Valioliigakausi 2018-19 starttaa perjantaina 11.8. Seuraa kaikki huippuottelut suorana Viaplay-palvelussa.Southampton tunnetaan perinteisenä kasvattajaseurana, jonka akatemiasta on noussut paljon laadukkaita pelaajia. Nimekkäimpänä tähtenään Tottenhamin kautta Real Madridiin siirtynyt Gareth Bale. Myös ponnahduslautana pidetyn seuran scouttiosasto on näyttänyt myös voimansa. Isot kukot olivat jatkuvasti tunkiolla ostamassa joukkueen tähdet pois, mutta Southampton loi aina nahkansa uudestaan ja teki vakuuttavaa jälkeä uusien pelaajahankintojensa kanssa. Parina viime vuotena hankinnat ovat kuitenkin epäonnistuneet, eikä akatemiakaan tuota entiseen malliinsa. Viime kaudella mikään ei ottanut toimiakseen ja jopa putoaminen oli lähellä. Southampton on rankingimme sijalla 13.
Viime kausi
Southamptonia edustaneista pelaajista saisi kasattua melkoisen laadukkaan joukkueen. Kesän 2014 ja talven 2018 aikana Southampton on myynyt muun muassa Luke Shaw’n, Adam Lallanan, Dejan Lovrenin, Nathaniel Clynen, Morgan Schneiderlinin, Sadio Manen, Victor Wanyaman ja Virgil van Dijkin. Sen lisäksi se on menettänyt tähtivalmentajansa Mauricio Pochettinon Spursiin. Tämän kokoluokan menetyksistä huolimatta Pyhimykset pysyivät neljä vuotta putkeen Valioliigan kahdeksan parhaan joukossa, mikä on käsittämätön suoritus.
Kuten niin monena kesänä aikaisemminkin, tuntui ettei Southamptonin lento voi enää jatkua. Toisaalta alitajunnassa jyskytti juuri se, ettei joukkue vaan yksinkertaisesti suostu vajoamaan, vaan hankkii jälleen kerran uudet tekijämiehet ja runttaa paikkansa heti kärkiseurojen takana sarjataulukossa. Nyt se kauan näköpiirissä ollut horjahdus kuitenkin tapahtui. Loppukaudesta lohduton So’ton näytti jo varmalta putoajalta, mutta toiseksi viimeisen kierroksen pakkovoitto Swanseasta nosti perinteikkään seuran kuville. Pyhimykset sijoittuivat lopulta sarjan viimeiselle säilyjän paikalle, sijalle 17. Matkaa putoamisviivan alle oli kolme pistettä. Edelliskauden pistepotista hupeni kymmenen pistettä, upean toissa kauden pistemäärä lähes puolittui, mikä kuvastaa, kuinka rajusti Pyhimykset ovat vajonneet.
Etenkin seurajohto saa katsoa peliin. Toissa kaudella seuran liigacupin finaalin johdattanut Claude Puel sai potkut kesällä, syynä liian tylsä pelitapa. Uudeksi manageriksi palkattu entinen huippupuolustaja Mauricio Pellegrino ei saanut ryhmästä juuri mitään irti ja hyökkääminen oli täydellistä tervanjuontia. Joukkueen jo vuoden vaihteessa menettänyt argentiinalainen sai jatkaa päämäärätöntä seilaamista yllättävän pitkään, kun sai potkut maaliskuussa. Tilalle pestattiin vain kahta kuukautta aikaisemmin Stoken peräsimestä pois potkittu Mark Hughes. Lopulta olikin vähällä ettei molemmat Hughesin luotsaamat joukkueet vaihtaneet sarjaporrasta, mutta lopulta vain Stoken kohtalo oli pudota.
Monissa liemissä keitetty Mark Hughes johtaa Southamptonin uuteen kauteen. (Clive Mason/Getty Images)
Southamptonin suurin ongelma oli tehokkaan kärkimiehen puuttuminen. Joukkue teki säilyäkseen riittävän määrän maaleja, mutta yksinkertaisesti ilman laadukasta piikkiä ei voi kovinkaan ylös kurkottaa. Paras maalintekijä oli Charlie Austin vaatimattomalla seitsemällä osumallaan. Myös Pyhimysten luotettavat takalinjat sakkasivat odottamattoman paljon. Takavuosina juuri puolustus oli osa-alue, jonka kanssa jopa Valioliigan jätit olivat ongelmissa. Kenties jatkuvat avainpelaajien menetykset ja viimeistään van Dijkin siirtyminen Liverpooliin tekivät tehtävänsä ja takalinjat eivät ole entisensä.
Siirrot
Sisään: Jannik Vestergaard (Borussia Mönchengladbach), Mohamed Elyounoussi (Basel), Stuart Armstrong (Celtic), Angus Gunn (Man City)
Ulos: Dusan Tadic (Ajax), Olufela Olomola (Scunthorpe), Guido Carrillo (Leganes, laina), Sofiane Boufal (Celta Vigo, laina), Jordy Clasie (Feyenoord, laina), Jeremy Pied (?), Stuar Taylor (?)
Lähtökohdat
Seuran johdon olisi ensisijaisen tärkeää ymmärtää eteläenglantilaisten realiteetit ja rakentaa tulevaisuutta siltä pohjalta. Itsesään isomman seuran leikkiminen oli päättyä tuhoisin seurauksin. Vaikka Puel peluutti varovaista jalkapalloa, ei häntä olisi pitänyt ikipäivänä potkia. Myös Van Dijk olisi kannattanut kaupata hyvissä ajoin, sillä lähtöhaluja läpi viime kesän uhkunut tähtitoppari oli syksyllä kaukana parhaastaan ja näytti sekoittavan joukkueen pakkaa.
Kentän tasolla ainakin takalinjojen ongelmiin on reagoitu, kun seura osti tanskalaisen Jannik Vestergaardin. Mönchengladbachista saapunut keskuspuolustaja on 25 vuoden iästään huolimatta ehtinyt pelata jo lähes 200 ottelua Bundesliigaa ja kokemusta löytyy myös Mestarien liigasta. Järkälemäisellä juutilla on hyvät mahdollisuudet nostaa Pyhmisten toppariosaton tekemistä kerta heitolla, vaikka van Dijkin saappaat ovatkin järkyttävän kokoiset. Hyökkäyspään ongelmiin ei sen sijaan ole puututtu lainkaan, mikä tuntuu erikoiselta. Kaiken järjen mukaan markkinoilta etsitään vielä kovaa maaliruiskua, tai muuten lähtökohdat kauteen ovat taas erittäin haastavat.
Haasteita tuo myös pelinrakentelun kannalta äärimmäisen tärkeän Dusan Tadicin menettäminen. Moni yllättyi serbin myynnistä, mutta sen taustalla oli pelaajan halu palata Hollantiin, eikä seura halunnut pitää pitkäaikaista avainpelaajaansa väkisin. Korvaajaksi hankittiin norjalainen Mohamed Elyonoussi Baselista, joka on laadukas pelaaja, mutta tuskin riittävä palanen hyökkäyksen mullistamiseksi. Kokonaisuudessaan jo ennalta heppoinen hyökkäysosasto on kärsinyt tänä kesänä lisää ja uusia hankintoja olisi laadun takia ehdottomasti vielä tehtävä.
Alkava kausi on Mark Hughesille uusi haaste uuden seuran peräsimessä. Viime kauden lopussa hän hoiti minimitavoitteena säilymisen kotiin, mutta nyt ne työt vasta alkavat ja näytöt annetaan. Stokessa Hughes teki monta vuotta hyvää jälkeä sementoiden raitapaitojen paikan sarjan keskikastissa. Siinä sivussa hän modernisoi Pottersin nykyaikaista futista pelaavaksi ryhmäksi, mikä ei ollut kivuton tehtävä edeltäjänsä Tony Pulisin ”örkkipallon” jäljiltä. Viime kaudella romahdus kuitenkin tapahtui ja Potters vajosi divariin. Aiemmin Sparky on vakuuttanut Blackburnissa, mutta epäonnistunut Man Cityssä ja QPR:ssä. Ylemmässä keskikastissa usean vuoden viettäneelle Southamptonille keskikastitason Hughes on hieman kunnianhimoton vaihtoehto, mutta rapakauden jälkeen jo keskikastiinkin nouseminen olisi onnistuminen.
Avainpelaajat
Southamptonin vahvuus on ehdottomasti sen laitapuolustajissa. Ryan Bertrand ja Cedric Soares ovat molemmat todella laadukkaita pelaajia Valioliigaan, eikä olisi ihme, jos molempien urat jatkuisivat jossain vaiheessa vielä isommissakin seuroissa. Pyhimysten onneksi tänä kesänä heitä ei ole totuttuun tapaan ryöstökalastettu ja seura on saanut Tadicia lukuun ottamatta pitää tähtensä.
Southamptonin laitapelaaminen lepää Bertrandin ja Cedricin harteilla. (Warren Little/Getty Images)
Laitapuolustajien lisäksi keskikentän pohjalla operoiva Oriol Romeu on noussut äärimmäisen tärkeäksi osaksi joukkueen palettia. Barcelonan akatemian kasvatti päätyi Englantiin Chelsean kautta, jossa ura ei lähtenyt halutulla tavalla nousuun. Siirto Southamptoniin oli onnistuminen ja nyt 26-vuotias keskikenttämies nauttii jatkuvasta peliajasta ja pääsee näyttämään osaamistaan. Romeu ei ole räiskyvä pelaaja, joka loistaisi kentällä näkyvästi. Hän ankkuroi Pyhimysten keskikentän pohjaa tyylikkäästi ja tekee sen näkymättömän työn, joka usein nousee arvoon arvaamattomaan.
Tuoreelta hankinnalta Vestergaardilta varmasti toivotaan nousua avainpelaajien joukkoon. Myös vieressä operoivalla Wesley Hoedtilla on rahkeita paljon parempaan. Rajalliseen, mutta erittäin tasaiseen Maya Yoshidaan Hughes voi kuitenkin luottaa tilanteessa kuin tilanteessa, mutta jonkun pitäisi nousta linjan johtajaksi.
Ennakoitu avauskokoonpano (3–4–2–1)
Uhkakuvat
Southamptonin suurin uhkakuva on ehdottomasti ratkaisukyky. Aiemmalta ammatiltaan muurarina työskennellyt Austin on parhaimmillaan hyvä maalinsylkijä, mutta viettää yleensä ison osan kaudesta sairastuvalla. Hänen lisäkseen hyökkäysroolia miehittää Manolo Gabbiadini, joka osui viidesti 28 ottelun aikana viime kaudella. Kolmantena miehenä kärkeen on tyrkyllä Shane Long, jonka viimeinen ratkaisu on järjestäen heikko. Hän saattaa tehdä monta asiaa peräkkäin oikein, kunnes ratkaiseva syöttö tai laukaus epäonnistuu. Hänestä ei yksinkertaisesti ole Southamptonin kokoluokan seuralle maaliruiskuksi.
Toinen uhkakuva on manageri Hughes. Hänellä on urallaan onnistuneita ja epäonnistuneita pestejä, kuten lähes kaikilla managereilla. Southampton alkaa kuitenkin olemaan jo hänen kykyjensä ylärajoilla, kun seuran tavoitteet tuskin ovat sarjapaikan pitämisessä. Myös viime kauden iso horjahdus Stoken peräsimessä herättää kysymysmerkkejä. Vaikka mies oli aikanaan huippuhyökkääjä, ei hyökkäyspelin järjestäminen ole koskaan kuulunut walesilaisen vahvuuksiin managerina. Nyt siinä pitäisi onnistua.
Ota seurantaan
Mario Lemina. Ranskan juniorimaajoukkueita edustanut, mutta miesten tasolla synnyinmaansa Gabonin valinnut Lemina voi olla Southamptonin scouttien seuraava iso löytö. Lemina väläytteli jo viime kaudella osaamistaan, mutta suurin potentiaali on ehdottomasti vielä lunastamatta. 23-vuotiaan keskikenttämiehen ura ei lähtenyt Juventuksessa lentoon, mutta Southampton lienee hänelle juuri sopiva alusta. Leminalla on keskikentän keskustan pelaajaksi laitahyökkääjämäisiä ominaisuuksia, kuten kyky ohittaa pallollisena ja sekä varsin nopeat jalat. Tämän lisäksi hänellä kyky pitää palloa ja voittaa tiloja. Syöttötaidon kanssa on vielä parannettavaa, mutta iän myötä sekin ominaisuus kehittyy automaattisesti.
Arvio
Ilman hyökkääjähankintaa Pyhimykset voivat olla vaikeuksissa ja pahimmillaan jopa sarjapaikan puolesta täytyy pelätä. Mikäli siirtoikkunan aikana ratkaisukykyä vielä löytyy, on mahdollisuudet nousta jopa sarjataulukon paremmalle puolellekin. Hughesin on laitettava takalinjat kuntoon ja siihen hän vaikuttaisi tällä hetkellä panostavankin.
Faneille.comin Valioliigaranking 2018-19:
- 13. Southampton
- 14. Bournemouth
- 15. Burnley
- 16. Fulham
- 17. Brighton
- 18. Watford
- 19. Huddersfield Town
- 20. Cardiff City
Kansikuva: GettyImages