Raskaasti alisuorittanut West Ham United teki odotetun ratkaisun vapauttaessaan Slaven Bilicin tehtävistään. Reippaat kaksi kautta Hammersia johtaneen kroaatin korvaaja ei kuitenkaan herättänyt suurempia riemunkiljahduksia. Onko loppukauden kattavalla sopimuksella palkattu David Moyes kuitenkaan niin huono manageri, mitä hänen saamansa kritiikki antaa ymmärtää?
On tietyllä tapaa surullista, miten erinomaisesta managerista on leivottu lähestulkoon huumorihahmo. Moyesin nimityksen jälkeen Twitter alkoi täyttyä miestä pilkkaavista memeistä ja #Valioliiga hashtagin takana osa arveli West Hamin putoavan sarjaporrasta alemmas. Jonnet eivät välttämättä muista, mutta vielä vuosikymmenen alussa Moyesia pidettiin erittäin suuressa arvossa ympäri sumujen saarta.
Pelaajana Glasgow’ssa vuonna 1963 syntynyt Moyes teki keskinkertaisen uran keskuspuolustajana. Skotin tilille ei maaotteluita kertynyt, mutta muun muassa suurseura Celticin paidan Moyes sai 1980-luvun alussa pukea päällensä reippaat parikymmentä kertaa. Synnyinkaupungista Moyesin ura jatkui rajan taakse Englantiin, jossa hän pelasi alemmilla sarjatasoilla Cambridgessä, Bristol Cityssä ja Shewsburyssä. Valmentamisen Moyes aloitti pelatessaan 80-luvun lopussa Shewsburyssa.
Shewsburystä topparin matka jatkui takaisin Skotlantiin, jossa Moyes vietti kolme vuotta ennen siirtymistään Preston North Endin riveihin vuonna 1993. Liljanvalkoisten riveissä Moyes pelasi lopulta 143 ottelua ja rakensi samalla valmentajauraansa Englannin rikkaan jalkapallohistorian ensimmäisen mestarin organisaatiossa.
Moyesin kerrotaan valmistautuneen tulevaan manageriuraansa lähes koko pelaajauran ajan. Unelma kävi toteen, kun 2.divisioonan (nykyään League One) putoamistaistossa ollut Preston tarjosi 34-vuotiaalle apulaismanagerilleen sauman näyttää kykynsä tammikuussa 1998. Skotti nosti ryhmän kuilun partaalta ja johdatti Prestonin kaksi vuotta myöhemmin 1.divisioonaan (Championship). Seuraavalla kaudella Moyes vei piskuisen North Endin Valioliigan porteille asti, mutta yllättäjä taipui Boltonille nousukarsintafinaalissa.
Moyes teki loistavaa työtä Evertonissa, moni tuntuu unohtaneen sen
Alle nelikymppinen managerilupaus sai huipputarjouksen maaliskuussa 2002, kun putoamistaistossa rypenyt Everton tarjosi Moyesille managerin pestiä. Skotti ei luonnollisesti epäröinyt ja nosti perinteikkään liverpoolilaisseuran pois putoamiskurimuksesta.
Seuraavalla kaudella Moyes siivitti Merseysiden siniset erinomaiseen lentoon. Edelliskaudella 15. sijoittunut joukkue paransi nuoren luotsin ensimmäisellä täydellä kaudella 16 pistettä ja nappasi komeasti 7. sijan. Samaisella kaudella 2002-03 Moyes nosti muuan 16-vuotiaan Wayne Rooney seuran akatemiasta.
Kausi 2003-04 oli vaikea ja 17. sijoittunut Everton vältti täpärästi putoamisen. Toffeiden seurajohto kuitenkin uskoi Moyesiin, joka palkitsi luottamuksen johdattamalla Evertonin seuraavalla kaudella peräti neljänneksi. Huippukauden päätteeksi Moyes pokkasi uransa toisen LMA:n (League Managers Association) jakaman vuoden managerin pystin. Kyseisen kunnian Moyes on saanut uransa aikana kolmesti, mikä oikeuttaa toiseen sijaan neljästi tittelin pokanneen Sir Alex Fergusonin takana. Moyesin taakse jää muun muassa kahdesti palkinnon voittanut Arsene Wenger.
Moyesin komea ura Evertonin peräsimessä kesti lopulta reippaat 11 vuotta. Tuona aikana glasgow’lainen nosti Evertonin alemmasta keskikastista ylemmän keskikastin vakiokasvoksi. Yhteensä 11 täyden kauden aikana Moyes jäi kärkikymmenikön ulkopuolelle vain kahdesti. Moyesin aikaa edeltävän 11 kauden aikana Everton nähtiin sarjataulukon paremmalla puolella vain kertaalleen, joten Goodison Parkilla voidaan olla skotille aidosti kiitollisia, sillä hän vei seuraa selvästi eteenpäin.
Suuren ja mahtavan Manchester Unitedin kutsuessa, on tarjouksesta vaikea kieltäytyä. Eikä Moyesin nimityksen aikaan vuonna 2013 kuulunut suurempia soraääniä, nimittäin erinomaista työtä Merseysidellä tehnyt skotti oli tiettävästi maanmiehensä Sir Alex Fergusonin valitsema seuraaja. Legendaarisen punanenän saappaat olivat luonnollisesti mahdottomat täyttää, mutta Moyesilla ei tuntunut olevan missään vaiheessa havaintoa, miten Manchester Unitedin kaltaista huippujoukkuetta pitäisi johtaa.
Moyesin puolustukseksi täytyy sanoa hänen perineen vanhentuneen joukkueen. Rio Ferdinand, Robin Van Persie, Nemanja Vidic, Patrice Evra ja kumppanit olivat aikansa ehdottomia huippupelaajia, mutta Moyesin tullessa Unelmien teatteriin kaikki yli 30-vuotiaita. Joka tapauksessa Moyes oli raskaamman puoleinen floppi Old Traffordilla, eikä hän kestänyt edes debyyttikauden loppuun saakka. Juuri vihkoon mennyt ManU-pesti tärväsi Moyesin maineen.
Puolen vuoden sapatin jälkeen Real Sociedad veti ässän hihasta nimittämällä Moyesin luotsikseen marraskuussa 2014. Baskimaassa Moyes jopa kaatoi suuren ja mahtavan Barcelonan, mutta ei pistänyt liiemmin tikkua ristiin integroituakseen espanjalaiseen kulttuuriin – ei kentällä eikä sen ulkopuolella. Marraskuussa 2015 Erreala vapautti Moyesin tehtävästään.
Moyes ehti ottaa happea reippaat puoli vuotta, kunnes Sunderland palkkasi kokeneen luotsin peräsimeensä kesällä 2016. Kausi ei ollut menestys, sillä kuten varmasti kaikki Valioliigan ystävät muistavat, putosi monta luotia väistänyt Sunderland – vihdoin ja viimein – sarjaporrasta alemmas, jonka seurauksena Moyes erosi pestistään.
Valon stadionilla Moyes ei onnistunut, mutta olisi väärin sysätä putoaminen skotin piikkiin. Moyes ei saanut pahasti velkaantuneelta ja surkeasti johdetulta seuralta liiemmin pelimerkkejä, eikä planeetalta löydy montaa manageria, joka olisi pitänyt heikon joukkueen sarjassa. Tammikuussa, kun joukkuetta olisi pitänyt vahvistaa, joutui Moyes tyytymään lähinnä parasta ennen -päiväyksen ohittaneisiin entisiin Everton-pelaajiinsa.
David Moyes teki fantastista työtä Evertonissa. Muun muassa Wayne Rooneyn ura lähti lentoon skotin alaisuudessa. (Mike Hewitt/Getty Images)
West Ham on Moyesin viimeinen sauma
Managerina David Moyes ei ole järin seksikäs nimi ja Hammers-faneille on täysi oikeus olla tuohtunut Moyesin nimitykseen. Kevääseen 2013 päättyneen Everton-pestin jälkeen kokeneen managerin työskentely ei ole vakuuttanut, eikä Moyes ole onnistunut ManU:ssa, Sociedadissa eikä Sunderlandissa.
West Hamin ja Moyesin suhteen voi nähdä yhtä aikaa uhkana ja mahdollisuutena. Itälontoolaiset halusivat tehdä asioita eri tavalla ja siitä syystä Bilic sai jatkaa näinkin pitkään, vaikka kroaatin olisi voinut potkia jo kesällä. Bilicin ongelmaksi koitui taktinen kyvyttömyys, joka olisi mahdollistanut kurssin kääntämisen. Intohimoinen ja suorapuheinen luotsi on hyvä luomaan henkeä, mutta taktisesti Bilic ei pystynyt puhaltamaan eloa pahasti tuuliajolla olleeseen ryhmään.
Moyes taas tuo Hammersin peliin struktuuria ja juuri sitä West Ham tällä hetkellä kaipaa. Valmennustyyliltään Moyes edustaa pragmaattisempaa koulukuntaa, jonka vahvuus on leipoa menestystä käytössä olevasta materiaalista. Skotti sanoi jo Hammersin mediatiimille antamassaan haastattelussa aikomuksestaan muovata joukkueesta kurinalainen ja organisoitu paketti. Haastetta Moyesilla piisaa, sillä 18. majaileva West Ham on päästänyt eniten maaleja koko sarjassa, peräti 23 kappaletta.
Oman haasteensa tuo myös Hammersin surkea kotikenttä. Muutto 60 000 -paikkaiselle Olympiastadionille Stratfordin massiivista ilmeen kohotusta saaneeseen kaupunginosaan piti nostaa Hammers uudelle tasolle ja suurten aidoksi haastajaksi.
Seura tuntuu menettäneen sielunsa muutettuaan tunnelmalliselta ja kerrostalojen keskellä sijainneelta Upton Parkilta Lontoon Olympiastadionille, jossa ei monien mielestä pitäisi pelata edes jalkapalloa. Kesäolympialaisten 2012 päänäyttämö on akustisesti epäonnistunut yleisurheilustadion, jonne West Ham ei ole saanut luotua minkäänlaista tunnelmaa. Jopa kylmiä väreitä Bolyen Groundilla aiheuttanut Forever Blowing Bubbles -kappale kajahtaa vaisusti. Melankolisuutta on tuottanut myös itse joukkue, joka on hävinnyt Olympiastadionilla enemmän kuin voittanut. Joka tapauksessa Hammers on ottanut paikkansa Valioliigan heikoimman tunnelman tarjoavana kotijoukkueena.
Hammers-kannattajille Moyes voi tuntua askeleelta taaksepäin, mutta rehellisyyden nimissä markkinoilla ei ollut liiemmin tarjontaa. Haluaisiko esimerkiksi Marco Silva jättää hyvään lentoon saamansa Watfordin siirtyäkseen turvaamaan tuuliajolla olevan Hammersin sarjapaikkaa. Tuskin. Vapaana olevista huippuluotseista Carlo Ancelotti on täysin utopistinen vaihtoehto, eikä ylihyökkäävän jalkapallon ystävänä kunnostautunut Thomas Tuchel luultavasti olisi paras vaihtoehto kasaamaan levällään olevaa palapeliä.
West Hamin johtoporras korosti tiedotteessaan halunneensa puikkoihin kokeneen luotsin. Sitä David Moyes 498 Valioliigaottelun kokemuksella edustaa. Riskit Moyesin suhteen ovat muutenkin melko pienet. Hammers tuskin tulee kyseisellä materiaalilla tippumaan ja jos homma ei toimi toivotulla tavalla, voi johtoporras kartoittaa uutta manageria jo hyvissä ajoin, sillä Moyesin pätkäsopimus kattaa ainoastaan tämän kauden.
Luotsille itselleen tarjoukseen tarttuminen oli täydellinen no-brainer. Sunderland-eron jälkeen Moyesin perässä tuskin on ollut seuroja jonoksi asti. Vaikka West Ham on sekaisin, on ryhmässä runsaasti laatua. Moyesin haasteena on nostaa pelaajat omalla tasolleen. Esimerkiksi Winston Reid ja Jose Fonte kuuluivat aiemmin sarjan eliittitoppareihin, mutta Olympiastadionin nurmella kumpikaan ei tunnu enää muistavan, miten jalkapallossa pitäisi puolustaa. Kesän ennätysostos Marko Arnautovic on ollut surkea ja parin viikon takaisessa Brighton-ottelussa itävaltalainen hölkkäsi vaihtoon buuausten saattelemana. Kippari Mark Noble on ollut alkukauden täysin tuuliajolla ja alisuorittajien listaa voisi jatkaa useammalla nimellä.
Kyntämisestä huolimatta Hammers on täynnä hyviä pelaajia. Esimerkiksi Manuel Lanzini tai Pedro Obiang ovat erinomaisia keskikenttäpelaajia. Kärjestä löytyy variaatioita Andy Carrollin ja Javier Hernandezin myötä. Maalia vartioi edelleen huipputorjujaksi laskettava Joe Hart, joka on päästetyistä maaleista huolimatta ollut West Hamin alkukauden parhaita pelaajia.
Huippujoukkueen manageri Moyes ei ole, sen hän todisti Old Traffordille. Hänen saamansa kritiikki ja iva on kuitenkin monin paikoin ylitse ampuvaa. Everton-aikoina suurta arvostusta nauttineella luotsilla on nyt viimeinen oljenkorsi hiljentää kriitikkonsa ja osoittaa olevansa edelleen hyvä manageri.
Jos skotin taidot ovat vielä tallessa, on hän erinomainen valmentaja West Hamille. Kokemusta Moyesilta löytyy, mutta ikää hänellä on siltikin vasta 54 vuotta, joten ura huipulla voi jatkua vielä reippaat kymmenen vuotta. Itä-Lontoossa tulosta pitäisi kuitenkin tulla. Jos Moyes nyt epäonnistuu, voi hän unohtaa uransa Valioliigamanagerina.
Kansikuva: Stu Forster/Getty Images