Yllätyksellisyys ja taidon korostuminen nostavat Ykköspesiksen kiinnostavuutta

Miesten Superpesista on kritisoitu paljon ennalta-arvattavuudesta. Sarjaporrasta alempaa Ykköspesiksessä yllätyksellisyys on lajin suola, sillä lähes joukkue kuin joukkue pystyy yllättämään isompiaan ja jopa taistelemaan nousukarsintapaikasta.

Pesäpallon Ykköspesis on Superpesiksen jälkeen lajin toiseksi korkein sarjataso. Sarjassa on mukana tämän hetken sarjamääräysten mukaisesti 12 joukkuetta. Kaudella 2017 miesten Ykköspesiksessä pelaavat seuraavat joukkueet: Manse PP, Jyväskylän Kiri, Jyväskylän Lohi, Lievestuoreen Kisa, Haminan Palloilijat, Ulvilan Pesä-Veikot, Pöytyän Urheilijat, Puijon Pesis, Siilinjärven Pesis, Vähäkyrön Viesti, Ylivieskan Kuula ja Muhoksen Pallo-Salamat.

Ykkösessä enemmän yllätyksiä kuin Superissa

Sarjan joukkueet ovat muuttuneet edelliskaudesta siten, että Imatran Pallo-Veikot nousi runkosarjan voittajana suoraan Superpesikseen ja Jalasjärven Jalas sekä Joensuun Maila tippuivat sarjaporrasta alemmaksi. Näiden joukkueiden tilalle tulivat Superista pudotettu Jyväskylän Kiri sekä suomensarjan nousukarsintojen voittajat Jyväskylän Lohi ja Vähäkyrön Viesti.

Superpesistä on viime vuosina moitittu ennalta arvattavaksi sarjaksi, jossa menestystä saavuttavat vuodesta toiseen samat joukkueet. Tästä syystä johtuen korkeimman sarjatason kiinnostavuus on kärsinyt monien pesäpallon seuraajien silmissä.

Ykköspesis on parin viime vuoden aikana profiloitunut selvästi Superpesistä yllätyksellisemmäksi sarjaksi. Sarjassa pelaa tällä hetkellä muutamia ns. kestomenestyjiin laskettavia joukkueita, jotka ovat monena vuotena sijoittuneet kärkisijoille ja päässeet karsimaan paikasta ylemmäksi. Muuten sarjan joukkueet ovat ”eläneet” Superpesistä huomattavasti enemmän ja Ykköspesiksessä onkin nähty viimeisten vuosien aikana paljon eri joukkueita sekä yllättäviä sarjasijoituksia.

Joukkueilla erilaiset lähtökohdat sarjaan

Ykköspesiksen joukkueet eroavat toisistaan siten, että muutama joukkueista hakee selkeästi nousua ylimmälle sarjatasolle, loppujen tyytyessä hakemaan menestystä pelkästään Ykkösessä.

Nousua tavoittelevista joukkueista suurin osa sijaitsee isoilla talousalueilla, jonne kaivataan korkeimman sarjatason joukkuetta suuremman yleisöpotentiaalin saavuttamiseksi. Joukkueet, jotka eivät tavoittele nousua toimivat enemmän kasvattaja- ja farmiseuroina.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki joukkueet eivät olisi mukana sarjassa tosissaan. Kaikissa joukkueissa pelaa potentiaalisia Superpesispelaajia ja monen joukkueen menestysmahdollisuudet perustuvat pelaajiin, jotka pelaavat seuroissaan kehittyäkseen korkeimman sarjatason vaatimuksiin. Ykkösen joukkueiden kokoonpanot vaihtelevat kauden aikana usein runsaasti johtuen mm. Superista lainalla olevista pelaajista. Tämän vuoksi jokainen sarjan joukkueella on mahdollisuus voittaa toisensa eikä otteluiden voittajia kannata julistaa ennakkoon.

Voimasuhteet vaihtelevat suuresti kausien välillä

Monivuotisen menestymisen saavuttaminen Ykköspesisseuroissa on hankalaa, koska parhaat pelaajat viedään Superiin usein hyvin nopeasti. Lisäksi pelaajat vaihtelevat monista syistä johtuen joukkueitaan aktiivisesti sarjan sisällä. Suuren vaihtuvuuden takia yllätyspotentiaali sarjan sisällä lisääntyy huomattavasti, eivätkä paperilla kovat hankinnat takaa menestystä millekään joukkueelle. Myös joukkueiden erilaiset tavoitteet vaikeuttavat arviointia. Sarjanousua hakevilla joukkueilla paineet menestyä ovat haastajajoukkueita selvästi kovemmat.

Ykköspesikseen osallistuvilla seuroilla on paljon erilaisia motiiveja pelata toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Kaikki Ykkösen seurat eivät tavoittele Superpesistä, mutta haluavat siitä huolimatta tarjota yleisölleen joukkueen, jonka pelejä on viihdyttävää katsoa ja jolla on mahdollisuus menestyä. Lisäksi monen joukkueen yksi tärkeimmistä tavoitteista on tarjota pelaajilleen hyvä kasvunalusta kovempia pelejä varten.

Pelaajien osaamisessa pienemmät erot

Pesäpallo on kehittynyt viime vuosina selkeästi fyysisempään suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että pelaajien lajitehokkuuden merkitys on korostunut ja ottelut ratkeavat usein fyysisesti vahvemman joukkueen eduksi. Erityisesti tämä suuntaus näkyy sisäpelissä jossa pelaajien juoksunopeus ja lyöntivoima ovat kasvaneet. Juoksumäärät ovat tämän kehityksen myötä lisääntyneet ja tehokkaan sisäpelin merkitys ottelun lopputulokseen on nykyään huomattavasti isompi kuin ennen.

Ykköspesiksen pelaajamateriaali on Superpesistä selvästi tasaisempaa ja lisäksi joukkueet pelaavat Superin joukkueisiin nähden hieman erilaista pesäpalloa. Nopeimmat ja kovimmat lyöjät pelaavat pääosin korkeimmalla sarjatasolla ja tästä johtuen Ykkösen joukkueet perustavat pelinsä enemmän taitoon.

Ykköspesiksessä otteluita ei ratkaista niin usein fyysisten ominaisuuksien tuoman edun ansiosta, ja otteluissa on mahdollisuus nähdä yllättäviä käänteitä ja ratkaisuja. Sarjan joukkueissa pelaa monia taitavia ja kiinnostavia yksilöitä ja heidän ansiostaan peleissä on mahdollisuus nähdä paljon mieleenpainuvia suorituksia.

Pelit ratkaistaan enemmän taidon kautta

Ykköspesiksessä pelaajien fyysinen lajitehokkuus ei ole niin kovalla tasolla kuin sarjaporrasta ylempänä. Nopeita etenijöitä ja kovia lyöjiä on huomattavasti vähemmän ja sen vuoksi sisäpelin pelaaminen on Superiin verrattuna erilaista. Hitaampien etenijöiden takia vaihtolyöntipelin täytyy olla monipuolisempaa, eivätkä lyöjät voi luottaa ratkaisuissaan pelkästään etenijöiden nopeuteen. Pompun käyttö on huomattavasti vähäisempää ja vaihtolyönneissä luotetaan useammin koviin sauma- ja välilyönteihin. Myös kotiutuksessa täytyy käyttää enemmän vapaita ja merkattuja välilyöntiratkaisuja, koska hitaampien etenijöiden kotiuttaminen ”haastolyönneillä” on vaikeampaa.

Tämä lisää omalta osaltaan otteluiden mielenkiintoa ja jännittävyyttä, koska pelaamisessa ei voida luottaa niin paljon Superista tuttuun ”prosenttipeliin” ja kaavamaisiin ratkaisuihin. Fyysisiä ominaisuuksia lopputuloksen kannalta ratkaisevampaa ovat pelaajien lyöntien onnistuminen ja ulkopelin pitävyys. Ulkopelissä joukkueet kykenevät lähes Superin tasolle, ja koska sisäpelaajat ovat Ykkösessä tasaisempia, ratkeavat pelit usein pienemmillä marginaaleilla ja enemmän ulkopelin kautta.

Nousuhalukkaat ennakkosuosikkeina kauteen

Suurimmiksi ennakkosuosikeiksi alkavan kauden sarjaan voidaan arvioida pari edelliskautta nousua tavoitelleet Manse ja Puijo. Heidän perässään vahvimmin kärkipaikkoja havittelevat Hamina, Siilinjärvi ja Jyväskylän Kiri. Näistä joukkueista ilmeisesti kaikki ovat halukkaita sarjanousuun mahdollisuuden saadessaan. Nousuhalunsa ilmoittaneita joukkueita on helpointa ennakoida sarjan kärkisijoille, mutta myös muissa joukkueissa on osaamista haastamaan ennalta kärkeen povatut joukkueet.

Viiden kärjen ulkopuolelle ennakoitujen joukkueiden voimasuhteita on vaikea arvioida. Joukossa on monta pitkään Ykköstä pelannutta joukkuetta ja lisäksi pari uudempaa tulokasta. Paperilla joukkueet näyttävät tasaisilta ja kaikkien osalta lopullinen kokoonpano ei ole vieläkään tiedossa. Tästä johtuen joukkueita on mahdoton ennakoida paremmuusjärjestykseen. Kaikilla on kuitenkin varmasti mahdollisuus vaikeuttaa nousua hakevien joukkueiden runkosarjan voiton tavoittelua ja sen tuomaa suoraa nousua Superpesikseen.

Ykköspesiksessä jatketaan kahtena edellisenä kautena käytössä olleen sarjajärjestelmän mukaisesti, jossa runkosarjan voittaja nousee suoraan Superpesikseen. Ykkösen runkosarjan toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet joukkueet sen sijaan pelaavat keskinäiset välierät, joiden voittajat kohtaavat Superpesiksessä 12. ja 13. sijoittuneet joukkueet.

Nousutaistelu tärkeä osa kiinnostavuutta

Kaudesta 2017 on odotettavissa jälleen kerran tasainen ja suurin mielenkiinto kohdistuu luonnollisesti nousutaisteluun. Jokaisella joukkueella on halu taistella sarjan kärkipaikoista ja päästä pelaamaan syksyn pudotuspeli- ja karsintaotteluita. Minkään joukkueen menestys ei ole kirkossa kuulutettu ja myös tämän kesän Ykköspesiksessä on luvassa yllätyksiä.

Kuva: AOP