10 € ILMAINEN NBA-LIVEVETO – Hae omasi ja katso matsit suorana BetsafellaViime aikoina on tälläkin sivustolla kirjoitettu paljon saksalaisesta futiksesta. Eikä syyttä, onhan Bundesliigan jalkapallo viihdearvoltaan vertaansa vailla. Käytännössä mikä tahansa joukkue voi voittaa kenet tahansa – ehkä Bayern Münchenia lukuun ottamatta. Maan pääsarja tuottaa jatkuvasti ison määrän nuoria lahjakkaita pelaajia sekä lupaavia valmentajakykyjä. Sen lisäksi Bundesliigan otteluiden tunnelma ja uskolliset kannattajat täydentävät kokonaispaketin.
Mistä sitten kiikastaa? Miksi kaikki ei ole kohdallaan saksalaisessa jalkapalloperheessä, vaikka äkkiseltään kaikki näyttää harmoniselta?
Ensinnä tulee tietenkin mieleen FC Bayernin dominanssi, joka alkaa käydä jo tylsäksi. Toiseksi, saksalaisseurat eivät tunnu tällä hetkellä pärjäävän europeleissä muiden maiden kärkijoukkueita vastaan ja kaiken huipuksi perinteikkäimmät seurat ovat jäämässä ikävästi paitsioon uuden aallon rahajoukkueiden – kuten RB Leipzigin – rynniessä etulinjaan. Alati nousussa on myös fanien tyytymättömyys Saksan palloliitto DFB:n pyrkimyksiin kaupallistaa sarjaa entisestään.
Jos kuitenkin keskitytään itse jalkapallon laatuun ja sarjan joukkueisiin, niin pysähtyneisyyden voi huomata itsekin. Syitä ja selityksiä on monenmoisia. Bayernin taloudellinen ja kaupallinen ylivalta on omaa luokkaansa, eikä siihen voi tällä hetkellä yksikään muu seura Saksassa vastata. Bundesliigan seuroista kupataan suurimpia tähtiä säännöllisesti jokaisessa siirtoikkunassa muualle, etunenässä Valioliigaan. Voi myös olla, että saksalaiskannattajien niin kovasti vaalima 50+1 sääntöpykälä on yksi iso tekijä, joka jarruttaa maan seuroja nousemasta uudelle tasolle.
Mene ja tiedä.
On myös vaihtoehtoinen arvio. Ei välttämättä niin merkittävä, mutta kuitenkin täysin relevantti. Nimittäin saksalaisten seurajoukkueiden pienehkö vaihtuvuus maan korkeimmalla sarjatasolla.
Silmäys historiaan sen kertoo. Bundesliigan tämän kauden 18:sta seurasta jopa 16 pelasi pääsarjassa myös kaudella 2009-2010, kahdeksan kautta sitten. Ja näiden lisäksi vain kymmenen muuta seuraa on saanut mahdollisuuden pelata pääsarjatasolla tänä aikana, pudotakseen pikaisesti kuitenkin takaisin alemmille sarjatasoille joista olivat nousseetkin.
Nyt, kun käytännössä yhdet ja samat joukkueet muodostavat koko sarjan rungon, voi vain arvuutella miten tämä on vaikuttanut Bundesliigan kehitykseen tämän vuosikymmenen aikana?
Bayern München on hyvin lähellä kuudetta perättäistä Bundesliiga-mestaruuttaan. (Kuva: Alex Grimm/Getty Images)
Tutut seurat muodostavat tukevan ytimen
Näistä seuroista jotka pelaavat Bundesliigaa nyt kuluvalla kaudella, vain FC Augsburg ja jo aiemmin mainittu Leipzig eivät olleet mukana 2009-2010. Augsburg nousi Bundesliigaan ensimmäistä kertaa vuonna 2011 ja entisestä Itä-Saksasta ponnistava Leipzig debytoi vuonna 2016.
Noista 16:sta seurasta, jotka olivat Bundesliigassa myös kahdeksan vuotta sitten, on kymmenen organisaatiota tahkonnut pääsarjatasolla tauotta. Kuusi muuta seuraa on joutunut hakemaan vauhtia 2. Bundesliigasta, mutta näistä vain 1. FC Köln tarvitsi paluuseen enemmän kuin yhden kauden. SC Freiburg, VfB Stuttgart, Hannover 96, Hertha Berlin ja Eintracht Frankfurt ponnahtivat kukin yhden kauden jälkeen heti takaisin. Hertha teki tempun jopa kahdesti.
Tämän johdosta yksi ja sama runko muodostaa käytännössä koko Bundesliigan ytimen. Se koostuu Bayernin ja Dortmundin kaltaisista jättiläisistä, Werder Bremenin ja Hamburger SV:n kaltaisista entisistä suuruuksista ja pienemmistä, mutta erinomaisesti johdetuista seuroista kuten TSG 1899 Hoffenheim ja 1. FSV Mainz 05.
Saksan jalkapalloliigan, DFL:n, pomo Christian Seifert arvosteli kovasanaisesti viime tiistaina Bundesliigan seuroja ”keskinkertaisuudesta” saksalaisen Bild-lehden mukaan. Seifertin mielestä vuosi 2017 oli ”menettyjen mahdollisuuksien vuosi”. Vaikka Saksan maajoukkue voitti kesällä MM-kisojen esiturnauksena pidetyn Confederations Cupin Venäjällä ja alle 21-vuotiaat veivät Euroopan mestaruuden, ei seurajoukkuetasolla menestys ollut riittävää. Euroopan kentillä pelanneista joukkueista vain Bayern München selvisi Mestarien liigan pudotuspelivaiheeseen. Sen lisäksi kaikki Eurooppa liigaan osallistunutta neljä saksalaisjoukkuetta – Freiburg, Hertha Berlin, Köln ja Hoffenheim – jäivät alkulohkoonsa.
– Bundesliiga ei ole pärjännyt kansainvälisessä kilpailussa muita vastaan ja eikä se ole onnistunut näyttämään, että sarja on yksi maailman kovatasoisimpia, Seifert kritisoi Frankfurtissa pitämässään uuden vuoden puheessaan, Bildin mukaan.
Karsinta on jännittävä huipennus, mutta tekee Bundesliigaan nousemisesta vaikeaa
Jos vertaa Englannin Valioliigaan, tajuaa konkreettisemmin sarjojen välisen eron vaihtuvuudessa. Valioliigasta vain puolet sarjan 20 joukkueesta, jotka pelasivat Englannin jalkapallopyramidin ylimmällä tasolla myös kahdeksan vuotta sitten, ovat siellä vielä edelleenkin. Kahdeksan joukkuetta näistä ovat pysyneet sarjassa koko 2010-luvun. Valioliigassa on toki kaksi joukkuetta enemmän kuin Bundesliigassa, joten tilanne ei sikäli ole aivan yksi yhteen.
Vaihtuvuuden voi myös huomata siitä tosiasiasta, että yhteensä jopa 28 seuraa on liikkunut hissin lailla Valioliigan ja Championshipin väliä menneen kahdeksan kauden aikana. Bundesliigassa vastaava määrä on 18 joukkuetta.
Ilmeisin syy tähän on tietenkin, että Bundesliigassa putoaa suoraan vain kaksi joukkuetta kolmen sijaan. Bundesliigan kolmanneksi viimeinen saa vielä viimeisen mahdollisuuden välttää putoaminen, karsimalla paikastaan kaksiosaisessa sarjassa 2. Bundesliigan kolmanneksi yltänyttä vastaan. Tällä vuosikymmenellä Bundesliiga-seurat ovat vieneet Hertha Berliniä lukuun ottamatta kaksintaisteluissa aina pidemmän korren. Piristävä poikkeus oli Fortuna Düsseldorf, joka kepitti berliiniläiset vuonna 2012.
Senpä vuoksi kuilu kahden ylimmän sarjaportaan välillä alkaa olla jo varsin merkittävä. Myös Stuttgartin ja Hannoverin viime kauden nousut alleviivaavat tätä. Kumpikin näistä Bundesliigan peruspilareista lipsahti toiselle sarjatasolle, mutta pystyi taistelemaan tiensä pääsarjaan takaisin vakuuttavasti.
Jos pienemmät divariseurat saisivat useammin mahdollisuuden kokeilla siipiensä kestävyyttä Bundesliigassa, saattaisi moni yllättyä. Esimerkiksi Karlsruher SC oli pari vuotta sitten vain sekuntien päässä sarjanoususta, kun se oli pudottamassa Bundesliigassa pisimpään viihtynyttä Hamburger SV:tä klassikoksi muodostuneessa karsinnassa. Viime hetken maali pelasti kuitenkin HSV:n ja vei sen myötä Karslruher SC:ltä paikan Bundesliigassa, jossa se olisi voinut pärjätä pidempäänkin. Sen sijaan seura hajosi ja valahti lopulta vieläkin alemmas, 3. Liigaan asti.
Vastaavasti taas Burnleyn kaltainen pikkuseura pelaa nyt hienoa kautta Valioliigassa, parin epäonnisemman visiitin jälkeen.
HSV on todellinen ”Bundesliiga-dino”
Kun uudistuminen on pientä ja uusien tulokkaiden määrä on vähäinen, ovat vanhoilla meriiteillä ratsastavat entiset suurseurat saaneet rehottaa kaiken keskiössä edelleen. Räikeimpinä esimerkkeinä käykööt Niklas Moisanderin Bremen sekä HSV. Hampurin taantuminen on ollut jopa suorastaan surullista. Seura voitti 1970-1980 lukujen taitteessa kolme Bundesliigan mestaruutta sekä huipennuksena vielä Mestarien liigaa edeltäneen Euroopan Cupin keväällä 1983. Vaikka seura ei pystynytkään nousemaan pysyvästi Saksan suurimpien seurojen joukkoon, olisi silti ollut perusteltua olettaa sen pystyvän pelaamaan europelejä säännöllisesti 2000-luvulla.
Kuuluisa ”Bundesliiga-kello” HSV:n Volksparkstadionilla kertoo seuran viettämän yhtäjaksoisen ajan pääsarjassa. (Kuva: All Over Press)
Sen sijaan HSV on pelannut viimeiset vuodet käytännössä kokoajan putoamispeikon vaaniessa, taantuen entisestään ja pystyen parhaimmillaankin pelkkään keskinkertaisuuteen. Se on Bundesliigassa pisimpään putoamatta pelannut seura, ja siitä on paljosta kiittäminen sarjajärjestelmää. Lempinimi ”Bundesliiga-dino” on varsin kuvaava nimitys hampurilaisille. Jos Bundesliigastakin putoaisi kolme joukkuetta suoraan, pakottaisi se HSV:nkin oppimaan virheistään ja selvittämään taloussotkunsa sekä johtoportaassa nakertavat henkilöristiriidat.
On myös ydinseuroja, jotka ovat käärineet hihansa huomatessaan virheitä tapahtuneen. Viime kaudella sarjataulukon väärässä päässä roikkuneet Schalke 04 ja Bayer Leverkusen ovat palanneet kärkikastiin näyttävästi tällä kaudella. Sarjan keskikastissa erot ovat pisteiden valossa todella marginaalisia, ja se osoittaa että seurat kyllä pystyvät vastaamaan huutoon, saatuaan riittävän herätyksen. Jos nousumahdollisuus ja putoamisuhka olisi konkreettisempi, nostaisi se Bundesliigan tasoa korkeammalle, koska joukkueet olisivat pakotettuja panostamaan tekemiseensä jatkuvasti, todistaakseen paikkansa.
Vastaavasti yhä useampi 2. Bundesliigaseura saisi mahdollisuuden osoittaa kuuluvansa pääsarjatasolle.
Lyö vetoa Grand Slam -turnauksesta ja nappaa 10 euron riskitön veto sekä 20 ilmaiskierrosta!
Artikkelikuva: Boris Streubel/Getty Images
Lähteet: Bild.de, Sportstats.com, DFL.de