Vuosi 2016 alkaa olla taputeltu suomalaisen urheilun osalta. On aika analysoida, saiko menestysnälkäinen kansa vastinetta odotuksiinsa? Urheiluvuosi 2016 tullaan Rion olympialaisten kehnon menestyksen lisäksi muistamaan nuorten urheilijoiden vuotena.
Päättynyt vuosi alkoi heti pommilla, kun nuoret leijonat ottivat kultaa kotikisoissa. Vaikka Kasperi Kapanen nousi jatkoajalla Suomen sankariksi, nousi kaksi nimeä ylitse muiden. Patrik Laine, joka esitti jääkiekkoilevalle maailmalle sellaista maalintekotaitoa, jota Suomessa ei olla sitten Teemu Selänteen nähty. Myös ketjukaveri ja turnauksen MVP Jesse Puljujärvi nousi kansallissankariksi. Monipuolinen Pohjoisen poika oli pirteydellään ja periksiantamattomuudellaan tervetullut näky suomalaisessa jääkiekossa.
U20 maajoukkueen esitykset poikkesivat paljon normaalista suomijääkiekosta, koska nuorten otteluista muodostui usein maalintekokilpailuja, jotka Suomi voitti.
Suomi otti komeasti myös alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuden. Hattutempun finaaliin niitannut Puljujärvi oli voittamassa sitäkin. Voidaan todeta, että nuorten jääkiekossa menee hyvin ja tulevia vastuunkantajia löytyy miesten maajoukkueeseen.
Venäjällä pelatuissa miesten kisoissa Suomi kävi hakemassa kiintiömitalinsa. Finaalissa Leijonat taipui Kanadalle 1–0. Tapparan Liigamestaruuteen johdattanut Laine kävi osoittamassa, että pystyy pelaamaan miesten peleissäkin kovalla tasolla ja jakoi maalipörssin voiton seitsemällä osumalla Ruotsin Gustav Nyquistin kanssa. Laineen vanavedessä loistavat MM-kisat pelasi myös U20-kisoissa dominoinut Sebastian Aho, joka on jatkanut huimaa kehitystään myös NHL-kaukaloissa.
Laine ja Puljujärvi varattiin kesän NHL-varaustilaisuudessa vuoroilla kaksi ja neljä. Superkaksikon lisäksi myös U20-kisojen All Stars -puolustaja Olli Juolevi varattiin komeasti viidentenä.
Kovimmasta tempusta vastasi kuitenkin 22-vuotias Olli Määttä. Pittsburgh Penguinsin luottopuolustaja selätti terveysongelmat ja pääsi kesäkuussa nostelemaan kiekkomaailman suurinta ja kauneinta pyttyä, Lord Stanleyn pokaalia.
Vaikka jääkiekossa Suomen vuosi oli pääosin positiivinen, jätti syksyllä pelattu World Cup pahan maun suuhun. Maajoukkue jäi pahasti vastustajien jalkoihin ja esimerkiksi Pohjois-Amerikan nuorten joukkue luisteli Leijonilta jalat alta. Lauri Marjamäki koki huippujääkiekon kovuuden. Mutta suunta on ehdottomasti ylöspäin.
Suomen jalkapallomaajoukkue aloitti vuoden uuden valmentajan alaisuudessa, avoimen haun kautta valitun ruotsalaisen Hans Backen otettua ohjat käsiinsä. Mixu Paatelaisen johdolla A-maajoukkue vaipui syvään masennukseen ja pelaajat olivat menettäneet itseluottamuksensa täysin. Ruotsalaisen piti tuoda maajoukkueeseen uusi puolustava pelitapa, jota testattiin kovia vastustajia kuten Belgiaa, Italiaa ja Puolaa vastaan.
Maajoukkueen tilanne Backen alaisuudessa meni oikeastaan vain huonompaan suuntaan. Viiden puolustajan linja ei ollut missään vaiheessa selvä pelaajille. Ruotsalaiselta puuttui intohimo maajoukkueen ja koko suomi-futiksen kehittämiseen. Lopputuloksena oli vuosi ilman voittoja. 11 ottelua, joista ainoastaan kaksi päättyi tasan.
Jo valmiiksi rypevän maajoukkue sai pahinta mahdollista jobin postia, kun suurin tähti Roman Eremenkon dopingnäytteestä löytyi kokaiinia ja mies sai kahden vuoden kilpailukiellon.
Backe sai lopulta potkut ja tilalle nostettiin Markku Kanerva, joka sai nyt ensimmäistä kertaa pitkän sopimuksen päävalmentajaksi.
Pieniä ilonpilkahduksia jalkapallokentillä nähtiin, kun Joel Pohjanpalo teki läpimurtoa kiven kovaan Bayer Leverkusenin miehistöön. Myös Teemu Pukin maalitehtailu Tanskan-liigassa on ehdottomasti positiivinen asia Huuhkajien kannalta. Lisäksi Robin Lod on noussut Panathinaikosin avausmiehistöön. Vuoden 2016 kovin suomalaisfutaaja on kuitenkin heittämällä Lukas Hradecky, joka on noussut Bundesliigan parhaiden maalivahtien joukkoon.
Vaikka positiivisia asioita löytyy, oli Suomi-futiksen tilanne tänä vuonna valitettavan heikko. A-maajoukkue on lippulaiva ja sen menestys kertoo pitkälti tasosta. Valitettavaa on, että myös naisten maajoukkue on ollut vaisu. Vaikka voittoja on tullut, oli erittäin paha takaisku, etteivät Helmarit ei päässeet EM-kisoihin.
Elokuussa koko urheilumaailma paistatteli arvokisa-auringossa, kun Brasilian Rio De Janeirossa miteltiin kesäolympialaiset. Suomi lähti suurtapahtumaan ilman virallista mitalitavoitetta ja lopputulos oli sen mukainen. Nyrkkeilijä Mira Potkonen otti ainoan mitalin, kun nokialaisen kaulaan pujotettiin pronssia. Suomen kesäurheilulajeilla on iso mietinnän paikka, koska Riossa oli mukana urheilijoita, joilla olisi ollut aido mitalisaumat.
Mira Potkonen oli ainoa Rion olympialaisista mitalin saavuttanut suomalainen. Kuva: AOP
Olympiakomitean tavoite oli ottaa paineet pois, mutta lopputulos oli surkea. Olympialaiset osoittivat, miten kaukana suomalaiset ovat kesälajeissa maailman huipusta. Edes keihäänheitossa ei onnistuttu. Valmennuksessa pitää nähdä muutoksia seuraavana vuonna. Ei voida olettaa, että pärjätään, koska ennenkin on pärjätty.
Paralympiapuolella menestystä sentään nähtiin. Leo-Pekka Tähti kelasi jo peräti neljännen perättäisen paralympiakultansa sadalla metrille. Paralympialaiset toivat Suomelle mitalien suhteen värisuoran, kun jokaista väriä tuli yksi kappale.
Tuomas Sammelvuon luotsaama lentopallomaajoukkue selvitti tiensä EM-kisoihin kuudetta kertaa peräkkäin. Puolassa pelattavat Euroopan mestaruus-kilpailut ovat hyvä näytönpaikka lentopallomiehille. Maajoukkue pääsi samaan lohkoon kisaisäntä Puolan kanssa ja Gdanskissa pelattava lohko tulee näin ollen olemaan suuren yleisön suurennuslasin alla.
Lentopallomiesten loistavat otteet ovat saaneet melko vähän huomiota Suomen mediassa ja nuorennusleikkauksen kokenut joukkue joutuu taistelemaan olosuhteista ja huomiosta, vaikka sillä on jo melko laaja kannattajajoukko. Suomesta lähtee paljon pelaajia ulkomaille ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Maajoukkueella on vain voitettavaa EM-kisoissa, vaikka totta kai menestykseenkin on sauma.
Myös koripallolle kuuluu hyvää. Susijengi on jo Euroopan tasolla varteen otettava joukkue ja sen kannattajajoukko herättää kunnioitusta ja pelkoa vastustajissa. Ykköstähti Petteri Koponen ei siirtynyt vieläkään rapakon taakse, mutta teki kovan seurasiirron vaihtaessaan Khimkistä legendaarisen Barcelonan väreihin.
Suomi saa järjestettäväkseen yhden EM-kisojen alkulohkon vuonna 2017 ja se osoittaa, että suomalainen koripallo on tehnyt vaikutuksen myös päättäjät.
Heinäkuussa Helsingissä pidetyt koripallon U20 EM-kisat olivat yleisömenestys ja sudenpennut ottivat kovia päänahkoja, kun Ranska, Unkari ja Espanjan kaatuivat isäntien käsittelyssä.
Turnaus keräsi komeasti toiseksi eniten katsojia alle kaksikymppissten EM-kisojen historiassa. Se on hyvä osoitus siitä, että Suomessa on tehty jotain oikein ja koripallo kiinnostaa.
Kisojen piste- ja tehokuningas oli Lauri Markkanen, joka tulee olemaan seuraava suuri suomalainen koripalloilija. Markkasella on edellytykset nousta jopa suurimmaksi. 211-senttinen jyväskyläläinen takoo hurjia tehoja Arizonan yliopistosarjassa. Häntä on ennakoitu varattavaksi jopa kuudentena NBA:n varaustilaisuudessa.
Vaikka Jarkko Niemisen huippuvuosista on aikaa, oli vuosi 2016 ikimuistoinen myös tenniksen osalta.. Kokonaan nelinpeliin siirtynyt Henri Kontinen voitti Wimbledonin sekanelinpelin mestaruuden yhdessä parinsa Heather Watsonin kanssa. Myös Lontoossa pelatun ATP-finaaliturnauksen nelinpelimestaruus yhdessä John Peersin kanssa oli äärimmäisen kova temppu. Pitkään yhdessä pelannut pari otti haltuunsa myös Ranskan Masters-turnauksen.
Kontinen on nyt ATP nelinpelirankingissa seitsemäntenä, mutta tätä tahtia paikka viiden joukkoon aukeaa jo ensi vuonna.
Suomi otti kolmannen Salibandyn maailmanmestaruuden Latvian Riikassa pelatussa turnauksessa. Vastassa oli jokaisessa lajin MM-finaalissa pelannut Ruotsi. Suomen joukkueessa oli mukana maailman kaikkien aikojen pelaaja Mika Kohonen, jolle kisat olivat jo kymmenennet. Itse finaalissa riitti jännitystä ja ottelu venyi aina rangaistuslaukauskilpailuun asti, jossa Suomi oli lopulta etevämpi.
Kultamitalin arvoa nostaa myös se, että Suomi onnistui laittamaan kaikki rankkarit sisään. Peter Kotilainen voitti kisojen maalipörssin ja pokkasi ansaitusti kisojen parhaan pelaajan palkinnon. Luonnonlapsi näytti, että salibandy on parhaimmillaan upea peli.
Myös pyöräilyssä nähtiin suomalaista urheiluhistoriaa, kun Lotta Lepistö otti Qatarin yhteislähtökisassa MM-pronssia. Lepistö nappasi myös aika-ajon pronssia sveitsiläisen tallinsa kanssa. Porilainen edusti Suomea myös Rion olympialaisissa, mutta MM-kilpailut olivat hänen päätapahtumansa.
Suuriin suomalaisiin tapahtumiin voidaan nostaa myös Kaisa Lehtosen viides sija Havaijin täysmittaisen triathlonin Pro-sarjassa. Suomessa ei välttämättä aivan ymmärretä, miten kova suoritus viides sija on. Kisa oli Lehtosen debyytti Ironman-kisassa, joten top 10 -sijoilla oleminen on huikea temppu.
Vaikka Nico Rosbergia ei aivan ”omaksi” voi laskea, voidaan Mercedes-kuskin Formula ykkösten maailmanmestaruudesta ottaa vähän kotiinkin. Keijo ”Keke” Rosbergin poika otetaan usein avosylin vastaan Suomessa, kun voittoja on tullut. Kun menee huonommin, niin Nico on saksalainen. Nuorempaa Rosbergia ei varmaan koskaan hyväksytä täysin suomalaiseksi mestariksi, mutta Keken oppien ja manageroinnin kautta Nico on saavuttanut asemansa.
Vuosi 2016 voidaan summata kaiken kaikkiaan nuorten urheilijoiden läpimurroksi. Jääkiekossa pärjättiin hyvin ja jääkiekkoliitto on saanut hyvää jatkuvuutta pelaajakehitykseen. Jalkapallossa taas tilanne on päinvastainen, hyvät neuvot ja muutoksen tuulet ovat tarpeen. Suomalaisessa urheilussa koettiin vähän murrosta, kun menestystä tuli lajeissa, jotka ovat vasta nousemassa ison yleisön tietoisuuteen.
Avustusrahoista ja niiden jaosta on ollut iso keskustelu. Pitäisikö raha jakaa lajin statuksen mukaan, vai sen mukaan miten lajissa tulee menestystä. Yksilölajeissa joissa sponsoreita on vaikea saada, tarvitaan enemmän tukea. Toisaalta juuri niistä monessa tuli menestystä.
Vuosi 2016 oli pääosin positiivinen kausi ja suomalaismenestystä tuli kuitenkin aika paljon. Suomi on pieni maa, jossa lajeille on vaikea saada nii laajaa kotimaista kilpailua, mitä monissa muissa maissa. Siihen nähden suomalaiset urheilijat olivat huippuiskussa.
Kansikuva: All Over Press