Fortuna Düsseldorfin ja 1. FC Nürnbergin konttaaminen alleviivaa räikeällä tavalla Bundesliigan ja 2. Bundesliigan välisiä tasoeroja

Viaplay LogoBundesliiga-kausi 2018-19 on täydessä vauhdissa, seuraa kaikki huippuottelut suorina lähetyksinä Viaplay-palvelussa.

Vaikka alkukausi on ollut odotetun haasteellinen 1. FC Nürnbergille, ei syksy ole ollut läpeensä musta ”Der Clubille” Bundesliigassa. Pääsarjaan takaisin noussut seura on kerännyt yhdeksän pistettä yhtä monesta pelistään ja se majailee tällä hetkellä sarjataulukossa 14. sijalla. Karikollekin on silti ehditty jo karauttaa pari kertaa näyttävästi. Noin kuukausi sitten Nürnberg hävisi ensin Dortmundille vieraissa jopa 7-0 ja seuraavassa matkapelissä tuli turpiin RB Leipzigiltä tylyin 6-0 luvuin.

Samaan aikaan toinen nousijajoukkue Fortuna Düsseldorf makaa pahnan pohjimmaisena sarjataulukon hännillä, onnistuttuaan voittamaan vain yhden ainoan pelin yhdeksästä mahdollisesta. Kuten Nürnbergille kävi Dortmundia ja Leipzigiä vastaan, myös Fortuna on kokenut kovia tänä syksynä. Eintracht Frankfurt nuiji sen edellisellä sarjakierroksella nurmen rakoon 7-1 lukemin. Frankfurt on saanut nyt juonen päästä kiinni ja pilvenpiirtäjäkaupungissa vaikuttaa olevan rakentumassa jotain hienoa uuden valmentajansa Adi Hütterin alaisuudessa. Se ei silti poispyyhi niitä huomioita, joita tehtiin Kotkien ja Fortunan välisessä kamppailussa. Nimittäin kuilu kahden ensimmäisen sarjatason välillä tuntuu kasvavan kokoajan.

Sekä Nürnbergin että Düsseldorfin peliotteet ovat alleviivanneet Bundesliigan ja 2. Bundesliigan välistä eroa tällä kaudella konkreettisesti. Fortunan vuotava puolustus on päästänyt jo 21 maalia omiin, eikä hyökkäyssuuntaan ole tullut onnistumisia kuin kuuden tehdyn maalin verran tämän kauden sarjapeleissä. Toisin kuin monessa muussa Euroopan pääsarjassa, Bundesliigassa on vain 18 joukkuetta, ja niistäkin vain kaksi putoaa suoraan sarjaporrasta alemmas kauden päätteeksi.

Juhlan aiheet ovat jääneet sarjanousun jälkeen turhan vähiin Düsseldorfissa. (Maja Hitij/Bongarts/Getty Images)

Kasvaneet resurssierot

2. Bundesliiga kuuluu Saksan jalkapalloliiga DFL:n sateenvarjon alle, joka hallinnoi kahta ylintä sarjaporrasta saksalaisessa seurajalkapalloilussa. Ensialkuun ajateltuna voisi uskoa, että asia on pelkästään positiivinen. Koska 2. Bundesliigan ei tarvitse neuvotella omia televisiosopimuksiaan ja koska ”Zweite-liga” ei kiinnosta suuria massoja Saksan ulkopuolella, on seuroilla silti mahdollisuus saada melko hyviä tv-tuloja verrattuna muiden maiden divarijoukkueisiin. Tänä vuonna DFL ilmoitti saaneensa 1,16 miljardia euroa tuloja televisiointioikeuksistaan. Mutta. 2. Bundesliigan 18 joukkueen laariin tuosta potista ropisi verrattain vähäiset 186 miljoonaa euroa, eli vajaan kymmenen prosenttia.

Bundesliigan alimman kolmanneksen saama keskimääräinen osuus tv-tuloista on 30 miljoonaa euroa korkeampi, kuin 2. Bundesliigan kuudella eniten tuloja saavalla seuralla. Tämän johdosta monen vuosikausia 2. Bundesliigassa majailleen seuran on ollut erittäin vaikeaa nousta pääsarjatasolle – saati vakiinnuttaa paikkansa siellä. Vastaavasti Bundesliigan perinneseurat, kuten Stuttgart ja Hannover, nousivat samantien takaisin Bundesliigaan, pudottuaan divariin kauden 2015-2016 päätteeksi.

Todennäköiseltä näyttää, että ikoniset Köln ja HSV palaavat jälleen ensi kaudeksi pääsarjaan. Ensimmäistä kertaa kakkostasolle pudonnut HSV tosin tuntuu tekevän kaikkensa, jotta seuran sekasorto jatkuisi edelleen. Entistä suurseuraa johdetaan edelleenkin kuin pahaista korttelijoukkuetta, jonka takia hampurilaisseura ajautuu ongelmiin vuosi toisensa perään.

Esimerkiksi 2. Bundesliigaa johtava Köln on tehnyt ennätystuloksensa kahtena edellisenä vuonna ja sen tulot viimeisellä tilikaudella olivat 171 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi 1. FC Nürnbergin tulot olivat 80 miljoonaa euroa. Yhdeksänkertainen Saksan mestari pelaa maan 13. isoimmassa kaupungissa ja yhdellä Saksan varakkaimmista talousalueista. Siitä huolimatta vuodet 2. Bundesliigassa ovat vieneet siltä ison osan tv-tulopotista ja taloudellisesti jopa pikkuseuroiksi profiloituneet Mainz ja Augsburg ovat Nürnbergin yläpuolella. Sama pätee myös Düsseldorfiin. Kaupunki on Saksan yhdeksänneksi suurin ja samalla yksi varakkaimmista, mutta silti Fortunan tulot olivat vain 65 miljoonaa.

Reilumpi tv-tulojen jakautuminen olisi kaivattua

Äskeisten numeroiden valossa ei ole ihme, että kummallakin nousijajoukkeella on ollut suuria vaikeuksia pärjätä Bundesliigassa tällä kaudella. Fortuna pystyi investoimaan 17 uuteen pelaajaansa vain vajaat kuusi miljoonaa euroa. Se on aivan liian vähän kamppaillakseen tasaväkisesti muita seuroja vastaan yhdessä Euroopan kovimmista sarjoista. Samat sävelet sopii myös Nürnbergille, joka kulutti yhdeksään uuteen pelaajaansa kesällä vaivaiset 4,8 miljoonaa euroa.

Mitä ongelmalle sitten voisi tehdä? Perinteikäs 2. Bundesliiga-seura Union Berlin otti kantaa asiaan omilla nettisivuillaan ehdottaen, että Bundesliigan joukkuemäärää kasvatettaisiin 18:sta 20:een. Seurassa koetaan, että isompi määrä joukkueita pääsarjassa avaisi realistisemmin mahdollisuuksia myös useammille alempien sarjojen organisaatioille.

Bayern Münchenin tv-tulot ovat omaa luokkaansa.  (Sebastian Widmann/Bongarts/Getty Images)

Televisiointisopimuksessa olisi myös tasapäistämisvaraa. Karkein esimerkki on Bayern München, joka ansaitsee kaksinkertaisesti sen, mitä esimerkiksi Nürnbergin kirstuun kiliahtaa tällä kaudella. Näiden päälle tulevat luonnollisesti vielä Mestarien liigan potti sekä muhkeat sponsoritulot, jotka repivät kärjen eroa isommaksi entisestään.

Epäreilu televisio-oikeuksien tulonjako lieneekin suurin ongelma Saksassa. Tänä vuonna alkavat neuvottelut uudesta sopimuksesta ja seurojen tähtämisessä olisi uusi rahakas nelivuotinen kontrahti. Uudelleenarvionnin piiriin kuulunee myös seuroille jaettava tuottojakauma.

Hollannissa europeleihin osallistuvat seurat ovat sopineet, että ne jakavat 10 prosenttia UEFA:n alaisista kilpailuista saaduista tuloistaan muille Eredivisien seuroille, ylläpitääkseen kilpailullisuutta maan pääsarjassa. Sama järjestelmä istuisi komeasti myös Bundesliigaan, jossa Bayern ja Dortmund lohkaisevat leijonanosan seuroille jaettavista rahoista. Saavutetuista eduista on kuitenkin tunnetusti vaikea luopua, eikä moinen ratkaisu vaikuta tällä haavaa todennäköiseltä skenaariolta Saksassa.

Artikkelikuva: Getty Images

Lähteet: www.fernsehgelder.de, www.fc-union-berlin.de, Transfermarkt