Rakenna itse oma MM-vetokohteesi: Voita VIP-reissu ManUn Valioliiga-avaukseen!
Neljän ja puolen miljoonan asukkaan Kroatian eteneminen MM-finaaliin on sensaatio. Ei pelkästään sen takia, että kyseessä on pieni maa, vaan ennen kaikkea siksi, että sen historia on hyvin sotainen ja jalkapalloliitto läpeensä korruptoitunut.
Kroatian lähihistoria on traaginen, kuten niin monella muullakin Balkanin maalla. Jugoslavian keinotekoinen valtio alkoi repeillä liitoksistaan, kun sen toisen maailmansodan jälkeen yhteen liittänyt Josip Broz Tito menehtyi vuonna 1980.
Sosialismi sai väistyä, kun valtatyhjiötä alkoivat täyttämään nationalistiset voimat. Kroatiassa vuonna 1990 pidettyjen presidentinvaalien voittajaksi selviytyi oikeistolainen ja serbivastainen Franjo Tudman, jonka jälkeen jännitteet alkoivat nousta. Tudman vei Kroatiaa kohti itsenäisyyttä, mitä maan serbivähemmistö (n. 12% väestöstä) voimakkaasti vastusti. Serbiassa ja Kroatiassa puhutaan samaa kieltä, serbokroatiaa, mutta heitä erottaa uskonto, sillä kroaatit ovat katolilaisia ja serbit ortodokseja.
Kesäkuussa 1991 Kroatia ja naapurimaa Slovenia julistautuivat itsenäisiksi. Slovenia selvisi muutaman päivän nahistelulla, mutta Kroatian serbivähemmistön jo ennen itsenäisyysjulistusta alkanut kapina yltyi täysmittaiseksi sodaksi. Sota vaati tuhansia kuolonuhreja ja ajoi pakolaisiksi noin neljännesmiljoonan ihmistä. Kroatian MM-finaaliin valmistautuvasta joukkueesta pakolaistaustaa omaavat Luka Modric, Ivan Rakitic, Dejan Lovren, Vedran Corluka, Tin Jedvaj, Mateo Kovasic sekä Mario Mandzukic. Osa pakeni ulkomaille, kun taas osa on maan sisäisiä pakolaisia.
Maassa solmittiin tulitauko alkuvuodesta 1992, kun serbit aloittivat valmistautumisen sotaan huomattavasti multietnisemmässä Bosniassa. Virallisesti sota päättyi Daytonin rauhansopimukseen vuonna 1995.
Zdravko Mamic, jalkapalloväen vihollinen numero yksi
Urheilu toimii usein erinomaisena keinona yhdistää repaleista kansaa. Brexit-kaaoksessa kärvistelevä Englanti asettui hyvin pärjänneen maajoukkueen taakse, jalkapallo yhdisti myös Ranskan 20 vuotta sitten kotikisoissa. Samoissa kisoissa sensaatiomaisesti pronssille ylsi Davor Sukerin johtama Kroatia. Tuon pronssin jälkeen maan jalkapallossa on tapahtunut paljon, mutta ei niinkään positiivisessa valossa.
Jalkapallo on monelle kroatialaiselle henkireikä, mutta maan korruptoitunut liitto on pitänyt huolen siitä, ettei maajoukkue ole kasvanut kansaa yhdistäväksi voimaksi.
Kaikki kulminoituu maan jalkapalloa diktaattorin ottein johtaneeseen Zdravko Mamiciin, joka sai hiljattain kuuden ja puolen vuoden vankeustuomion veronkierrosta, kavalluksesta ja petoksesta.
Mamicin rikokset liittyvät paitsi maksamatta jääneisiin veroihin, myös hänen toimiinsa kroaattipelaajien taustoilla. Mamic teki aikanaan sopimuksia nuorten pelaajien kanssa, joita hän avitti uran alussa taloudellisesti ja sai näin osan heidän myöhemmin kertyvästä varallisuudestaan, mikäli ura jalkapalloilijana urkenisi. Mamicin talliin kuuluu muun muassa Luka Modric, Dejan Lovren ja entinen maajoukkuepelaaja Eduardo Da Silva, joiden siirroista hän on netonnut merkittäviä summia.
Vuosi sitten Zdravko Mamic järjesti lehdistötilaisuuden, jossa esitteli pelaajien kanssa tekemiään sopimuksia. (EPA/ANTONIO BAT/AOP)
Modricin liki 20 miljoonan euron siirrosta Tottenhamiin – joka oli tutkinnan kohteena – Mamic kahmi lähes puolet. Tästä syystä Kroatian kippari on maassa hyvin epäsuosittu henkilö ja hän onkin saanut pilkkanimen ”Mamicin rahantekokone”.
Mamicin pyrkimyksenä ei ole koskaan ollut kehittää maan jalkapalloa vaan maksimoida omat saatavat. Hän on toiminut maan suurseura Dinamo Zagrebin toimitusjohtajana ja on painostanut maajoukkueen valmentajia peluuttamaan Dinamon pelaajia, jotta näiden markkina-arvo kasvaisi ja Mamic pääsisi nettoamaan heidän myynneillään.
Monilla on varmasti tuoreessa muistissa kahden vuoden takaisten EM-kisojen ikävät tapahtumat, kun kroaattikannattajat järjestivät alkulohkon Tšekki-ottelussa täydellisen kaaoksen viskottuaan soihtuja kentälle. Kannattajien motiivina oli pyrkimys saada maa diskattua kisoista ja horjuttaa sitä kautta Mamicin asemaa Kroatian jalkapallon valtiaana.
Nyt kroaatteja näyttää potkaisseen onni, sillä 6,5 vuoden vankilatuomion kesäkuussa saanut 58-vuotias futispomo pakeni naapurimaa Bosnia-Herzegovinaan päivä ennen tuomiotaan. Hänet tuomittiin muun muassa 14 miljoonan euron kavaltamisesta Dinamo Zagrebilta.
Prosessi ei sujunut suinkaan ongelmitta, sillä oikeudenkäynti jouduttiin alun perin siirtämään pääkaupunki Zagrebista Osijekiin, koska Mamicilla oli niin läheiset suhteet useaan zagrebilaistuomariin.
Vaikka Kroatian jalkapallon vihattu diktaattori on joutunut syrjään, on hänen varjonsa yhä maajoukkueen yllä. Maan presidentti Kolinda Grabar-Kitarovic on ollut tuttu näky Venäjän MM-kisoissa. Puolivälierissä kisaisäntiä vastaan presidentti oli sonnustautunut maajoukkueen ruutupaitaan ja seurasi ottelua Venäjän pääministeri Dimitri Medvedevin kanssa. Voitokkaan rankkarikisan jälkeen Grabar-Kitarovic kävi suurieleisesti halaamassa jokaisen Kroatian pelaajan ja keräsi poliittiset irtopisteet kotiin.
Myös Grabar-Kitarovic kuuluu Mamicin lähipiiriin, jonka kerrotaan järjestäneen presidentille useita varainkeruutilaisuuksia. Presidentin mukana Venäjällä on nähty liiton hallituksen puheenjohtaja Damir Vrbanovic, joka on niin ikään lähellä Mamicia ja sai tuomion tämän oikeudenkäynnissä.
Kroatian presidentti Kolinda Grabar-Kitarovic on ottanut kaiken pr-hyödyn irti maansa menestyksestä. (Valery Sharifulin/TASS/AOP)
Draama ei ole rajoittunut pelkästään kulisseihin
Maajoukkueen ylle kasautui lisää tummia reilu vuosi sitten, kun Modric vaikeroi ja muutti lausuntoaan todistaessaan Mamicin oikeudenkäynnissä ja hänestä leivottiin maan vihatuin jalkapalloilija. Moni – allekirjoittanut mukaan lukien – kuvitteli maan menestyshaaveiden olleen sitä myöden ohi. Kroatian suurinta tähteä syytetään tällä hetkellä väärän valan antamisesta ja häntä uhkaa jopa viiden vuoden vankilatuomio.
Myös tulokset kentällä kääntyivät laskuun. Kroatia hukkasi karsintalohkon piikkipaikan hävittyään Turkille vieraissa ja jäätyään kotona tasapeliin Suomen kanssa. 1–1-tasatulos Huuhkajien kanssa riitti maan liitolle, joka antoi viime lokakuussa kenkää heppoisilla näytöillä pestin saaneelle Ante Cacicille. 64-vuotias valmentaja oli epäsuosittu valinta jo alun alkaenkin, sillä häntä pidettiin Mamicin sätkynukkena.
Kurssi on kääntynyt ennen pestiään tuntemattoman Zlatko Dalicin, 51, johdolla. Dalic ei ole kuulunut Mamicin lähipiriin – ainakaan suoraan – ja hän oli valmentanut koko 2010-luvun lähi-idässä, joten kroaateille hän oli ennen nimitystään suuri mysteeri. Luotsi kuitenkin tunsi osan pelaajista ennestään, sillä hän toimi usean vuoden ajan Drazen Ladicin apuvalmentajana maan alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa. Nyt Ladic kuuluu Dalicin valmennustiimiin.
Dalicin johdolla Kroatia voitti kriittisen vieraspelin Ukrainassa ja pääsi jatkokarsintaan. Siinä joukkue selvitti Kreikan ilman sen suurempia ongelmia ja eteni kisoihin.
Turbulenssi ei kuitenkaan ole päättynyt valmentajanvaihdokseen. Kisojen avauspelissä Nigeriaa vastaan Nikola Kalinic kieltäytyi pelaamasta ja Dalic lähetti AC Milanin hyökkääjän kotiin. Dalicin tiimiin kuulunut entinen maajoukkuepelaaja Ognjen Vukojevic sai kenkää puolivälierien jälkeen ladattuaan sosiaaliseen mediaan poliittisesti latautuneen ja vahvasti Ukraina-myönteisen videon.
Finaalipaikka on käsittämätön saavutus
Jalkapalloilevasta maailmasta ei löydy montaa yhtä turbulenttia maata kuin Kroatia. Vatreni – kuten maajoukkue lempinimeltään tunnetaan – on edelleen kansalaisia jakava joukkue, jolle osa kroatialaisista toivoo epäonnea. Tässäkin valossa Kroatian etenemin MM-turnauksen finaaliin on upea saavutus.
Myös se, että pieni ja sodan runtelema maa pystyy tuottamaan tukun huippupelaajia maailman suosituimmassa lajissa, on jo itsessään kova temppu. Kroatia on onnistunut siinä vieläpä ilman sen kummempaa kansallista strategiaa.
Saksa ja Uruguay ovat ilmeisiä esimerkkejä, mitä voidaan saavuttaa, kun maalle lanseerataan johdonmukainen ja yhtenäinen strategia kehitystyöhön. Samalle polulle on astunut nyt myös Englanti. Kroatialla vastaavaa järjestelmää ei ole ollut. Ainoa toimiva tuotantolinja on ollut suurseura Dinamo Zagreb, jonka avulla Mamic on rikastunut. Kroatian kisajoukkueen 22:sta pelaajasta peräti 14 on edustanut urallaan maan suurinta seuraa. Se kuvastaa osuvasti Mamicin valtaa maan jalkapallossa.
Kroatian menestyksen takuumiehet, päävalmentaja Zlatko Dalic ja kapteeni Luka Modric. (Alexander Hassenstein/Getty Images)
Kaikista vaikeuksista huolimatta Kroatia on ollut Venäjän MM-turnauksessa henkisesti raudanluja joukkue, vaikka ennen turnausta sitä pidettiin potentiaalisena aikapommina. Luka Modric on onnistunut sulkemaan kaiken negatiivisen ulkopuolelle ja ollut mahdollisesti koko kisojen paras pelaaja. Ivan Rakitic oli kuumeessa Englanti-peliä edeltävänä päivänä, mutta pelasi täydet 120 minuuttia.
Maa on tehnyt MM-historiaa nousemalla tappioasemasta voittoon jokaisessa kolmessa jatkopelissään. Samalla se on karistanut pudotuspelipeikon, joka vainosi maajoukkuetta 20 vuotta, sillä Kroatia ei ollut voittanut yhtäkään arvokisojen pudotuspeliä sitten vuoden 1998.
Englantia vastaan Kroatian piti väsyä, olihan se pelannut puolivälierissä puoli tuntia englantilaisia pidempään, mutta se ei väsynyt. Ei siitäkään huolimatta, että moni avauksen pelaaja kärsi pienistä loukkaantumisista. Mitä pidemmälle välierä eteni, sitä vahvemmin vaaka kääntyi Kroatialle.
Kliimaksia vaille valmista MM-turnausta on pidetty yllätysten kisoina ja finaalissa pelaava Kroatia summaa mielikuvan osuvasti.
Se, että sotaisan lähihistorian omaava maa, jonka jalkapalloliitto on läpimätä ja kapteeni maan vihatuin jalkapalloilija etenee MM-finaaliin valmentajan johdolla, joka on ollut pestissään alle vuoden – on yksi jalkapallohistorian suurimmista tuhkimotarinoista.
Eikä Kroatia ole edennyt finaaliin vastoinkäymisten jälkeen, vaan niiden keskellä.
Lähteet: FourFourTwo, Independent, Sky Sports, Firstpost
Kansikuva: Dan Mullan/Getty Images