Superpesiskausi käynnistyi miesten osalta sunnuntaina 10.5. viiden ottelun kierroksella ja naisten osalta startti tapahtui päivää aiemmin lauantaina yhden ottelun voimin. Ennen kaikkea pesäpalloväen suusta kuului ennen kauden alkua puhuttavan kaikkien aikojen pesiskaudesta, ja myös lajiin vannoutuneet odottivat tutun kesäisen lajin alkua vähintään yhtä paljon kuin kesän ensimmäisiä jäätelötötteröitä.
Miksi avauskierroksen otteluita näki vain paikan päällä?
Pesäpalloliitolla oli käsissään loistavat työvälineet ennen kauden alkua. Viime kaudella positiivista palautetta ja kohtuullisia katsojalukuja keränneet Nelonen Pro -lähetykset tulisivat jatkumaan myös tulevana kesänä. Mikä hienointa, suoria lähetyksiä olisi luvassa tuplaten edelliseen kesään verrattuna. Siksi oli täysin käsittämätöntä, että avauskierroksen aamuna selatessani ohjelmatietoja pesäpallo loisti poissaolollaan.
Sen sijaan Nelosella oli tarjolla Liigan seitsemännen finaalin uusintaa sekä naisten rantalentopallon World Tourin finaali- sekä pronssiottelu Fuzhousta. Myös paljon katsojia vetävät Leijonien MM-ottelut olivat kahden päivän tauolla. Suoraan sanottuna avauskierroksen televisioinnin puuttumiselle ei ole järkeviä syitä.
Ajoissa aloitetulla, hyvin suunnitellulla kohderyhmälle targetoidulla sisältömarkkinoinnilla Superpesiksen, Pesäpalloliiton ja sarjaan kuuluvien joukkueiden sekä olennaisten medioiden sivuilla lähetyksen kulut olisi saatu inhimillistettyä uusien kanavapakettien tilauksen määrällä. Itse olisin krapulapäissäni ollut valmis tilaamaan paketin puoleksi vuodeksi, mutta jätin tilauksen silloin pettyneenä väliin. Ja jos Nelonen olisi halunnut kattaa kaikki lähetyksen kulut, olisi Superpesiksen ehdottomasti pitänyt lähteä mukaan tukemaan kauden avausta.
Ja jos avausviikolla ei haluttu lähettää kahta ottelua, niin miksi valinta kohdistui perjantain 15.5. pelattuun kierrokseen ja sen ainoaan otteluun Seinäjoki-Koskenkorva? Kovin into kauden avausta kohtaan ja sitä myöten myös kovin into televisiolähetyksiin oli jo laantunut perjantaihin mennessä.
Toinen kritiikki menee lähetettävien otteluiden määrälle. Yksi peli per viikko -tahti on aivan liian vähän, mikäli pesäpallon kiinnostavuutta aiotaan tosissaan nostaa. Määrän pitäisi olla heti kauden alusta vähintään kaksi, ja kesän edetessä määrän voisi jopa tuplata verkkolähetysten avulla. Ei kaikkien otteluiden tarvitse olla raskaasti tuotettuja lähetyksiä, joskus jopa aavistuksen verran suttuinen kahden kameran verkkolähetys on riittävä kipinä pesäpallon seuraamiseen.
Alustojen puutteesta näkyvyyden vähyys ei voi johtua. ISTV näyttää kaikki Veikkausliiga-ottelut, VeikkausTV voisi myös halutessaan toteuttaa verkkolähetyksiä. Myös Yle näyttää tällä hetkellä paljon kotimaisia palloilulajeja suorana ja näyttäisi varmasti mielellään Urheiluviikonlopun osana ainakin satunnaisia lähetyksiä. Ja sitten ovat vielä toki ulkomaiset vedonlyöntiyhtiöt, mutta siitähän ei saa puhua. Liitto voisi myös lähettää otteluita yhden kameran kuvauksella YouTuben kautta, sekin on parempi kuin ei mitään. Ainakin salibandy tätä on jo tehnyt, miksei pesäpallo voi tehdä perässä?
Amatöörimäistä, Pesäpalloliitto ja Superpesis.
Tasaisen alun ei pidä antaa hämätä
Kouvola torpedoi puheet Sotkamon tappiottomasta kaudesta avauspelissä. Kuva: Jukka Rasimus/AOP
Pelillisesti kausi ei juuri paremmin olisi voinut lähteä paremmin käyntiin. Mestarisuosikki numero yksi, Sotkamon Jymy, hävisi avausottelunsa Kouvolan Pallonlyöjille jaksoin 1-0 ja näin Faneille.comin oman pallopojan Janne Kainulaisen sekä Urheilulehden asiantuntijan Pekka Arffmannin puheet hallitsevan mestarin tappiottomasta kaudesta taputeltiin jo heti kättelyssä. Nykypesäpallossa marginaalit ovat niin pienet, että yhdelläkin lyönnillä voidaan ratkaista otteluita, kuten Sasu Toikka avausjaksolla osoitti.
Positiivisena voidaan pitää myös Alajärven ja Kankaanpään pistetilien avaamista. Molemmat joukkueet kellistivät sarjan ainoan nollakerholaisen, Koskenkorvan Urheilijat.
Emme lähtisi silti vielä puhumaan kaikkien aikojen sarjasta tai kesästä, sillä kevät on perinteisesti yllätysten aikaa. Tasoerot sarjassa alkavat näkyä mitä pidemmälle kausi etenee, ja sarjan kolmijako tulee esiin.
Missä vaiheessa Sami Ahola tekee paluun Rännärille?
Alkukauden puskaradiosta on kuultu viestejä Sami Aholan, 46, mahdollisesta paluusta Superpesiskentälle Pattijoen Urheilijoiden paidassa. Nämä viestit saivat vahvistusta tiistai-iltana Pattijoen jäätyä nollille Ilkka-areenalla Seinäjoen JymyJusseja vastaan 2-0 (1-0, 4-0) -tappioon päättyneessä ottelussa.
Kroonisesta lyöntivoiman pulasta kärsivä Raahe tarvitsee kipeästi jokeriosastolleen vahvistusta joko nopean ja röyhkeän etenijän muodossa tai sitten kovavoimaisen lyöjän muodossa. Tällä hetkellä näistä kahdesta vaihtoehdosta helpommin saatavilla on lyöntivoima ja Ahola, joka pelailee edelleen Pattijoen kakkosjoukkueessa Suomensarjaa (avausottelun tehot muuten viisi lyötyä).
Toki tämä kaikki on hyvin spekulatiivista, kuten myös se, mitä tekee Pertti Mäkelä.
Superpesis rantautuu Helsinkiin
Viikon ehdoton kokokohta on Sotkamon Jymyn perinteinen Road Trip, joka tuo kainuulaisen huippupesäpallon sekä Helsinkiin että Tampereelle. Torstaina Jymy kohtaa Meilahdessa Hyvinkään tahkon klo 18.00 ja perjantaina ohjelmassa on kauden ensimmäinen el Klassikko, kun viime kauden finalistit Jymy ja Vimpelin Veto iskevät yhteen Kaupin pesäpallokentällä Tampereella klo 18.00.
Kiertueen yhteydessä Jymy tuotti iloa monelle tuomalla takaisin jopa kulttimainetta nauttivan Jymyn iholla sarjan takaisin YouTube- ja pesäpalloväen tarkkailevien silmien alla.
Kuvat: Jukka Rasimus/AOP