Rakenna itse oma MM-vetokohteesi: Voita VIP-reissu ManUn Valioliiga-avaukseen!
Kroatia on ehdottomasti maan kokoon suhteutettuna yksi maailman menestyneimmistä valtioista urheilussa. Maassa asuu vain reilut neljä miljoonaa ihmistä, mikä on noin 1,5 miljoonaa Suomea vähemmän. Pinta-alaltaan Suomi on vastaavasti lähes tasan kuusi kertaa Kroatiaa suurempi. Jugoslavian hajottua Kroatia itsenäistyi vasta vuonna 1991, mutta nuoresta iästään huolimatta menestystä on tullut laajasti eri lajeissa.
Erityisen suosittua Kroatiassa on jalkapallo, jossa maa onkin niittänyt varsin mukavasti menestystä. Vatreni pääsi ensimmäistä kertaa kamppailemaan maailmanmestaruudesta vuonna 1998, kun Kroatia osallistui karsintoihin ensimmäisen kerran ja selvitti heti tiensä lopputurnaukseen. Turnaus sujuikin hyvin Davor Šukerin johdolla ja Kroatia kuittasi pronssimitalit. Kroatia on osallistunut MM-lopputurnaukseen viidesti, väliin jäi ainoastaan vuoden 2010 kisat, kun joukkue jäi karsintalohkossa Englannin ja Ukrainan taakse. Käynnissä oleva turnaus on sujunut siis historiallisen hyvin, sillä finaalissa maa ei ole aikaisemmin ollut.
Kroatia on ollut vakiokävijä niin ikään EM-kisoissa. Vuoden 1996 jälkeen väliin on jäänyt ainoastaan neljä vuotta myöhemmin järjestetyt kisat, kun Kroatia jäi tälläkin kertaa karsintalohkonsa kolmanneksi. EM-kisojen paras saavutus on viides sija vuodelta 2008. FIFA:n rankingissa maa on ollut parhaimmillaan kolmantena vuonna 1999.
Kroatialaiset seurajoukkueet ovat niin ikään pärjänneet hyvin kansainvälisissä otteluissa. Maan pääsarja on UEFA:n rankingissa sijalla 16 ja menestyneimmät seurat ovat yhteensä 38 mestaruutta voittaneet Dinamo Zagreb ja Hajduk Split. Varsinkin Dinamo on kerännyt paljon kokemusta myös kansainvälistä kokemusta, sillä seura on ollut 2010-luvulla peräti neljästi Mestarien liigan lohkovaiheessa. Eurooppa liigan puolella kroatialaiset seurat ovat olleet kuluvalla vuosikymmenellä lohkovaiheessa kuudesti. Yleisökeskiarvoltaan pääsarja ei kuitenkaan ole paljoakaan esmerkiksi Veikkausliigaa edellä: viime kaudella Kroatian pääsarjan katsojakeskiarvo oli hieman alle 3000 silmäparia ottelua kohden.
Luka Modric on tällä hetkellä maansa paras jalkapalloilija. Kuva: Clive Rose/Getty Images
Kroatia on kerännyt läjäpäin mitaleja myös käsipallossa. Miesten käsipallomaajoukkue on esiintynyt olympialaisissa viidesti, joista saldona on yksi kulta ja kaksi pronssia. Kauboji pääsi juhlimaan maailmanmestaruutta vuonna 2003, minkä lisäksi MM- ja EM-kisoista on kertynyt yhteensä viisi hopeaa ja neljä pronssia.
Miesten koripallomaajoukkue löytyy viimeisimmästä FIBA:n rankingista sijalta kahdeksan. Vuodesta 1992 kilpailuihin osallistunut joukkue saavutti heti saman vuoden olympialaisissa hopeaa, mitä seurasi kolme pronssimitalia putkeen arvokisoista (EM-kisoista 93 ja 95 sekä MM-kisoista 94). EM-kisoihin maa on selviytynyt joka kerta itsenäistymisensä jälkeen ja lähivuosien paras suoritus on neljäs sija vuodelta 2013. MM-kisojen suhteen Kroatialla tuli hiljaisempi jakso vuoden 1994 jälkeen, kun maa ei päässyt kolmiin seuraaviin karkeloihin. Kaksissa edellisissä MM-kisoissa maa on sen sijaan ollut, mutta turnaus on päättynyt molemmilla kerroilla neljännesvälieriin.
Kesäolympialaisissa Kroatian menestyminen oli maan alkutaipaleella nihkeää. Ensimmäisistä kolmista kesäolympialaisista saldona oli yhteensä kaksi kultaa, kaksi hopeaa sekä kolme pronssia. Viime aikoina menestystä on kuitenkin alkanut karttua enemmän, sillä kaksista edellisistä kisoista pelkästään kultamitaleja on kertynyt kahdeksan. Rion vuoden 2016 olympialaiset olivat Kroatian historian menestyksekkäimmät, kun saldona oli viisi kultaa, kolme hopeaa ja kaksi pronssia.
Talviolympialaisissa menestys on ollut huomattavasti vaisumpaa. Maan ensimmäistä mitalia sai odotella aina 2000 luvulle asti, kunnes Janica Kostelic räjäytti potin: alppihiihtäjä voitti vuoden 2002 kisoissa peräti kolme kultamitalia ja yhden hopean, minkä lisäksi palkintokaappi täydentyi neljä vuotta myöhemmin yhdellä kullalla sekä hopealla. Kroatia on voittanut talviolympialaisista yhteensä 11 mitalia, joista peräti kymmenen on Janica Kostelicin sekä hänen veljensä Ivican saavutuksia alppihiihdosta. Duon lisäksi ainoan mitalin voittanut on ampumahiidossa vuonna 2010 pronssin kuitannut Jakov Fak. Fak tosin vaihtoi vuonna 2010 kansalaisuutensa Slovenialaiseksi ja on tämän jälkeen voittanut uudelle maalleen muun muassa olympiahopeaa sekä kaksi maailmanmestaruutta.
Sisarusten lisäksi Kroatian tunnetuimpia yksilöurheilijoita on Blanka Vlasic. 34-vuotias korkeushyppääjä on voittanut kaksi mitalia olympialaisista sekä maailmanmestaruudet vuosina 2007 ja 2009. Lisäksi hänen palkintokaapistaan löytyy EM-kulta vuodelta 2010 sekä kaksi MM-hopeaa. Yleisurheilijoista myös Sandra Perkovic on menestynyt äärimmäisen hyvin. 28-vuotias kiekonheittäjä on napannut kaksi olympiakultaa, kaksi maailmanmestaruutta sekä peräti neljä EM-kultaa. Perkovicin ohella edellisten olympialaisten yleisurheilijoista Kroatialle kultaa toi keihäänheittäjä Sara Kolak.
Yksilölajeista myös tennis on todella suosittua Kroatiassa. Maan tämän hetken ykköspelaaja on miesten maailmanrankingissa viidennellä sijalla oleva Marin Cilic, jonka uran kohokohtia ovat vuoden 2014 US Openin voitto sekä finaalipaikat Wimbledonista (2017) sekä Australian Openista (2018). Cilicin lisäksi kroatialaisista pelaajista miesten maailmanrankingin kymmenen kärjessä ovat olleet muun muassa Goran Ivanisevic, Ivan Ljubicic, Mario Ancic
Kroatian kohdalla listaa menestyneistä urheilijoista voisi jatkaa lähes loputtomiin, sillä mitaleja on tullut laajasti myös muun muassa soudussa, purjehduksessa, uinnissa sekä kamppailulajeissa. Onkin käsittämätöntä, miten menestynyt reilun neljän miljoonan asukkaan valtio on eri urheilulajeissa. Sunnuntaina se voi saada toistaiseksi suurimman kruununsa, kun Kroatia kamppailee jalkapallon maailmanmestaruudesta.
Kansikuva: Shaun Botterill/Getty Images