Valioliigan siirtokatsaus: Newcastle rikkoi vihdoin siirtoennätyksensä, muilta osin ikkuna oli kuiva

Viaplay LogoKuka vie Valioliigan nimiinsä tällä kertaa? Seuraa huippujännittävää brittifutiskautta Viaplay-palvelussa.

Tammikuun siirtoikkunat ovat tavanneet olla tylsiä, varsinkin kesän hulinoihin verrattuna. Viime tammikuu oli poikkeus, kun useampi iso siirto näki päivänvalo. Se todellakin oli poikkeus, sillä tänä vuonna keskelle kautta ajoittunut ikkuna oli erittäin kuiva. Tässä katsauksessa käydään läpi tammikuun merkittävimmät siirrot Valioliigan osalta ja pohditaan, miksi ikkuna oli niin lattea.

Länsi-Lontoossa liikennettä, muissa kärkiseuroissa hiljaisempaa

”Sarrismo” kuten Chelsea-manageri Maurizio Sarrin pelitapaa kuvataan eteni nyt myös pelaajiston puolella. Omiaan viime aikoina ankarasti sättinyt ex-pankkiiri sai haluamansa täsmävahvistuksen, kun Napolista tuttu Gonzalo Higuain saapui paikkaamaan maalinteko-ongelmia. Kattavampaa analyysiä Higuainin siirrosta voit lukea tästä jutusta. Argentiinalaisen lisäksi Chelsea osti huippulupaavan Christian Pulisicin Dortmundista, mutta lainasi parikymppisen jenkkilaiturin loppukaudeksi keltamustiin.

Stamford Bridgellä ovi käynyt aina tiuhaan, myös ulospäin, eikä tämä tammikuu tehnyt poikkeusta. Cesc Fabregas päästettiin Monacoon, täysin vaille roolia Sarrin alaisuudessa jäänyt Victor Moses lainattiin Fenerbahceen ja pahasti flopannut Alvaro Morata osto-option kera Atletico Madridiin.

Toinen edes jossain määrin merkittävän siirron tehnyt suurseura oli Arsenal, joka lainasi Unai Emerylle tutun Denis Suarezin Barcelonasta. Alle 300 minuuttia Blaugranassa tällä kaudella pelanneen monipuolisen keskikenttämiehen lainadiilissä on osto-optio.

Suarezin hankintaa voi pitää siinä mielessä erikoisena, että Tykkimiehillä oli huutava pula puolustajista, joita on tipahdellut joulu-tammikuun otteluruuhkassa useampi kappale. Emery kuitenkin teki jo hyvissä ajoin selväksi, ettei seuralla ole varaa hankintoihin. Pohjoislontoolaiset ovat pinteessä FFP-sääntöjen kanssa, sillä seura on solminut vuoden sisään monta rahakasta sopimusta, eikä palkkamenoja voi kasvattaa rajattomasti lyhyellä aikavälillä. Emery ja muu taustatiimi maksaa nyt kovaa hintaa verrattain suurista sopimuksista, joita Arsene Wenger teki monille rivimiehille. Esimerkiksi suomalaisenglantilainen Carl Jenkinson nostaa 50 000 punnan viikkopalkkaa. Myös Mesut Özilin jättisopimuksesta on tullut riippakivi ja kenties juuri tästä syystä seura päästää Aaron Ramseyn menemään kauden jälkeen. Walesilainen jäi vielä Emiratesille, mutta suuntaa suurella todennäköisyydellä Juventukseen ensi kesänä.

Muissa kärkiseuroissa oli odotetun hiljaista, vaikka moni uumoili Man Cityn hankkivan joko keskikentän pohjapelaajan tai vasemman laitapakin. Taivaansiniset tyytyivät kuitenkin vain muutamaan lupaukseen, joista ei ole välitöntä iloa. Kovaan nosteeseen Ole Gunnar Solskjaerin alaisuudessa yltynyt ManU kaiketi pohtii vaihtoehtojaan tulevan kauden managerin suhteen ja jätti hankinnat tekemättä.

Laajalla materiaalilla jyräävä Liverpool ei oikeastaan edes kaivannut hankintoja, sillä se paikkasi ongelmakohdat kesällä.

Vastaavasti Tottenhamin varat ovat tiukilla viivästyneen stadionfarssin myötä, eikä Pohjois-Lontoon valkoiselle puolelle tullut taaskaan uusia pelaajia. Pokaaleja hiljattain vähätelleen Mauricio Pochettinon edellinen hankinta on vuosi sitten saapunut Lucas Moura. Spursin osalta ikkuna oli miinusmerkkinen. Jo valmiiksi kapea keskikenttä oheni entisestään, kun syksyn vammojen kanssa paininut Mousa Dembele siirtyi odotetusti Kiinaan puoli vuotta ennen sopimuksensa päättymistä.

Näin ollen Tammikuun ikkuna ei tuonut olennaisia muutoksia kärkipään voimasuhteisiin. Chelsea vahvistui Higuainin myötä, mikä auttaa länsilontoolaisia taistelussa UCL-paikoista, mutta muuten tilanne pysyi käytännössä ennallaan.

Tragedia Cardiffissa, valon pilkahduksia Newcastlessa

Ikkunan puhuttanein siirto oli argentiinalaishyökkääjä Emiliano Salan kauppa Nantesista Cardiffiin. 12 sarjamaalia Ranskan liigassa iskenyt kärkimies oli matkalla uuteen kotikaupunkiinsa, kun häntä kuljettanut pienkone katosi tutkasta Englannin kanaalin yllä tammikuun 21. päivä. Koneen hylkyä ei ole vieläkään löytynyt, mutta toivo Salan ja pilotin elossa löytämisestä on mennyt. Argentiinalainen maalitykki olisi ollut Cardiffin ennätyshankinta, josta seura maksoi 15 miljoonaa puntaa.

Koilisessa Rafael Benitezin ukaasi näytti toimivan, sillä Newcastle sai hankittua kaksi uutta pelaajaa. Monacosta osto-option kera lainattu Antonio Barreca on newcastlemainen harmaa täsmähankinta, mutta Miguel Almironin naaraaminen oli koko sarjan mielenkiintoisin kiinnitys. MLS-mestaruutta Atlanta Unitedin paidassa juhlinut taitava paraguaylainen saapui St. James’ Parkille seuran uudella siirtoennätyksellä, 21 miljoonalla punnalla. Näin ollen Michael Owenin lähes 14 vuotta vanha ennätyssiirto jäi vihdoin historiaan. Kymppipaikalla viihtyvä Almiron tuo Harakoiden hyökkäyspeliin aimo annoksen kaivattua juonikkuutta ja teknistä taitoa. Samalla geordiet saivat uutta toivoa Benitezin mahdollisesta jatkosta.

Toisen erittäin mielenkiintoisen hankinnan teki Leicester. Ketut lähettivät alle odotusten pelanneen Adrien Silvan Monacoon ja sai muutama vuosi sitten superlupauksena pidetyn Youri Tielemansin vaihdossa. Kumpikin pelaaja siirtyi lainapesteillä, vaikka Leicester yritti hankkia Tielemansia pysyvällä siirrolla. Nippanappa 16-vuotiaana kotimaansa Belgian suurseurassa Anderlechtissä debytoineen Tielemansin ura ei ole lähtenyt odotetunlaiseen lentoon, joten on mielenkiintoista nähdä saako Claude Puel maksimit irti 21-vuotiaasta kasipaikan pelaajasta. Tielemansin lisäksi Puel kutsui 21-vuotiaan Harvey Barnesin takaisin lainalta. Keskikentällä viihtyvä seuran oma kasvatti pelasi mainion syksyn West Bromwichissa iskettyään tehot 9+7.

Keskikastin aktiivisin seura oli loistavasti kautensa avannut, mutta sittemmin hyytynyt Bournemouth. Kirsikat pulittivat Liverpoolille peräti 19 miljoonaa puntaa junioreissa kovaa jälkeä tehneestä Dominic Solankesta. Toissa kesänä Englannin U20-maajoukkueen MM-kultaan johdattanut kärkimies ei kuitenkaan ole vielä tehnyt läpimurtoa aikuisten tasolla, joten Bournemouth otti ison riskin sijoittaessaan pikkuseuran mittapuulla kovan siirtosumman Chelsea-kasvattiin. Eteläenglantilaisten puolustukseen tuli lisää voimaa vahvan syksyn Championshipissa pelanneen toppari Charlie Mepham saavuttua 12 miljoonalla Brentfordista. Eddie Howe jatkaa näin ollen tutulla linjallaan hankkien alle 25-vuotiaita nuorukaisia.

Mephamin ja Solanken ohella Bournemouth lainasi Liverpoolissa sivuraiteille joutuneen Nathaniel Clynen. Laitapakin lainasiirtoon liittyi suurta dramatiikkaa. Cardiff-manageri Neil Warnock puhisi Liverpoolin jo luvanneen Clynen tulevan Walesiin. Crystal Palacen kasvatti hieroi suolaa Warnockin haavoihin toteamalla valinneensa Bournemouthin, koska halusi päästä juuri Howen valmennukseen.

Maalinteko-ongelmien kanssa puolitoista vuotta paininut Crystal Palace saattoi saada ratkaisun ongelmiinsa. Roy Hodgson on peluuttanut Wilfried Zahaa ja Andros Townsendia kärkiparina ja toisinaan Jordan Ayewia kaksikon välissä. Nyt entinen Huuhkaja-luotsi saa käyttöönsä Michy Batsuayin, joka lainattiin Chelseasta. Twitterissä hauskuttava belgikärki pelasi nihkeän lainasyksyn Valenciassa, mutta on tehnyt aiemmilla kausilla kovaa jälkeä. Chelseassa verkko heilui vähäisestä vastuusta huolimatta 92 minuutin välein ja viime keväänä Dortmundissa peräti 10 kertaa.

Häntäpäässä Fulham jatkoi jo kesästä tuttua hankintarallia. Mökkiläisten epäonneksi ostelu on ollut lähinnä päätöntä hakuammuntaa ja lähes jokainen uusi tulija on flopannut. Järin suuria odotuksia ei voi ladata ilmaiseksi siirtyneen Liverpool-floppi Lazar Markovicin tai toissa kaudella täysin kuutamolla West Hamissa olleen Havard Nordtveitin harteille.

Turkista vajaalla parilla miljoonalla siirtynyt Ryan Babel taas on mielenkiintoisempi tapaus. Huippulupauksena yli kymmenen vuotta sitten Anfieldille saapunut hyökkääjä ei koskaan lunastanut kovia odotuksia ja seilasi heikolla menestyksellä useassa osoitteessa ennen kuin löysi henkisen kodin Besiktasista kesällä 2017. Babel osui turkkilaisseuran paidassa komeat 29 kertaa ja nousi toissa syksynä maajoukkueeseen kuuden vuoden tauon jälkeen. Kokeneen laitahyökkääjän ura Craven Cottagella on alkanut lupaavasti, sillä hän alusti kaksi osumaa tiistain tärkeässä Brighton-voitossa.

Nostaako Ryan Babel Fulhamin pois putoamiskurimuksesta? (Catherine Ivill/Getty Images)

Ikkunan lutuurihankinnasta vastasi hyvään vireeseen tammikuussa äitynyt Burnley. Seura myi pitkäaikaisen luottokolossinsa Sam Vokesin Stokeen ja sai vaihtokaupassa seitsemän miljoonan puntaa ja Peter Crouchin. Tyylikkäällä videolla tervetulleeksi toivotettu 38-vuotias honkkeli sopii kuin nenä päähän Sean Dychen suoraviivaiseen pelitapaan, jossa laitojen kautta virtaava hyökkäyspeli tuottaa runsaasti keskityspalloja vaara-alueille.

Muita maininnan arvoisia siirtoja oli dopingpannasta vapautuneen Samir Nasrin paluu Valioliigaan ja West Hamin paitaan. Vääjäämättömältä näyttävään putoamiseen valmistautuva Huddersfield yrittää ratkoa kroonisia maalinteko-ongelmia Charltonista ostetun Karlan Grantin, 21, avulla. Vajaat pari miljoonaa maksanut englantilaiskärki ehti iskeä 14 maalia Ykkösliigassa.

Muilta osin keskikastin ja häntäpään seurojen ikkuna kului lähinnä ylijäämää poistaessa. Esimerkiksi Southampton myi turhaksi käyneen Manolo Gabbiadinin takaisin Italiaan. Serie A:han suuntasi myös Cedric Soares, joka siirtyi lainalle Interiin osto-option kera. Leicesterin Vicente Iborra paineli takaisin Espanjaan ja Fulhamin ongelmatapaus Aboubakar Kamara Turkkiin. Muuten seurat lähinnä lainailivat pelaajiaan joko Englannin alemmille sarjaportaille tai pienempiin eurooppalaisiin sarjoihin.

Yksi mielenkiintoinen trendi sai jatkoa, kun Arsenalin 18-vuotias lupaus Emile Smith Rowe lähti lainalle RB Leipzigiin ja West Hamin Reece Oxford lainattiin Augsburgiin. Nuorten brittilupausten virta Bundesliigaan sai näin ollen jatkoa, vaikka Bayern Münchenin piirittämä Callum Hudson-Odoi jäikin vielä Chelseaan.

Yhteenvetona voisi todeta, että keskikastin ja häntäpään suurin voittaja oli ehdottomasti Newcastle. Ei pelkästään sen takia, että se sai Almironin vahvistamaan köykäistä hyökkäyspäätään, vaan panostuksen myötä Benitezin mahdollisesti kiinnostumaan jatkopestistä. Harakoiden ohella Crystal Palacea voi pitää selvänä voittajana Batshuayin saapumisen myötä.

Huomionarvoinen seikka oli myös myyntien vähyys. Käytännössä yksikään seura ei menettänyt avainpelaajiaan.

Brexit pelottaa?

Tammikuun ikkunan suurin huomio oli sen kuivuus. Pelaajia lähti muualle huomattavasti enemmän kuin tuli sisään ja rahaa paloi ”vain” noin 180 miljoonaa puntaa. Tästä summasta lähes kolmannes upposi Bundesliigaan lainalle jääneeseen Pulisiciin. Valioliigan mittakaavassa lähes pähkinöiltä tuntuvia yli 15 miljoonan punnan siirtoja nähtiin vain kolme – viisi jos Salan ja Wolvesin omaksi lunastaman Jonny Castron kaupat lasketaan.

Vertailun vuoksi tammikuussa 2018 rahaa paloi lähes puoli miljardia. Nettokulutus tosin taittui molemmissa ikkunoissa lähes samoihin lukemiin, kun vuosi sitten seuroista poistui muutama iso kala, esimerkiksi Barcelonaan jättisummalla vaihtanut Philippe Coutinho.

Yhtenä merkittävänä syynä siirtojen niukkuuteen on nähty Britannian sekava poliittinen tilanne, maan valmistautuessa maaliskuun 29. päivä voimaan astuvaan EU-eroon. Pääministeri Theresa Mayn EU:n kanssa neuvottelema erosopimus kaatui parlamentissa tammikuun puolivälissä ja niin sanottu kova Brexit eli sopimukseton ero näyttää jopa todennäköiseltä. Toiseksi todennäköisin vaihtoehto on tulliliitossa pysyminen, mikä takaa ainakin hetkellisesti tavaran vapaa liikkumisen, mutta Valioliigalle tämäkin vaihtoehto tuo merkittäviä haasteita.

Mayn ongelma on se, ettei hän saa minkään skenaarion taakse riittävää tukea. Menneisyydessä eläville kovan linjan brexiteereille ei kelpaa muu kuin täydellinen ero, mutta myös moni pehmeämpää eroa tai jopa Brexitin kumoamista kannattava parlamentaarikko äänesti Mayn sopimusta vastaan. Konservatiivihallituksen pohjoisirlantilaista tukipuolue DUP:ia taas hiertää erosopimuksen backstop-järjestely, joka takaa vapaan rajan Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä.

Brexitillä on luonnollisesti merkittäviä vaikutuksia Valioliigaan, joka käy omaa sotaansa kattojärjestö FA:n kanssa. Ainakin se lienee selvää, että unionin peruspilareihin kuuluva työvoiman vapaa liikkuvuus jää historiaan, mikä tekee pelaajien hankkimisesta hankalampaa. Jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, saattaa työlupien saamisesta tulla äärimmäisen hankalaa, jopa EU-kansalaisille. Ainakin nuorempia pelaajia on hankala hankkia, sillä työluvan saamiseksi pelaajalla täytyy olla riittävä määrä maaotteluita tilillään.

Vastaavasti FA haluaa kotimaistaa Valioliigaa. Kattojärjestö ehdotti uutta Homegrown-sääntöä, joka nostaisi brittiakatemioissa varttuneiden pelaajien minimimäärän nykyisestä kahdeksasta kahteentoista. Valioliigalta tuli ehdotukselle täystyrmäys. Sarja haluaa arvatenkin säilyttää asemansa Euroopan suurimpana talousmahtina kansallisten sarjojen saralla, mikä tarkoittaa luonnollisesti parhaiden pelaajien naaraamista. Jos rekrytoinnista tehdään hankalaa, näkyy Brexit ennen pitkää pelaajien tasossa ja sitä kautta sarjan tuloissa.

Valioliiga julkaisi marraskuussa oman Brexit-lausuntonsa, jossa se toivoi, että EU-ero ei heikentäisi sarjan asemaa kansainvälisten pelaajasiirtojen saralla. Lausunnossaan sarja kertoi keräävänsä valtiolle yli kolmen miljardin veropotin ja työllistävänsä täyspäiväisesti yli 12 000 ihmistä.

On siis mahdollista, että seurat eivät uskaltaneet tehdä mittavia hankintoja sekavassa poliittisessa tilanteessa, jossa koko maan tulevaisuus on pahasti auki. Kansainvälinen valuuttajärjestö IMF arvioi kovan brexitin kutistavan brittien bruttokansantuotetta noin kuusi prosenttia, jotkut ovat arvioineet sopimuksettoman eron syövän BKT:a kymmenessä vuodessa jopa kymmenellä prosentilla. Merkittävä tulojen vähentyminen tulisi näkymään paikallisten vähentyneenä kulutusvoimana, joka on jo nyt pahasti pöhöttyneessä Valioliigassa kalliiden ottelulippujen myötä äärimmillään. Jos soppaan lisätään matkailun vaikeutuminen, tulevat Valioliigaseurojen tulot putoamaan pelipäivämyyntien osalta merkittävästi.

Tammikuun siirtoikkunaa voi sitä kautta pitää oivana esimerkkinä siitä, ettei miljoonissa kylpevä Valioliiga ole muusta yhteiskunnasta erillinen saareke. Brexit osuu tavalliseen kuluttajaan maasturilla ajelevaa futarimiljonääriä enemmän, mutta epävarmuus ajaa myös Valioliigaseuroja ahtaalle.

Lähteet: Transfermarkt, IMF, Foreign Policy, premierleague.com

Kansikuva: Clive Rose/Getty Images