Borussia Dortmund ilmoitti tiistaina pestanneensa espanjalaishyökkääjä Paco Alcacerin yhden kauden mittaisella lainapestillä. Tuore hankinta on herättänyt varovaista intoa ja toiveikkuutta Ruhrin alueella, vaikka pelaajan viimeiset vuodet eivät ole olleet hohdokkaita. Sopimuksesta löytyy myös optio pysyvästä siirrosta, mikäli saksalaisseura haluaa ostaa Barcelonasta saapuneen pelaajan ensi kesänä.
Huhuissa pyöri myös muun muassa Liverpoolin Divock Origin nimi, mutta belgialainen oli täysi tuhnu pelatessaan viime kauden lainalla Wolfsburgissa ja valmentaja Lucien Favre halusikin näistä kahdesta ymmärrettävästi nimenomaan espanjalaisen. Vaikka Origi floppasi täysin Wolfsburgissa, myöskään Alcacerin aika Barcelonassa ei ollut millään muotoa ruusuinen. Luis Suarezin, Neymarin ja Lionel Messin varjossa elintilasta taistellut Valencian kasvatti teki yhteensä 15 maalia 50 pelissä Blaugranan paidassa, mikä ei ole kovinkaan mairitteleva saldo hyökkääjäpelaajalle. Kaikkiaan La Liga-vuosien tilastoksi tällä erää jäi 43 maalia 151 pelatussa ottelussa Barcelonassa, Getafessa ja Valenciassa.
Yhtenä vaihtoehtona pidetty Origi olisi ollut pelaajaprofiililtaan hyvin pitkälti yksi yhteen viime kaudella Dortmundin kärjessä viilettäneen Michy Batshuayin kanssa. Sen vuoksi ei ollut suuri ihme, että sveitsiläistaktikko janosi toisenlaista ratkaisua kärkeen. Valmentaessaan Hertha Berliniä ja Borussia Mönchengladbachia edellisillä visiiteillään Bundesliigassa, Favre suosi pienempikokoisia ja monipuolisia kärkipelaajia, yksiulotteisten ja fyysisten jyrien sijaan. Viimeisimmässä pestissään Nizzassa hän käytti usein kahden hyökkääjän taktiikkaa, jota toteuttivat parhaansa mukaan Alassane Plea ja Mario Balotelli. Uusi Dortmund-luotsi on tehnyt selväksi, että myös kärkipelaajien on mukauduttava kulloisenkiin pelisuunnitelmaan, eivätkä belgialaiskaksikko Batshuayi-Origi ole niinkään joustavia taktisesti.
Alcacerin liittyessä pelaavaan kokoonpanoon, Favre oletettavasti ainakin kokeilee perinteisen 4-4-2 muodostelman toimivuutta, jossa espanjalainen pelaisi kärjessä Maximilian Philippin, tai vaihtoehtoisesti Marius Wolfin, kanssa. Christian Pulisic ja Marco Reus laidoilla täydentävät hyökkäyspaletin. Viimeksi mainittu pelasi piikissä Cupin ottelussa Greuther Fürthia vastaan ja näytti tekemästään maalista huolimatta yllättävän eksyneeltä aika ajoin. Enää Reusin tarvinne kärkimiehenä toimia, vaikka hänellä ja Favrella on hyvät muistot kyseisestä roolista jo Mönchengladbachin ajoilta.
25-vuotiasta Alcaceria on verrattu ominaisuuksiensa puolesta monesti Espanjan maajoukkueessa vuosikausia maaleja takoneeseen David Villaan. Valencia-taustan lisäksi yhteistä Villalla ja Alcacerilla on myös se, että kumpikaan heistä ei täysin onnistunut tekemään läpimurtoaan Barcelonassa Messin varjon alla. Alcacer tunnetaan johtajatyyppinä ja esimerkillisenä harjoittelijana. Valmentaja Gary Neville teki epäitsekkäästä hyökkääjästä kapteenin Valenciassa, mikä on hyvä näyttö pelaajan auktoriteetista.
Alcacer ei välttämättä kuitenkaan ollut se tähtihyökkääjä, jota lähtökohtaisesti monet Dortmundin kannattajat odottivat seuran hankkivan ennen siirtoikkunan umpeutumista. Pierre-Emerick Aubameyangin lähdön myötä seura menetti rankasti tulivoimaa ja lisäksi muistissa on yhä Ousmane Dembelestä saadut rapiat 140 miljoona euroa, joiden turvin keltamustien olisi pitänyt pystyä hankkimaan siirtomarkkinoilta käytännössä melkein kenet tahansa. Dortmund valitsi kuitenkin erilaisen lähestymistavan. Se vahvisti muita osa-alueita joukkueessa ja teki uusia jatkosopimuksia avainpelaajiensa kanssa. Seura oli kesällä myös lupaavan argentiinalaiskärki Lautaro Martinezin perässä, mutta tämä valitsi Inter Milanin saksalaisseuran sijaan.
Alcacerin maalitehokkuus La Ligassa oli noin 0,63 maalia ja 0,32 syöttöä jokaista 90 minuuttista kohden, mikä ei ole hullummin. Vertailun vuoksi mainittakoon Batshuayin Dortmundin ajan saldo, joka oli 0,75 maalia ja 0,11 syöttöä per 90 minuuttia. Aubameyang teki maaleja viime kaudella Dortmundissa 0,82 maalin tehokkuudella jokaista 90 minuuttista kohden. Näihin tilastoihin peilaten Alcacer ei ole ”Auban” veroinen maalinsylkijä – mikä toki on pääteltävissä hänen siirtosummastaankin – mutta hän osaa kyllä viimeistellä ja moniulotteisena pelaajana tekee myösjoukkuetovereistaan parempia.
Favren pelisysteemi on pelaajistolle haastava eikä se ole aina sopinut kaikille hyökkääjille. Esimerkiksi Mönchengladbachissa Luuk de Jongilla oli vaikeuksia omaksua pelitapa. Alcacerin suhteen Favre tiesi mitä halusi ja sai lopulta sen. Markkinoilla, joilla vaihtoehdot olivat loppujen lopuksi kovin rajalliset, tähtäin asetettiin Barcelonan heittomieheen.
Espanjalaisen hankinta Signal Iduna Parkille oli pienimuotoista uhkapeliä, mutta vaivaisen 2,2 miljoona euron lainakustannuksella riski on lähes olematon. Dortmundilla pitää käsissään yhä kaikkia kortteja ja osto-option myötä se voi lunastaa pelaajan itselleen, mikäli tämä osoittautuu nappihankinnaksi Bundesliigassa.
Artikkelikuva: Getty Images