Kantaako Suomen kiima kisoihin? Katso Huuhkajien kaikki ottelut Viaplay-palvelussa.Huuhkajat pelasivat maanantai-iltana Kreikkaa vastaan tämän vuosikymmenen parhaan ottelunsa. Tämä ei ole sattumaa ja siitä kiitos kuuluu ennen kaikkea yhdelle miehelle: uskottavuuden suomalaiseen jalkapalloon palauttaneelle Markku Kanervalle.
Kelataan aikaa pari vuotta taaksepäin. Suomen jalkapallomaajoukkue seilasi tappioputkessa ruotsalaisen Hans Backen johdolla. Peli näytti lohduttomalta. TV-studioista kaivetun Backen puolustava pelitapa toi sympaattisia tappioita ilman viitteitä paremmasta. Maajoukkueesta tuli vitsi.
Tällä hetkellä Suomi on matkalla Kansojen liigan lohkonsa voittoon. Neljä voittoa, viisi tehtyä maalia, nolla päästettyä. Suomalaisen jalkapallon kuin omat taskunsa tunteva Kanerva on osoittanut, että pystyy tekemään tulosta myös paineen alla. C-liigan lopputurnaukseen oikeuttavaan lohkovoittoon Suomi tarvitsee yhden pisteen jäljellä olevista peleistä. Jopa kaksi tappiota saattaa riittää. 2–0-voitto Kreikasta antoi siinäkin mielessä turvaa, että kreikkalaisten pitäisi peitota Suomi Ateenassa vähintään kahdella maalilla, jotta se pääsisi keskinäisten otteluiden maalierossa rinnalle.
Kanervan vallankumous tai ”Rivelution”, kuten jalkapalloväki päävalmentajan missiota kutsuu, on ollut johdonmukainen ja tuloksekas.
Otettuaan ohjat loppuvuodesta 2016 Kanerva vaihtoi peliryhmityksen perinteiseen 4–4–2-muotoon, jossa Suomi puolusti tiiviisti kolmessa linjassa ja hyökkäsi suoraviivaisesti vastaan. Vaikka MM-karsintojen lopussa tulokset olivat hyviä ja puolustuspeli pääosin laadukasta, jätti pallon kanssa tekeminen paljon toivomisen varaa.
Olennaista Suomen pelillisessä kehityksessä on ollut se, että Rive ei ahnehtinut, vaan laittoi pelin rakenteen ensin kuntoon. Pallonhallintavaiheen ja hyökkäyspelaamisen kehittäminen oli vuorossa ennen Kansojen liigaa. Tälläkin saralla Kanerva on tehnyt vallankumouksen, mistä nähtiin osoitus Ratinan maanantai-illassa.
Suomi hallitsi peliä, malttoi rakentaa ja sai huomattavasti nimivahvemman Kreikan köysiin. Kanervan mukaan Huuhkajat olisivat voineet tappaa pelin jo ennen Glen Kamaran 89. minuutin voittomaalia, mikä pitää paikkansa. 2–0-loppulukemat imartelevat Kreikkaa. Suomi oli kompakti yhtenäinen ja näytti jalkapallon olevan joukkuepeli. Edes tulikuuman Teemu Pukin loukkaantuminen ottelun alussa ei sekoittanut pakkaa, vaikka hyökkäyspelin rytmi oli ajoittain hieman hukassa.
Jos palataan isoon kuvaan, on Kanervan työn jälki mykistyttävää. Hän on tullut toimeen ilman nykysukupolven ylivoimaista ykköspelaajaa Roman Eremenkoa. Ennen Kansojen liigan urakkaa tuiki tärkeät Perparim Hetemaj ja Niklas Moisander lopettivat maajoukkueessa. Tänä syksynä lopettaneisiin liittyi kovaa uraa MLS-liigassa tekevä Alexander Ring. Kun yhtälöön lisätään vielä se, että Joel Pohjanpalo on ollut koko syksyn loukkaantuneena, on Kanervan käytöstä puuttunut periaatteessa viisi Suomen tämän hetkistä huippua edustavaa pelaajaa.
Kompaktin 4–4–2:n ohella entinen toppari on onnistunut nostamaan pelaajien pahasti kadoksissa olleen itseluottamuksen korkealle. Enää Huuhkaja-pelaajilta ei kuulla alistuneita haastatteluita, kuten Mixu Paatelaisen aikaan. Kaikesta tekemisestä näkee, että joukkue uskoo itseensä. Taktinen onnistuminen määrittää tuloksen, mutta sen perusta piilee juuri siinä, että yhteisö uskoo omaan kulttuuriinsa.
Joukkueen ohella Kanerva on palauttanut uskon suomalaiseen jalkapalloväkeen ja luultavasti useampaan sivustaseuraajaan. Kiima on tällä hetkellä huipussaan, eikä se johdu pelkästään hyvistä tuloksista, vaan maajoukkue on myös esiintynyt loistavasti. Jos viime karsintojen lopun hyvät tulokset olivat osin onnea, niin nyt voitot ovat olleet täysin ansaittuja.
Tässä kohtaa on vaikea keksiä mitään, missä Kanerva ei olisi onnistunut.
Kisoihin on silti pitkä matka, sillä Suomen pitäisi vielä voittaa lohkonsa ja kellistää C-liigan loppupeleissä Serbian tai Skotlannin kaltaisia kovia maita. Vaikka kisalippua ei Kansojen liigasta tippuisi, on lohkovoitolla silti merkitystä. C-liigan lohkovoittajat pääsevät kolmanteen koriin, kun EM-kisojen karsintalohkot arvotaan joulukuussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tarvitsisi peitota yksi ennakkoon kovempi maa, joka saattaa hyvinkin olla Tsekki tai kehnossa vireessä oleva Islanti.
Joka tapauksessa Markku Kanerva ansaitsee Suomen vuoden valmentajan palkinnon. Hän on nostanut maajoukkueen pohjamudista maan kuumimmaksi joukkueeksi. Ennen kaikkea hän on antanut suomalaiselle jalkapalloväelle syyn unelmoida monen surkean vuoden jälkeen.
Ehkä Huuhkajilla on sittenkin toivoa.
EDIT: Juttua muokattu lohkovoittoon vaikuttavien seikkojen osalta. Tasapisteissä keskinäisten otteluiden maaliero tulee ennen kokonaismaalieroa, toisin kuin jutussa alunperin väitettiin. 16.10.2018 klo 16.25.
Kansikuva: Jarno Kuusinen / AOP