. Wolvesin vanavedessä nouseva joukkue ratkeaa hyvin suurella todennäköisyydellä juuri silloin. Toinen pääsee tuulettamaan, kun taas toisella on edessään raastavat nousukarsinnat.
Lähteet: WhoScored, Transfermarkt
Kansikuva: Harry Hubbard/Getty Images