Veikkausliiga-kausi on potkaistu vauhdilla käyntiin. Voit seurata parasta kotimaista jalkapalloa Ruutu+ -palvelun kautta.Kotimainen futiskausi on täydessä vauhdissa – katso pelit ilmaiseksi
Lupaavasta jalkapalloilijasta tähdeksi tai edes hyväksi aikuispelaajaksi on pitkä matka, kysykää vaikka Lauri Dalla Vallelta. Kaikista lupauksista ei luonnollisesti tule yhtikäs mitään. Osan ura tyssää loukkaantumisiin, osalla loppuu motivaatio ja joillakin ei vaan yksinkertaisesti riitä. Tässä on lista kymmenestä suomalaisesta lahjakkuudesta, jotka ovat kadonneet kartalta huomattavasti aiemmin, mitä potentiaali olisi antanut myöden.
10. Patrick O’Shaughnessy
Aikanaan FC Hongan kivikovan 1993 syntyneiden ikäluokan kärkinimiin kuulunut Patrick O’Shaughnessy oli vielä muutama vuosi sitten lupaava laitapuolustaja. Kaikki poikamaajoukkueet läpi kolunnut laitapakki siirtyi aikanaan Hongasta HJK:n junioreihin, josta tie vei Myllykoskelle ja Veikkausliiga-kentille. Pääsarjapelejä O’Shaughnessylle kertyi 48 ja U21-maajoukkuetta mies edusti 10 kertaa, mutta sitten loppui ilmeisesti motivaatio ja suomalais-irlantilainen puolustaja on pelannut alemmissa sarjoissa vuodesta 2015 lähtien. Tänä kesänä O’Shaughnessy edustaa Kolmosessa pelaavaa Nurmijärven Jalkapalloseuraa. Ex-lupauksen vuotta nuorempi pikkuveli Daniel pelaa myös jalkapalloa, topparina Englannin Kakkosliigan Cheltenhamissa.
9. Jarkko Värttö
Espoolaisen jalkapallokoulun kasvatti Jarkko Värttö oli 1989 syntyneiden ikäluokan kovimpia puolustajalupauksia. Oikean pakin tontilla viihtynyt Värttö nousi miesten peleihin Grankulla IFK:sta, josta matka jatkui Honkaan vuonna 2009 ja siitä Lahteen vuotta myöhemmin. Veikkausliiga-urallaan puolustaja operoi kiitettävät 88 pääsarjapeliä ja miehen viimeisin osoite oli IFK Mariehamn, jossa ura päättyi vuonna 2014, vain 25-vuotiaana. Potentiaalista maajoukkuepelaajaa Suomifutis ei Värtössä menettänyt, mutta laadukkaan Veikkausliiga-pelaajan kylläkin.
8. Emerik Grönroos
Vuonna 1994 syntynyt keskikenttämies on HJK:n juniorimyllyn kasvatti, josta povattiin huippupeluria. Kuten niin monen muunkin, myös poikamaajoukkueiden vakiokasvona tutuksi tulleen Emerik Grönroosin tie Klubin edustukseen oli tukossa. Näin ollen parin Klubi 04:ssa vietetyn kauden jälkeen Grönroos lainattiin MYPA:n ja KTP:n, mutta ura ei lähtenyt lentoon pitkälti loukkaantumisten johdosta. Konehuoneessa viihtynyt nuorukainen haki vauhtia Kakkosen KäPa:sta ja sai viime kaudeksi sopimuksen Ykköstä pelanneeseen EIF:n, mutta vain neljä peliä kunnossa pysynyt ex-lupaus päästettiin vapaaksi, eikä Grönroosilla ole ainakaan tällä hetkellä seuraa.
7. Juho Lehtonen
Rauman superlupaus oli vielä 2010-luvun alussa yksi Suomen kuumimpia hyökkääjälupauksia, mutta viimeinen askel huipulle jäi lopulta ottamatta. Vuonna 1992 syntynyt Juho Lehtonen valittiin Vuoden Poikapelaajaksi 2008 ja mies debytoi Ykkösessä PoPan riveissä jo 17-vuotiaana. Teini-ikäinen kärki teki Ykkösessä kahdella kaudella 20 maalia, josta matka jatkui Turun Palloseuraan. Läpimurtoa Veikkausliigassa ei lahjoista huolimatta kuitenkaan nähty. Alle 21-vuotiaidenkin maajoukkueeseen kuulunut kärki yritti vielä vuonna 2015 Kotkassa, mutta tuloksena oli vain kolme osumaa. Viime kaudeksi Lehtonen palasi Poriin, mutta homma ei toiminut enää edes Ykkösessä, jossa syntyi vaivaiset kaksi maalia Jazz-paidassa. Viimeisimmistä käänteistä Lehtosen uralla ei ole varmuutta, sillä miehellä ei tällä hetkellä ole seuraa.
6. Juha Tuomi
Vuonna 1989 syntynyt Juha Tuomi on monen muun lahtelaisfutaajan tavoin perinteikkään Lahden Reippaan kasvatti. Tuomen kovasta potentiaalista kertoo se, että mies debytoi Veikkausliigassa vasta 19-vuotiaana, mikä on todella nuori ikä maalivahdille. Seuraavat viisi kautta Tuomi oli välillä Lahden ykköstorjuja ja välillä penkillä, otteluita kertyi lopulta 85. Kaudeksi 2014 torjuja siirtyi FC Hämeenlinnaan, mutta päätyi muutaman pelin jälkeen lopettamaan uransa 25-vuotiaana, koska halusi panostaa siviilitöihin.
5. Jermu Gustafsson
Turusta kotoisin oleva Jermu Gustafsson oli aikanaan Suomen kovimpia topparilupauksia ja vuonna 1986 syntynyt puolustaja toimittikin kapteenin virkaa alle 17-vuotiaiden MM-kisoissa, jotka pelattiin Suomessa. Myöhemmin Interin kasvatti nousi odotetusti seuransa edustusmiehistöön ja pääsi juhlimaan Veikkausliigan mestaruutta kaudella 2008. Turkulaisen pääsarjaura päättyi lopulta vain kaksi vuotta myöhemmin, 24-vuotiaana, pitkälti sitkeiden polvivammojen takia. Lopettamisen jälkeen Gustafsson kouluttautui fysioterapeutiksi ja mies toimikin entisen seuransa fysiona kaudella 2014.
4. Jaakko Lepola
Yksi Hongan lukuisista huippulupauksista debytoi Veikkausliigassa jo 17-vuotiaana. Yli 50 poikien maaottelua pelannut Jaakko Lepola nousi nopeasti Mika Lehkosuon nuorekkaan joukkueen runkopelaajaksi ja nuorukainen palkittiin Palloliiton toimesta Lupaavana nuorena pelaajana vuonna 2008. Neljän Hongan edustusmiehistössä vietetyn kauden jälkeen monipuolinen keskikenttämies lähti hakemaan uralleen nostetta FC Lahden riveistä. Visiitti Suomen Chicagossa oli kuitenkin pannukakku, eikä Lepola meinannut millään mahtua Kuhnureiden avaukseen, miehen kärsittyä erinäisistä vammoista läpi kauden. 22-vuotiaana pääsarjauransa päättänyt Lepola pelaili seuraavan kauden Gnistanissa Kakkosta ja kauden 2014 Someron Voimassa Kakkosta, mutta tuon kauden jälkeen entinen huippulupaus ei tiettävästi ole Vihreälle veralla virallisten pelien muodossa astunut.
Jaakko Lepola nousi nuorena Hongan liigajoukkueeseen, mutta loukkaantumiset söivät lopulta lupaavan uran. (AOP)
3. Jusu Karvonen
Ilveksen nosteesta ja TamU:n mestaruuksista huolimatta Tampere on ollut äärimmäisen surullinen futiskaupunki, mitä tulee pelaajien kasvatukseen. Toni Kallion jälkeen seuraavaa tamperelaista maajoukkuefutaajaa odotettiin vuonna 1993 syntyneestä Jusu Karvosesta, joka debytoi Veikkausliigassa 16-vuotiaana. Ilves-kasvatin tie vei jo seuraavana kesänä Italiaan ja Serie C:n Tarantoon. Kaksi Italiassa vietettyä vuotta eivät kuitenkaan tuoneet lupaavan keskikenttämiehen uralle nostetta, päinvastoin. Saapasmaasta paluun jälkeen treenaaminen ei maistunut ja Karvonen turposi yli huippu-urheilijan mittojen. Vuodesta 2012 asti mies on pelannut Kakkosta ensin Ilveksessä ja sitten TPV:ssä. Nykyään Karvonen toimii valmentajana jälkimmäisen seuran riveissä.
2. Juuso Simpanen
Vantaalaisen Tikkurilan Palloseuran kasvatti Juuso Simpanen siirtyi FC Honkaan vuonna 2008 ja nousi lopullisesti Bana Lehkosuon luottomieheksi kaudella 2010. Keskikentän keskustassa peliä rytmittänyt Simpanen oli Hongan hahmoja, kunnes siirtyi kovassa nosteessa olleeseen SJK:n riveihin kaudeksi 2013. Vuonna 1991 syntynyt keskikenttämies ei kuitenkaan kotiutunut Seinäjoelle ja sopimus purettiin jo heinäkuussa, jolloin päättyi myös Simpasen futisura. Sittemmin ex-lupaus on niittänyt mainetta vegaanista ruokavaliota noudattavana ultrajuoksijana, jonka edesottamuksia voi seurata miehen YouTube-Vlogista.
1. Johannes Westö
Kirjailija Kjell Westön veljenpoika jää historiaan yhtenä lahjakkaimmista 1990-luvulla syntyneistä suomalaisfutaajista. Vuonna 1991 syntynyt Johannes Westö oli heittämällä kovempi talentti kuin saman ikäinen Alexander Ring, jonka kanssa Westö pelasi joukkuekaverina HJK:ssa. Klubin kivikovan miehistön avaukseen vain 19-vuotiaana murtautunut hyökkäävä keskikenttämies totesi vuonna 2010, ettei kiinnostusta panostaa jalkapallo-uraan ole. Westö pakkasi rinkkansa ja lähti reppureissaamaan Aasiaan, jonka lisäksi entinen huippulupaus on opiskellut Helsingin Yliopistossa filosofiaa ja tehnyt jonkin verran keikkaa muusikkona. Ei liene suuri vääryys väittää, että Huuhkajat menetti Westössä hyvin todennäköisen avauskokoonpanon pelaajan.
Kansikuva: Aleksandar Djorovic / All Over Press