OTA UNIBETILTA 90+ LISÄAIKAVAKUUTUS VALIOLIIGAAN
Lokakuussa 1996 Arsenalin manageriksi palkatun Arsène Wengerin nykyinen sopimus päättyy tähän kauteen. Siitäkin syystä meneillään olevaa kautta ollaan yleisesti pidetty ranskalaismanagerin pitkinä jäähyväisinä, vaikka Wengerin tilanne on kaikin puolin auki. Tämä juttu pyrkiikin pohtimaan Wengerin mahdollisia seuraajia ja heidän sopivuuttaan pesteihin. Aluksi kuitenkin muutama sana ranskalaisvelhosta itsestään.
90-luvun lapselle ajatus Arsenalista ilman Wengeriä kuulostaa jotakuinkin samalta kuin AS Roma ilman Francesco Tottia tai Iso-Britannia ilman Kuningatar Elisabet toista. Yli 20 vuotta pohjoislontoolaisia johtanut manageri mullisti aikanaan englantilaisen jalkapallokulttuurin tuomalla muun muassa ruokavaliot osaksi pelaajien arkea. Myös perinteinen oluthana poistui Arsenalin harjoituskeskusesta Wengerin tulon myötä.
Ranskalaisen vallankumous ei jäänyt pelkästään ravintopuoleen. Arsenalin tapa pelata jalkapalloa oli täysin uutta sumujen saarilla. Lyhytsyöttöpeliin ja pallonhallintaan perustunut pelitapa nosti Arsenalin mestariksi heti Wengerin ensimmäisellä täydellä kaudella (1997–98). Ensimmäisen mestaruuden jälkeen Wenger on rakentanut seuralle uuden harjoituskeskuksen, uuden stadionin, johtanut joukkonsa läpi uskomattoman Invincible-kauden ja vienyt seuran joka vuosi Mestarien liigaan.
Omintakeisella tyylillään seuraa johtanut manageri on äärimmäisen vaikea korvata monessakin suhteessa. Ensinnäkin Wenger haluaa tehdä kaiken itse – aina harjoitusten suunnittelusta pelaajahankintoihin. Esimerkiksi Sir Alex Ferguson oppi uransa aikana delegoimaan tehtäviä muulle tiimille, joten Arsenalissa on Wengerin jälkeen luvassa totaalinen toimintamallin muutos.
On tietysti hyvin mahdollista, jopa todennäköistä, että Wenger jää seuran taustoille jonkinlaiseen rooliin. Tehtävä sisältäisi todennäköisesti strategista vastuuta, esimerkiksi joukkueen rakentamista ja seuran pitkän tähtäimen linjauksia.
Wengerin mahdollista seuraaja on kuitenkin äärimmäisen vaikea nimetä. Kukaan mediassa pyörineistä kandidaateista ei ole noussut ylitse muiden, eikä varsinaisia huippumanagereita ole juurikaan vapaana. Tässä on kuitenkin muutamia nimiä, jotka ovat potentiaalisia Wengerin työn jatkajia.
Eddie Howe
Bournemothia luotsaava englantilainen on vedonlyöjien ja median ykkössuosikki Wengerin seuraajaksi. Eikä ihme, 39-vuotias Howe on lahjakkain brittimanageri, jota ollaan hetkeen nähty. Howen ansioksi ei voida lukea pelkästään Bournemouthin nostamista Ykkösliigasta Valioliigaan, vaan tapa, jolla Cherries on korkeimmalla sarjatasolla pärjännyt, herättää suurta kunnioitusta.
Pelitavallisesti Howe olisi paras mahdollinen vaihtoehto Arsenalin uudeksi manageriksi. Englantilainen uskoo Wengerin tavoin lyhytsyöttöpeliin ja on osoittanut, ettei sitä pelatakseen tarvita satoja miljoonia maksanutta joukkuetta.
Howen pestaamiseen liittyy tietysti omat riskinsä. Cherries-luotsi on varsin kokematon ja hyppy piskuisesta Bournemouthista suureen ja mahtavaan Arsenaliin on massiivinen. Ei pelkästään odotusten tasolla, vaan myös pelaajistonkin suhteen. Tykkimiesten ryhmä vilisee tähtipelaajia, joiden käsittelystä Howella ei ole juurikaan kokemusta. Howelta löytyy myös sama heikkous kuin Wengeriltä, puolustuksen organisointi.
Parhaassa tapauksessa Arsenal saisi Howesta huippuluotsin pitkäksi aikaa. Englantilaisen visio osuu yksiin Wengerin kanssa ja Howe on ehdottomasti manageri, jolla on potentiaalia johtaa huippuseuraa. Pahimmassa tapauksessa jättimäset saappaat voisivat kuitenkin syödä nuoren managerin, joten Howea voi pitää niin sanottuna ”High Risk, High Reward” -vaihtoehtona.
Ralph Hasenhüttl
Itävaltalaisluotsin osakkeet ovat nousseet kovaa tahtia parin viime vuoden aikana. Ingolstadtin Bundesliigaan nostanut 49-vuotias Hasenhüttl tarttui täksi kaudeksi kohunousija RB Leipzigin peräsimeen ja jälki on ollut vakuuttavaa. Koko syksyn Bundesliigan kärkikahinoissa pyörinyt epävirallinen energiajuomajoukkue on pelannut loistavaa jalkapalloa.
Koko valmentajauransa Saksassa viihtynyttä ex-hyökkääjää on kuvailtu taktisesti päteväksi, tosin hieman erityyppisen jalkapallon ystäväksi kuin mitä Emiratesilla on totuttu näkemään. Hasenhüttlin joukkueet pelaavat kovalla intensiteetillä ja itävaltalaisen tyyliä on verrattu ennen kaikkea Jürgen Kloppiin. RB Leipzig on ryhmittynyt tällä kaudella muottiin 4–2–2–2.
Vaikka Hasenhüttl omaa laajan kokemuksen lajin parista niin pelaajana kuin valmentajana, on Arsenalin kokoluokka miehelle täysin vieras. Vaikka Leipzig on pelannut kollektiivisesti eheää jalkapalloa, ei nousijajoukkue vilise varsinaisia supertähtiä, tulevia ennemminkin. Hassenhüttl on osoittanut kykynsä työskennellä nuorten pelaajien kanssa, mutta Arsenalille itävaltalaismanageri olisi täydellinen jokerikortti. Toisaalta niin oli Wengerkin saapuessaan Islingtoniin reilut 20 vuotta sitten.
Diego Simeone
Komean pelaajauran tehnyt argentiinalainen on yksi 2010-luvun parhaita valmentajia koko Euroopan mittakaavassa. Vuonna 2011 Atletico Madridin komentoonsa ottanut Simeone on nostanut Madridin ikuisen alisuorittajan varteenotettavaksi Mestarien liiga voittajaksi. Tänä vuonna Simeonen ja Atletin rakkaustarinaan näyttää kuitenkin tullee ryppyjä, sillä ”patjantekijät” ovat yskähdelleet kotimaan kentillä ja paikallisvastustaja Real alkaa olla ratkaisevasti karussa.
Meriiteiltään Simeone olisi takuuvarmasti paras mahdollinen valinta jokseenkin realistisista vaihtoehdoista. Pelitavallisesti argentiinalainen kuitenkin edustaa täysin päinvastaista koulukuntaa kuin Wenger. Simeonen Atleti on tullut tunnetuksi rautaisesta puolustuksestaan, joka tylsytti muun muassa Barcelonan pelätyn MSN-kolmikon viime keväänä Mestarien liigan puolivälierissä.
Arsenalin nykyjoukkue on kuitenkin rakennettu Wengerin filosofian ympärille, pitämään palloa ja syöttämään sitä maata pitkin. Näin ollen Simeonella riittäisi työnsarkaa, jos mies olisi aikeissa pitää kiinni omista periaatteistaan. Vaikka Simeonea ei kannata täysin poissulkea, on argentiinalaisen tulo Pohjois-Lontooseen hyvin epätodennäköistä. Jos luotsi lähtee Espanjan pääkaupungista jonnekkin, on osoite todennnäköisesti Milano ja täydellisessä kaaoksessa oleva Internazionale.
Thomas Tuchel
Saksan tämän hetken kuumin managerinimi on kulkenut samaa polkua kuin Jürgen Klopp. Viisi vuotta Mainzissa luotsannut Tuchel korvasi ”The Normal Onen” Dortmundissa ja johtaa Euroopan lahjakkainta joukkuetta nyt toista kautta. Ex-puolustajan tilanne on siinä mielessä mielenkiintoinen, että Dortmundilla on potentiaalia vaikka kuuhun asti, mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa, karkaavat ykköspelaajat Signal Iduna Parkilta jossain vaiheessa. Siinä mielessä Tuchelia voisi Arsenal-pesti kiinnostaa.
Pelitavallisesti 43-vuotias saksalainen sopisi Pohjois-Lontooseen. Tuchelin Dortmund pelaa viihdyttävää futista, jossa pallo liikkuu maata pitkin. Tuchelissa on muutenkin paljon samaa kuin Liverpoolissa hyvää työtä tehneessä Kloppossa, muun muassa se, että kumpikin viihtyy verkkareissa.
Vaikka Tuchel on suht nuori, on miehellä kokemusta pääsarjatasolta jo usean kauden ajalta. Niinpä saksalainen olisi luultavasti varmin vaihtoehto esillä olleista nimistä. BVB-luotsi omaa kokemusta huippujoukkueen johtamisesta ja tähtipelaajien kuten Pierre-Emerick Aubameyangin tai Marco Reusin kanssa toimimisesta. Se onkin sitten toinen kysymys, onko Tuchel halukas jättämään Dortmundin.
Steve Bould
Jos Arsenal haluaa seuraavaksi managerikseen seuran tuntevan luotsin, on vaikea kuvitella parempaa vaihtoehtoa kuin Steve Bould. Nykyinen kakkoskoutsi pelasi Arsenalissa vuodet 1988-99 ja siirtyi melkein heti uransa päättymisen jälkeen Tykkimiesten akatemiavalmentajaksi vuonna 2001. Nykyisessä pestissään Bould korvasi Pat Ricen kesällä 2012. Toisin sanoen 54-vuotias Bould tuntee seuran luultavasti paremmin kuin kukaan muu, sillä entinen huipputoppari on viettänyt Arsenalissa kaiken kaikkiaan yli 25 vuotta.
Pelottavan näköisen kaljupään kyvyistä ei kuitenkaan ole mitään tietoa. Bould ei ole ollut yhtäkään peliä päävastuussa minkään seuran ykkösjoukkueesta. Itsevaltaisella otteella hallitsevan Wengerin aisaparina Bould ei varmasti ole saanut niin paljoa vastuuta kuin monet muut apuvalmentaja saavat. Bouldin valintaa ei kannata poissulkea, mutta on vaikea kuvitella Arsenalin pestaavan pääkäskijäkseen miestä, joka ei omaa yhtään peliä managerikokemusta.
Muita esillä olleita
Arsenalin manageritilanteen sekavuutta kuvastaa hyvin se, että spekulaatioissa on pyörinyt iso kasa kandidaatteja. Esimerkiksi entisiä Gunners-tähtiä, kuten Thierry Henry, Dennis Bergkamp tai Patrick Vieira on uumoiltu Wengerin seuraajaksi. Jokaisen kohdalla ongelma on kuitenkin sama kuin Bouldilla, kukaan kolmikosta ei omaa managerikokemusta ja siitä syystä esimerkiksi Belgian maajoukkueen apuvalmentajana toimivaa Henryä olisi vaikea kuvitella isoihin saappaisiin samantien. Muutaman vuoden päästä seuran kaikkien aikojen pelaaja voi hyvinkin johtaa Tykkimiehiä kentän tasolta.
Viimeisin Emiratesille yhdistetty huippumanageri on Juventuksen Massimiliano Allegri. Huomattavasti taktisemmassa ja rauhallisemmassa temmossa valmentava italilainen on eittämättä huippumanageri, mutta lähinnä 3–5–2-ryhmitykseen luottanut Allegri ei välttämättä sovellu Pohjois-Lontooseen. Ainakaan jos Arsenal haluaa jatkaa samalla viihdyttävällä linjallaan. Toisaalta italailaismanagerit Antonio Conten johdolla ovat tällä hetkellä kovaa valuuttaa Englannissa, joten Allegria ei kannata sulkea pois laskuista, varsinkaan jos Juve nostaa kauden päätteeksi kauan himoittua Mestarien liiga -kannua.
Kenties pisimpään Arsenalin peräsimeen huhuiltu luotsi on Saksan maajoukkuetta valmentava Joachim Löw. Saksalainen teki kuitenkin aina vuoteen 2020 ulottuvan jatkosopimuksen Die Mannschaftin kanssa, joten huippuseuran valmentaminen yhdessä Saksan koneen kanssa olisi todennäköisesti liian vaativa yhtälö. Löw on muutenkin lähes täydellinen arpa, sillä seurajoukkuetoiminnassa 56-vuotias valmentaja ei ole ollut mukana yli kymmeneen vuoteen.
Muihin Arsenalin yhteydessä pyörineisiin nimiin kuuluu sellaisia managereita kuin Luis Enrique, Laurent Blanc, Ronald Koeman sekä Frank De Boer. Nelikosta ainakin kaksi jälkimmäistä on vaikea nähdä Arsenalin tasoisen seuran managerina. Enriquen Gunners-fanit varmasti toivottaisivat tervetulleiksi, mutta se vaatisi espanjalaisen lähtöpasseja Camp Noulta.
Onko Wenger sitten siirtymässä syrjään?
Spekulaatiot Arsenalin uudesta managerista saattavat kuitenkin olla turhia, ainakin tältä erää. Loppuviimein katseet kääntyvät Wengeriin ja kysymys kuuluu onko ranskalainen todella astumassa syrjään? Ei välttämättä. Jos Wenger kuitenkin astuu takavasemmalle, ei se tapahdu seuran, vaan miehen itsensä tahdosta.
Se, että huhuissa pyörii niin paljon nimiä saattaa kertoa siitä, ettei medialla ole todellisuudessa minkäänlaista käryä Arsenalin tilanteesta. Vaikka esimerkiksi Howe on pyörinyt huhuissa jo viime keväästä asti, ei tilanne ole edennyt mihinkään suuntaan. Toisaalta englantilainen tiettävästi kieltäytyi maajoukkuepestistä, mistä voisi päätellä, että Arsenal-virityksiä saattaa olla olemassa, ehkä.
Loppujen lopuksi se tulee olemaan Wenger itse, joka päättää milloin manageriura päättyy. Vaikka Arsenal ei ole hetkeen Valioliigamestaruutta juhlinut, on pennejä, ainakin ennen viime kesää, venyttänyt ranskalainen loistava manageri omistajien näkökulmasta. Muun muassa Barcelonaa suuremmat käteisvarannot omaava seura tekee nimittäin hyvää taloudellista tulosta vuodesta toiseen.
On myös aiheellista pohtia, minkälaiseen rooliin Wenger tulee Arsenalissa jäämään. Jos seuraa suuremmaksi kasvanut hahmo jää taustalle vetelemään naruja, ei vapautuva manageripesti ole välttämättä se kaikkein houkuttelevin. Toisaalta tämäkin on ihan täyttä spekulointia, mutta kuvastaa osaltaan sitä kuinka vähän Wengerin tilanteesta tiedetään.
Pohjois-Lontoossa kuitenkin riittää pähkäiltävää, jotta seura välttäisi Man Unitedin kohtalon. Ero Wengerin Arsenalin ja Sir Alex Fergusonin ManU:n välillä on tietysti iso. Toisin kuin United, Gunners ei ole pitkään aikaan kuulunut suurimpiin mestarisuosikkeihin. Itseasiassa Arsenal on palannut mestarikandidaatiksi vasta viime vuosina. Punaisten paholaisten korpivaellus kuitenkin kertoo kuinka kivulias prosessi ”vallanvaihto” on, kun seurassa ollaan totuttu tiettyyn toimintamalliin, eikä olla edes osattu ajatella muita tapoja toimia.
Ei siis kannata poissulkea sitä skenaariota, että Wenger jatkaisi vielä muutaman kauden, jolloin esimerkiksi Howe tai Tuchel voisivat olla valmiimpia isoihin saappaisiin. Huippumanagereita ei tällä hetkellä ole kuitenkaan tarjolla, joka saattaa muuttaa Wengerin eläköitysmissuunnitelmia.
Niin tai näin, ei managerin vaihdos välttämättä tekisi Gunnersille huonoa. Jos allekirjoittanut olisi Wengerin makuupussissa seuraajaa valitsemassa, kohdistuisi valinta Eddie Hoween. Siitä syystä, että Howe on taktisesti pätevä ja lahjakkaan managerin filosofia toimisi todennäköisesti myös suurseurassa. Howen ansioksi on myös laskettava se, että vesijuoksualtaan vakiokasvo Jack Wilshere on pysynyt kunnossa.
Kansikuva: Getty
Seuraa Valioliigaa Viasatin kanavilta ja ViaPlay-palvelusta.