Viimeisessä Liiga-ennakossa esitellään hallitseva Suomen mestari Oulun Kärpät, joka on kokenut isoja muutoksia, mutta se ei ole vienyt joukkueelta suurimman ennakkosuosikin viittaa.
Tärkeintä on muistaa, että Lauri Marjamäki on vielä tälläkin kaudella Oulussa. Hän aloittaa viimeisen vuotensa Kärppien käskyttäjänä, minkä jälkeen ”Late” hyppää maajoukkueen remmiin. Marjamäki on yksi Euroopan parhaimmista valmentajista ja se on näkynyt Oulussa: hän on ollut Kärpissä kaksi kautta ja molemmat sesongit ovat päättyneet mestaruuteen.
Viime kaudella joukkueessa riitti kovan luokan pelaajia, jotka alisuoriutuivat, mutta Marjamäki jalosti uusia vastuunkantajia ja lopputuloksen kaikki tietävätkin. Tällä kaudella Kärpät on hyvin erilainen, sillä ulkomaalaispelaajia ei ole enää kuin kaksi kappaletta ja heidänkin tasonsa on tiedossa. Kärpät on myös satsannut vanhojen sijaan nuoriin hankintoihin, joiden odotetaan tekevän ”donskoit” ja nousevan Liigan kärkipelaajiin.
Marjamäki tietää, miten toimia tällaisten pelaajien kanssa ja kaiken lisäksi hankinnat ovat ”Latelle” ennestään tuttuja, joten yhtälö on suorastaan herkullinen.
Kärpät on myös täynnä kokemusta, mitä aina vaaditaan, joten tulevalle Liiga-kaudelle ei voi asettaa kuin yhden todellisen mestarisuosikin: Oulun Kärpät.
Vahva, kokenut ja taitava
Oululaisten alakerta on kadehdittavan hyvä, sillä heikkouksia on vaikea löytää. Maalivahtiosastolla häärii tällä hetkellä kolme veskaria, joihin kaikkiin voi luottaa: Iiro Tarkki, Sami Aittokallio ja Niko Hovinen. Ainut miinus on siinä, että kaikkien tilanne on vielä hieman auki, sillä Hovinen on matkassa määräaikaisella sopimuksella, Tarkki on loukkaantuneena ja Aittokalliolla on sopimus myös Colorado Avalancheen.
Upeasti CHL:ssä esiintynyt Aittokallio aloittaa kautensa Suomessa ja pelaa Oulussa todennäköisesti koko vuoden, mutta NHL-sopimuksen myötä päätösoikeus on Coloradolla, minkä vuoksi kukaan ei voi olla satavarma hänen pestinsä pituudesta. Joka tapauksessa Kärpillä on upea maalivahtitilanne eikä sillä saralla joukkue tule kärsimään ongelmista.
Sama koskee pakistoa, joka on täyttä rautaa. Ilman loukkaantumisia Kärpillä on sarjan paras alakerta paperilla, sillä joukossa on nuoruutta, kokemusta, taitoa, fyysisyyttä ja oman pään taitajia.
Kokenutta osastoa johtavat Arto Laatikainen, Lasse Kukkonen ja Adam Masuhr. Kukkonen ja Laatikainen olivat viime vuonna sarjan parhaimpia puolustajia ja Masuhr on tunnetusti sarjan parhaimpia viivamiehiä.
Nuorisosta nousevat esiin Markus Nutivaara ja Jani Hakanpää. Kesällä NHL-varauksen saanut ja viime kevään suuryllättäjä Nutivaara jatkanee siitä, mihin hän jäi ja pelaa taatusti upean vuoden. Hakanpää on puolestaan kivitalon kokoinen järkäle, joka on myös monipuolinen tapaus. Hän on Marjamäen Espoon tuttuja ja häneltä odotetaan seuraavaa kehityspykälää parin keskinkertaisen AHL-vuoden jälkeen.
Kuudennesta paikasta taistelevat Atte Pentikäinen ja Mikko Niemelä. Molemmat hoitavat puolustuspelin mallikkaasti ja tyytyvät siihen.
Oululaisten alakerta on lähes täydellinen, eikä yksikään joukkue pärjää vertailussa sille.
Valinnanvaraa löytyy
Julius Junttila taistelee jälleen kultakypärästä. (AOP)
Viime kausina Kärppien menestys on perustunut kaikkien kentällisten toimivuuteen. Viime keväänäkin Oulussa oli kasassa neljä kiekollisesti pätevää kenttää, joista nelosketju hoiti telaosaston roolin mallikkaasti. Tänä vuonna sama laulu näyttäisi jatkuvan, sillä Marjamäellä on käytössään iso määrä laatupelaajia.
Näistä pelaajista monet ovat nuoria – eteenpäin pyrkiviä – pelaajia, joiden koko potentiaalia ei ole vielä ulosmitattu. Normaalisti tällainen aiheuttaisi kysymysmerkkejä ilmoille, muttei tässä tapauksessa, kun on kyseessä Kärpät ja Marjamäki.
Nuoriso-osastoa koulii muutamat kokeneet jyrät, joille on asetettu myös isot tulosvastuut. Ivan Huml, Mika Pyörälä ja Esa Pirnes kuuluvat tähän kategoriaan. Mika Niemi ja Julius Junttila ovat puolestaan nuorempaa koulukuntaa, mutta heiltä löytyy jo kokemusta ja heille on annettu suurin rooli.
Räjähtävällä nopeudella operoiva Junttila oli jo viime kaudella Joonas Donskoin ja Joonas Kemppaisen kanssa ilmiliekeissä ja hän oli ainut kolmikosta, joka jäi Suomeen. Junttilalla on elämänsä tilaisuus napata ykköspyssyn rooli Kärpissä ja hän todennäköisesti myös sen paikan ottaa. Samaa roolia on tarjolla Niemelle, joka iski viime vuonna Ässissä peräti 46 tehopistettä. Pelinrakentaja Niemi on Liigan parhaimpia senttereitä, jos taso vain pysyy samana.
Jo pelkästään tämä viisikko tekee oululaisista pelottavan kovan, vaikka nuoriso-osasto on vielä esittelemättä. Lista on vakuuttava: Sebastian Aho, Jesse Puljujärvi, Miro Aaltonen, Juuso Ikonen, Antti Kalapudas ja Saku Mäenlanen. Jokaisen potentiaali on korkeammalla kuin Liigassa, mutta ketkä ovat valmiita seuraavan kehitysaskeleen ottoon?
Aaltonen ja Ikonen ovat pelanneet jo pitkään Liigassa, vaikka ikää on vielä vähän. He ovat jo hyviä pelimiehiä, mutta nyt pitäisi tapahtua murtautuminen sarjan kärkipelaajiin. Etenkin Aaltosen ympärillä leijuu isot odotukset, sillä tämä huipputaitava nuorukainen iski jo viime kaudella 37 tehopistettä.
Puljujärvi, Aho, Kalapudas ja Mäenalanen ovat puolestaan hieman erilaisessa tilanteessa. 18-vuotias Aho on jo kokonaisvaltainen pelaaja, joka tunnetusti ratkaisi viime kaudella mestaruuden Ouluun. Hän on valmis ottamaan isompaa roolia ja tällä kaudella Ahon pistemäärät tulevat taatusti olemaan eri lukemissa. Teinitähti Puljujärvi on hieman hankalampi tapaus, sillä potentiaali olisi jo hirmutehoihin, mutta ailahtelevat otteet saattavat rajoittaa peliaikaa. Hän on kuitenkin aina vaarallinen ja iskee todennäköisesti jo nyt kelpo tehot Liigassa.
Mäenalanen on puolestaan hakenut pari kautta paikkaansa Liigasta, mutta tuloksetta. Nuorten MM-kisojen maalipörssin voittaja olisi pienemmissä seuroissa lähes kärkikenttien nimi, mutta Kärpissä rooli jää pieneksi eikä nuorukaisen läpimurto ole nytkään lähellä. Sama ongelma koskee Kalaputaata, jolle ei juuri löydy ruutua Kärpistä.
Huikean hyökkäyspotentiaalin lisäksi Kärpillä on myös alakenttien erikoismiehet valmiina, kun Juho Keränen ja Simon Suoranta jatkavat Oulussa.
Kärppähyökkäyksen ainut miinus voi olla myös vahvuus: kaikille pelaajille ei ole luvassa tarpeeksi isoa roolia, mikä ei kaikille sovi, mutta kolikolla on kääntöpuolensa, eli Kärpillä voi olla myös kasassa neljä tehokasta kentällistä. Uhkakuvat ovat hyvin pieniä eikä Kärpillä pitäisi olla tälläkään saralla ongelmia.
Arvio: sija 1
Kärpille ei löydy tänäkään vuonna pysäyttäjää, sillä joukkue on Liigan paras jokaisella sektorilla. Loukkaantumiset eivät joukkuetta kaada, sillä uusia vastuunkantajia on aina tarjolla.