Sunnuntaina klo 19.00 Torinossa räjähtää, todennäköisesti kirjaimellisesti, kun Italian tämän hetken kaksi selkeästi parasta jalkapallojoukkuetta Juventus ja AS Roma iskevät yhteen kierroksen huippukamppailussa. Viidellä voitolla kautensa avanneet suurseurat ratkaisevat todennäköisesti tämänkin vuoden Scudetton kohtalon ja ottelu antaa hyvän kuvan siitä, missä Italian sisällä tällä hetkellä mennään. Viime kaudella Juventus voitti vastaavan ottelun 3-0, mutta nyt Roman valmentaja Rudi Garcialla on käsissään vuoden valmiimpi ja rutinoituneempi joukkue.
AS Roma rakennettiin päivässä
Roomaa ei rakennettu yhdessä päivässä, mutta sen suurin ja kannatetuin seura lähestulkoon rakennettiin. Vuonna 1927 vallassa olleen fasistisen puolueen toiveista Roomaan haluttiin luoda Pohjois-Italian suurseurat haastava todellinen hallinnollisen pääkaupungin ylpeys ja tämä toteutettiin liittämällä yhteen kolme ikuisen kaupungin sen ajan pääsarjaseuraa. Lopputuloksena syntyi AS Roma, joka on pitkän historiansa aikana juhlinut Italian pääsarjamestaruutta kolmeen kertaan. Rooman alueen toinen seura, taivaansininen Lazio profiloitui seuran alkuajoista lähtien lähinnä nimensä mukaisesti Rooman maakunnan joukkueeksi, kun taas punakeltainen AS Roma on sen syntyhetkistä lähtien ollut kaupunkialueen työväenluokan seura. Asetelmat eivät ole juurikaan muuttuneet 90 vuodessa, ja vielä näinäkin päivinä jako kaupungin kahden pääsarjaseuran kannattajien välillä on todella selkeä.
Roman seurahistoria on pitkä ja värikäs, mutta ei aivan niin menestyksekäs kun seuran perustamishetkellä toivottiin. Seura juhli ensimmäistä Italian mestaruutta kesken kiivaimman sota-ajan vuonna 1941. 1980-luvulla se nousi Bruno Contin ja Roberto Pruzzon johdolla myös Eurooppalaiseksi suurseuraksi, selviten aina silloisen Mestareiden Liigan finaaliin kaudella 1983-1984, jossa se kärsi lopulta katkeran tappion Englannin suurseura Liverpoolille rangaistuspotkukilpailun jälkeen. 2000-luvulla pääkaupungissa Roman menestykseen satsattiin paljon legendaarisen seurajohtaja Franco Sensin aikana, ja seura onnistui voittamaan historiansa kolmannen Italian mestaruuden vuonna 2001. Roma joutui kuitenkin maksamaan menestyksestään suuren hinnan, sillä se eli pitkään yli varojensa ja kävi 2000-luvun puolessa välissä jopa lähellä konkurssia. Pelaajamyynneistä saadut rahat ja omistaja Sensin avokätiset satsaukset pelastivat seuran tulevaisuuden, mutta jättivät suuren loven sen pelilliseen iskukykyyn.
Juve-Roma vuodelta 1980 (Getty)
Vuonna 2006 juuri ennen jalkapallon MM-kisoja italialaista jalkapalloa ravistutti sen lähihistorian suurin skandaali, kun calciopoliksi nimitetty sopupeliskandaali ravisutteli Italian jalkapallohierarkiaa. Osittain perättömästi kohun keskipisteeksi nimitetty Juventus tiputettiin Serie B:hen ja Serie A:sta tuli useamman vuoden ajan Roman ja Inter Milanin välinen temmellyskenttä. Luciano Spallettin alaisuudessa ”Giallorosso” pelasi huikaisevan viihdyttävää jalkapalloa kärjeksi siirretyn iki-romanistan Francesco Tottin johdolla, mutta ei onnistunut voittamaan kuin kaksi Italian cup-mestaruutta, vaikka parhaimmillaan Scudettoa käytännössä tarjottiin sen käsiin. Spallettin aikana Roma esiintyi kelvollisesti myös eurokentillä, vaikka aikakausi muistetaan ehkä parhaiten Manchester Unitedille koetusta murskatappiosta Old Traffordilla.
Jenkkiavuin kohti parempaa huomista
Vuonna 2011 päättyi yksi merkittävä aikakausi seuran historiasta, kun lähes 20 vuoden ajan kestänyt Sensien valtakausi tuli päätökseensä. Rakastettu Franco Sensi menehtyi kunnioitettavassa 82-vuoden iässä vuonna 2008, jonka jälkeen Roman omistajuus siirtyi hänen tyttärelleen Rosella Sensille. Sensien bisnekset olivat kuitenkin vallitsevassa taloustilanteessa kokeneet suuria tappioita ja suuren Roma-sydämen omannut Rosella, yksi Italian ensimmäisistä naisomistajista, oli pakotettu myymään seura eteenpäin taatakseen menestyksen jatkumisen pelikentillä. Uudeksi omistajatahoksi löytyi kolmen yhdysvaltalaisen liikemiehen muodostama ryhmittymä, joka hankki virallisen osake-enemmistön itselleen 16.4.2011. Samalla Roma teki sen lähihistoriansa merkittävimmän hankinnan hommaamalla nerokkaan urheilutoimenjohtaja Walter Sabatinin vastaamaan seuran pelaajahankinnoista.
Uuden omistajatahon myötä ikuisen kaupungin ylpeydellä oli pitkästä aikaa käytettävissään paljon rahaa, mutta seura epäonnistui rajusti valmentajarekrytoinneissaan. Nykyinen Barcelonan valmentaja Luis Enrique tuli suurin odotuksin tekemään pelillistä vallankumousta Italiaan, mutta joutui poistumaan häntä koipien välissä takaisin Espanjaan heti ensimmäisen, erittäin epäonnistuneen kauden jälkeen. Hänen tilalleen Roma hommasi legendaarisen Zdenek Zemanin, jonka seksipallo tarjosi paljon hyviä, mutta liikaa myös huonoja hetkiä. Kolmas kerta kuitenkin sanoi totisesti toden, kun Sabatini toi Lillessä erinomaista jälkeä tehneen Rudi Garcian seuran päävalmentajaksi ennen viime kautta.
Rudi Garcia tuli, näki ja voitti
Garcian aikana Roma otti hetkessä valtavia harppauksia niin kentällä kuin kulisseissa. Roma on ollut perinteisesti yksi niistä Euroopan seuroista, joilla on sisäänrakennettu kyky luoda jonkinlainen kriisi tarvittaessa vaikka tyhjästä. Garcian aikana seurayhteisö on ollut kuitenkin harmooninen ja hyvin johdettu, mikä on niittänyt menestystä myös kentän puolella. Ennen viime kautta Roma luopui kahdesta hyökkäyspään avainpelaajasta Erik Lamelasta ja Pablo Osvaldosta ja toi tilalle Gervinhon ja Adem Ljajicin kaltaisia katsomattomia kortteja. Garcia ja Sabatini kuitenkin tiesivät mitä hankkivat, ja joukkue aloitti kautensa historiallisesti 11 peräkkäisellä voitolla. Roma oli viime kaudella ainoa edes vähän Juventuksen mukana pysynyt porukka, vaikka lopulta materiaalin kapeus ja kokemattomuus kovista peleistä käänsivät vaakakupin kolmatta kertää putkeen Torinon Vanhalle Rouvalle.
Täksi kaudeksi Roma koki yhden kovan menetyksen, sillä viime kauden koko sarjan paras toppari Mehdi Benatia unohti lupauksensa uskollisuudesta ja lähti heti ensimmäisen tilaisuuden tullen rahastamaan Bayern Müncheniin. Hänen tilalleen Sabatini hankki aivan siirtoikkunan lopulla kolmikon Davide Astori – Mapou Yanga-Mbiwa – Kostas Manolas, joista varsinkin viimeksi mainittu on aloittanut kautensa todella vahvasti. Roma on jälleen aloittanut kautensa voitokkaasti ja on esiintynyt erittäin vakuuttavasti myös Mestareiden Liigan puolella. Viime kaudella seura pääsi iskemään suurten odotusten takaa mustana hevosena, ja tämän kauden lisääntyneitä odotuksia ja Mestareiden Liigan tuomaa kasvanutta ottelumäärää pidettiin etukäteisspekulaatiossa mahdollisina kautta haittaavina asioina. Alkukaudella Garcian susilauma on kärsinyt useista avainpelaajien loukkaantumisista, mutta joukkue on silti pelannut erinomaisesti ja ranskalaisvalmentaja on kierrättänyt aktiivisesti pelaajiaan niillä osastoilla, joissa materiaali kierrätyksen mahdollistaa. Garcian aikana Roma on pelannut parhaimmillaan erittäin viihdyttävää jalkapalloa, mutta giallorosson peli tälläkin kaudella perustuu ennenkaikkea tiiviiseen puolustuspelaamiseen ja hyökkäyspään yksilöiden vahvuuksien maksimoimiseen.
Juventuksen alkukausi hipoo täydellisyyttä
Tevez on vireessä (Getty)
Myös Juventus on avannut kautensa vahvasti, vaikka se kärsikin keskiviikkona kauden ensimmäisen tappion Diego Simeonen valmentaman Atletico Madridin vieraana. Arda Turanin viimeistelemä maali oli samalla myös tämän kauden ensimmäinen Juventuksen verkkoon tehty osuma, joten Juventuksen päävalmentaja Massimo Allegri saa olla erittäin tyytyväinen joukkueensa alkukauden puolustuspelaamiseen. Rudi Garcian tapaan Allegrin Juventuksen kivijalkana toimii tiivis puolustuspeli, vaikka joukkue onkin tällä kaudella esittänyt parhaimmillaan erittäin viihdyttävää pallonhallintajalkapalloa. Atletico Madrid kuitenkin osoitti, että Andrea Pirlon poissaollessa Juventuksen pelinrakentelu on mahdollista estää ja keskiviikon ottelussa Atletico onnistui puolustamaan loistavassa iskussa olevan Carlos Tevezin täysin pelin ulkopuolelle. Tevezin rooli Juventuksen hyökkäyspelaamiselle on juuri nyt valtava, sillä viime kaudella 16 liigamaalia iskenyt Leijonakuningas-lempinimelläkin tunnettu baskikärki Fernando Llorente on hakenut itseään Allegrin hieman viime kaudesta poikkeavassa pelitavassa.
Rikas pohjoinen vastaan köyhä etelä
Juventus on Italian suurin, kannatetuin, mutta samalla myös vihatuin yksittäinen seura. 1960-luvulla Fiatin tehtaat toivat valtavan määrän Italian sisäisiä siirtolaisia Torinoon ja valtaosa heistä hyppäsi välittömästi Juventuksen kelkkaan. Kaupunkiin muuttaneiden siirtolaisten oli huomattavasti helpompi samaistua Vanhaan Rouvaan jo puhtaasti seuran nimen puolesta kun kaupungin toiseen joukkueeseen Torinoon, joka on käytännössä aina ollut Torinon kaupungin kannatateuin jalkapalloseura. Nyt työpaikkoja on myös muualla kuin Torinossa ja kaupunkiin aikoinaan muuttaneet, ja heidän jälkeläisensä, ovat palanneet kotikonnuilleen, mikä tarkoittaa sitä, että Juventuksella on kannattajia ympäri Italiaa.
Italiasta on vaikea puhua maantieteellisesti yhtenäisenä valtiona, sillä se on historiallisesti kaupunkivaltioista koostuva iso ja epäyhtenäinen kokonaisuus. Varsinkin asetelmä rikas pohjoinen-köyhä etelä elää ja voi hyvin yhä vahvasti. Pohjois-Italia on Italian rikasta ja hyvin menestyvää aluetta, jossa työttömyys ja köyhyystaso ei ole läheskään samalla tasolla kuin Etelä-Italiassa. Juventusta pidetään rikkaan ja ylimielisen Pohjois-Italian suurimpana yksittäisenä symbolina, eikä seura ole missään vaiheessa edes yrittänyt salailla asemaansa maan johtavana seurana. Eteläitalialaiset kokevat, että suuri ja mahtava Juventus saa kaudesta toiseen erityiskohtelua, eikä calciopoli-skandaalin myötä selvinnyt fakta siitä, että sen aikainen Juventus-pomo Luciano Moggi järjesteli Juventukselle heille parhaiten sopivia tuomareita ainakaan vähentänyt Juventukseen kohdistuvia epäluuloja. Roman ja Juventuksen välinen vastakkainasettelu siis rakentuu pelillisen ja pelin ulkopuolisten seikkojen varaan. Roma ja Napoli ovat kaksi Etelä-Italian suurinta ja menestyksekkäintä seuraa ja niiden ja Juventuksen väliset kohtaamiset ovat aina isoja spektaakkeleita. Tälläkin kertaa Juventuksen upea Juventus Stadium tulee olemaan viimeistä paikkaa myöten loppuunmyyty ja paikalla tulee olemaan myös tuhatpäinen Roman vieraskannattajajoukko.
Kummatkin joukkueet ovat kärsineet loukkaantumisista
Kumpikin joukkue on kärsinyt alkukaudella ikävistä loukkaantumisista, mutta varsinkin Juventuksen loukkaantumistupa alkaa pikku hiljaa tyhjenemään. Andrea Pirlo palannee vaihtopenkille, mutta toisaalta Alvaro Moratan epäonni jatkuu, sillä hän loukkasi uudestaan jalkaansa ja hänen mahdollinen pelikuntonsa selviää vasta ottelupäivänä. Martin Caceresin olkapää meni sijoiltaan Atleticoa vastaan, mutta uusimpien tietojen mukaan hänen pitäisi olla pelikunnossa sunnuntaina. Roma on operoinut alkukauden vajaamiehisenä, sillä varsinkin puolustuksessa ja keskikentällä mieskato on ollut melkoinen. Kevin Strootman toipuu pahasta polvivammastaan vielä pitkälle joulukuuhun, mutta viime viikon liigapelissä myös joukkueen keskikentän kuningas Daniele De Rossi otti osumaa ja joutuu jättämään tulevan ottelun väliin. De Rossin puuttuminen saattaa olla Romalle hyväkin asia, vaikka hänen pelillisiä ansioitaan ei käy kiistäminen. De Rossi on todellinen romanista ja hänen latautumisensa varsinkin isoihin peleihin lyö liian usein yli. Viime kauden vastaavassa ottelussa mies otti typerän punaisen kortin, joka viimeistään ratkaisi Juventuksen kotivoiton, eikä kyseessä suinkaan ollut De Rossin ensimmäinen pimeneminen Roman paidassa. De Rossin ja Strootmanin lisäksi viime kauden avaintoppari Leandro Castan on varmasti poissa ottelusta ja myös Italian maajoukkuetoppari Davide Astorin pelikunto on suuri kysymymerkki. Joukkueen ykkösmaalivahti Morgan De Sanctis loukkasi itseään ennen keskiviikon Manchester City ottelua ja on uusimman tiedon mukaan poissa myös Juventusta vastaan. Roman kakkosmaalivahti Łukasz Skorupski on hyvä maalivahti, mutta ei samanlainen puolustuksen johtaja kuin De Sanctis. Skorupski esiintyi viime kauden Roma-Juventus ottelussa maalilla melko vakuuttavasti, vaikka joutuikin päästämään yhden maalin aivan ottelun lisäajalla. Skorupski siis varmasti tietää minkälaisesta ottelusta on kyse.
Vastakkain kaksi pallosta pitävää joukkuetta
Sunnuntain ottelussa kohtaavat kaksi tämän kauden parhaiten syöttävää joukkuetta. Juventus on pitänyt liigaotteluissa palloa keskimäärin 63% ottelua kohden ja joukkueen syöttöprosentti alkukaudella on ollut vakuuttava 86.5. Roma on pitänyt palloa keskimäärin pari prosenttiyksikköä vähemmän, mutta on toisaalta syöttänyt keskimäärin vielä hieman Juventusta onnistuneemmin. Varsinkin maltillisin odotuksin Italian pääkaupunkiin siirtynyt Seydou Keita on osoittanut olevansa yhä erinomainen pelimies, vaikka jalka ei enää parhaiden päivien veroisesti nousekkaan. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten Roman kovalle kulutukselle joutunut keskikentän kolmikko Miralem Pjanic-Keita-Radja Nainggolan pysyy Juventuksen juoksukoneiden mukana. Varsinkin Nainggolanin pelityyli on niin kuluttava, että tämänhetkinen otteluruuhka alkaa pakostakin näkymään jossain vaiheessa miehen otteissa.
Il Capitano Totti (Getty)
Atletico riisui Juventuksen pelinrakennuksen aseista oikea-aikaisella prässillään, mutta Roman keskikenttämiehistö ei ole aivan yhtä juoksuvoimainen ja aggressiivinen, joten lähtökohtaisesti Claudio Marchisio ja kumppanit saavat rakennella peliä hieman vapaammin. Toisaalta Roma osoitti Manchester Cityä vastaan, että se pystyy hyökkäämään vaarallisesti myös ehdottomia huippujoukkueita vastaan. Varsinkin erittäin juoksuvoimainen ja kovavireinen laiturikaksikko Alessandro Florenzi-Gervinho tulee varmasti pitämään Juventuksen wing-backit kiireisenä koko 90-minuutin ajan. Juventus kontrolloinee ottelussa palloa, kun taas Roma keskittyy tukkimaan syöttölinjoja ja hyökkäämään vahvuuksiensa mukaisesti. Satumaisen taitava Miralem Pjanic pyörittää peliä keskialueella ja hieman ylempänä häärii 38-vuoden iästään huolimatta loistavan alkukauden pelannut Il Capitano Francesco Totti. Juventuksen on pyrittävä pitämään pelinrakennusvaiheessa melko alas valuva Totti mahdollisimman vähillä pallokosketuksilla, sillä tilaa saadessaan veteraani-ikää lähestyvä maestro pystyy edelleen tekemään asioita, joihin muut planeetan jalkapalloilijat eivät pysty.
Vedonlyönti
Juventus on voittanut kotistadionillaan peräti 21 peräkkäistä liigaottelua ja lähtee tähänkin otteluun kysymysmerkeistä huolimatta pienoisena suosikkina. Roma ei ole voittanut Torinossa neljään vuoteen ja on tehnyt edellisessä kolmessa vierasottelussa vain yhden vaivaisen maain. Samaan aikaan Juventus on takonut näissä otteluissa peräti 11 maalia, joten tälläkin kertaa on lupa odottaa maaleja, vaikka kyseessä onkin kaksi näennäisesti puolustuspelinsä varaan rakentavaa joukkuetta.
Betsson tarjoaa Roman vierasvoitolle kerrointa 4.25, mikä tuntuu melko kovalta ylikertoimelta, sillä joukkueiden välinen tasoero ei ole kovin suuri. Juventus pelasi kuluttavan Mestareiden Liigan ottelun keskiviikkona, Roma tiistaina. Vierasjoukkue sai elintärkeän yhden extra-lepopäivän, mikä tutkimusten mukaan vaikuttaa olennaisesti joukkueen peliesitykseen. Roman vierasvoiton lisäksi pelaisin yli 2.5 maalia, jonka kerroin on 2.06.
