Jalkapallomaailman epäsympaattisimmalla seuralla ei voi tarkoittaa kuin yhtä joukkuetta: Paris Saint-Germainia – tai Qatar Saint-Germainia, jos oikein ilkeäksi alkaa. Hurjia satsauksia tehneet pariisilaiset lähtivät tähän kauteen kovin odotuksin, mutta tie Mestarien liigassa katkesi viime kevään tapaan neljännesvälieriin. Vuosina 2013-2016 PSG putosi puolivälierissä. Jalkapallohistoria ei varmasti tunne montaa joukkuetta, jonka epäonnistuminen tuottaisi PSG:n putoamisen kaltaista vahingoniloa ympäri maailmaa.
PSG siirtyi qatarilaisomistukseen vuonna 2011. Tarkemmin ottaen seura on Qatarin valtion omistaman Qatar Sports Investmentin hallinnoima seura. Mutta miksi upporikkaat qatarilaiset sijoittavat rahojaan Ranskan liigaan, joka ei ole millään mittareilla Euroopan kärkisarjoja? Rakkauden kaupunki on vetovoimainen metropoli, mutta jalkapallomielessä katseita olisi kannattanut suunnata kanaalin pohjoispuolelle, kuten esimerkiksi abudhabilaiset tekivät ostaessaan Manchester Cityn vuonna 2008.
PSG:n ja Qatarin rakkaustarina linkittyy vahvasti vuoden 2022 MM-kisojen hakuprosessiin ja siinä ilmenneeseen korruptioon. UEFA:n silloinen presidentti Michel Platini oli jo puolijulkisesti luvannut äänensä amerikkalaisille, mutta Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy puuttui peliin. Sarkozy tiettävästi painosti entistä pelaajasuuruutta äänestämään Qatarin hakemusta.
Joulukuun 2010 jälkeen on tapahtunut paljon Ranskan ja Qatarin välillä.
PSG:n oston lisäksi Arabian niemimaan öljyvaltio on ostanut miljardien edestä ranskalaisia lentokoneita. Myös Ligue 1:n tv-oikeudet monessa maassa omaava beIN Sports on qatarilaisten omistuksessa. beIN Media Groupin, QSi:n ja PSG:n toimitusjohtajana toimii qatarilainen Nasser Al-Khelaifi.
Toisin sanoen Qatar vastasi ranskalaisten voimahahmojen palvelukseen pumppaamalla maahan miljardeja euroja. Pelkästään PSG:n arvo on talouslehti Forbesin arvioissa yli viisinkertaistunut qatarilaisten vajaan seitsemän vuotta kestäneen omistajataipaleen aikana.
Puhuttaessa Qatarista, puhutaan äärimmäisen kyseenalaisesta valtiosta. Pikkuvaltion noin 2,5 miljoonasta asukkaasta ainoastaan 300 000 on qatarilaisia. Kansalaista kohti mitatun bruttokansantuotteen perusteella maailman rikkain valtio on rakennettu pitkälti orjatyövoimalla, mikä ilmenee etenkin MM-kisojen rakennustyömailla. Arvioiden mukaan työmailla ilmennyt runsaasti ihmisoikeusrikkomuksia ja kuolleiden lukumäärä luetaan jo tuhansissa. Asiantuntija arviot uskovat yli 4000 ihmisen menettävän henkensä ennen kuin kisat vajaan viiden vuoden päästä starttaavat.
Neymarin kesäinen ostos oli jäävuoren huippu. Brasilialainen supertähti hankittiin paitsi vahvistamaan joukkuetta ja sen brändiä, hänen on myös tarkoitus toimia tulevien MM-kisojen mainoskasvona. Huhujen mukaan qatarilaiset halusivat näpäyttää Barcelonaa, joka päätti paljon arvostelua osakseen saaneen yhteistyön maan toisen valtionyhtiön, Qatar Airwaysin kanssa.
PSG:n kuvottavuuden huippu on kuitenkin nähty katsomoiden puolella. Seura on jakanut porttikieltoja kannattajaryhmilleen, mutta ei sen takia, että nämä olisivat törttöilleet peleissä, vaan koska he ovat arvostelleet qatarilaisomistusta ja tapaa, jolla seuraa pyöritetään.
Viimeistään Neymarin hankinta ja hetkeä myöhemmin sovittu Kylian Mbappen megasiirto ovat nostaneet pariisilaiset vanhan mantereen suurimmaksi inhokiksi, jonka epäonnistumista on toivottu muun muassa monissa futispodcasteissa.
Ja epäonnistuminen saatiin, kun Real Madrid sysäsi Unai Emeryn miehistön ulos Mestarien liigan jatkopeleistä. Pariisilaisten on turha mennä Neymarin loukkaantumisen taakse piiloon, sillä paljon paremmin valmennettu Real olisi painellut suurella todennäköisyydellä jatkoon, vaikka maailman kallein pelaaja olisi nähty Parc de Princesin viheriöllä.
Odotettu Real Madrid–PSG ottelupari tarjosi arvokasta oppia kaikille jalkapallon seuraajille. Zinedine Zidanen miehistö nimittäin todisti jalkapallon olevan yhä edelleen joukkuepeli ja äärimmäisen holistinen sellainen. Jalkapallojoukkue on paljon enemmän kuin osiensa summa.
Puhuminen Los Blancosista pienenä ja sympaattisena altavastaajana on jokseenkin yhtä validia, kuin väittää Paavo Väyrysen olleen varteenotettava presidenttiehdokas. Surkeaa sarjakautta pelaava Real oli kuitenkin yhtenäinen ja hyvin organisoitu paletti, kun taas PSG näytti nojaavan lähinnä yksilötaitoon. Parista eteni jatkoon huomattavasti parempi Joukkue.
Putoaminen Mestarien liigasta tarkoittaa lähes varmuudella sitä, ettei Emeryn reilut puolitoista vuotta kestänyt pesti jatku tämän kauden jälkeen. Onkin äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, mitä Ranskan pääkaupungissa tulee tapahtumaan. Neymarin kolme päivää kestäneet synttärit ja julkinen kiukuttelu kaverinsa Lucas Mouran myynnistä kuvastavat sitä, että brassi kuvittelee olevansa seuraa suurempi. Tuoreessa muistissa on myös syksyinen rankkariepisodi Edinson Cavanin kanssa.
Qatarilaisten pitäisi päättää haluavatko he pelaajien, etupäässä Neymarin johtavan joukkuetta, vai etsivätkö he oikeasti pätevän ja kovan auktoriteetin omaavan luotsin johtamaan projektia. Sellaisen seura eittämättä tarvitsisi, mikäli se haluaa Mestarien liigassa puolivälieriä pidemmälle. Sillä välin koko futismaailma voi iloita Qatarin valtion pr-projektin putoamisesta.
Lähteet: Mirror, Guardian, DR: Familien FIFA – en kærlighedshistorie (Dokumentti)
Kansikuva: Matthias Hangst/Getty Images