Serie A:n ottelut suorana ja 110 € starttipaketti – avaa tili Unibetille tänään!
Maurizio Zamparini on eräänlaisessa kulttimaineessa jalkapallokannattajien keskuudessa ympäri maailmaa. Moni muistaa mielipiteitä jakavan kulttiseuraomistajan Palermosta, jossa hän on tullut tunnetuksi jatkuvista valmentajavaihdoksistaan. Itse asiassa Zamparinin liipasinsormi on ollut viime vuosina niin herkässä, ettei tarkkaa potkujen lukumäärää edes ole yleisesti selvillä.
Viime viikolla Zamparini ylitti omatkin ennätyksensä irtisanomalla itsensä, 17 vuoden omistajuusajan jälkeen.
Ensiaskeleet seuraomistajana Venetsiassa
Italia on tullut tunnetuksi persoonallisista, usein sääntöjen rajamailla liikkuvista seurapomoista. Silvio Berlusconi, Massimo Ferrera ja Angelio De Laurentiis ovat jokainen suuria persoonia suurine kohuineen, mutta Italiassa ei hetkeen ole nähty Maurizio Zamparinin tapaista velikultaa. Zamparini syntyi varakkaaseen perheeseen keskellä toista maailmansotaa vuonna 1941. Vaikka Zamparinin kotitaustat olivat rikkaat, kuuluu hän itse itsensä miljönääriksi nostaneiden liikemiesten kerhoon.
Tavaraketjuomistajana maineensa ja mammonansa tehnyt Zamparini asteli italialaisen jalkapallon keskuuteen jo 1980-luvun loppupuolella, kun hän hankki itselleen vakavissa talousvaikeuksissa tuolloin olleen erittäin perinteisen AS Venezian. Zamparini pisti heti haisemaan Venetsiassa, sillä hän uudisti jalkapallojoukkueen brändiä ja oli hyvin halukas hylkäämään seuran kotikenttänä toimineen legendaarisen Stadio Pierluigi Penzon, joka on Italian toiseksi vanhin yhä toiminnassa oleva stadion.
Zamparinin alaisuudessa Venetsia nousi alasarjoista Serie A:han, mutta jatkuvat taistot paikallisten päättäjien ja seuran perinteitä vaalineiden kannattajien kanssa kyllästyttivät Zamparinin, joka päätti luopua seurasta vuonna 2002, kun Venetsia putosi Serie A:sta Italian toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.
Zamparini vaihtoi Venetsian Palermoon lennosta
Heti Venetsiasta luopumisensa jälkeen Zamparini osti itselleen Sisilian suurimman jalkapalloseuran Palermon 15 miljoonan euron summalla. ”Zampa” nosti perinteikkään Venetsian alasarjajoukkueesta pääsarjaseuraksi ja mies lupasi tehdä saman tempun perinteikkäiden pinkkipaitojen kanssa.
Lupaustensa lunastamiseksi Zamparini hankki peräti 13 pelaajaa edellisestä seurastaan Venetsiasta, mutta kovista panoksista huolimatta Palermon nousu Serie A:han jäi ensimmäisellä kaudella pelkäksi haaveeksi. Zamparini reagoi pettymykseen omalla persoonallisella tavallaan syyttämällä pelaajia huonoista otteista ja lupaamalla leikata jokaisen avauskokoonpanon pelaajan kivekset irti syöden ne salaatin lisukkeena.
Toisella kaudella Palermoa kuitenkin onnisti Udinesessa maan maineeseen nousseen erinomaisen Francesco Guidolinin johdolla. Guidolin teki myös historiallisen tempun, sillä hän on Zamparinin 17 vuoden ajanjakson aikana ainoastaan toinen kahdesta koko kauden Palermon peräsimessä pysyneistä valmentajista. Guidolinin debyyttikaudella Palermo juhli Serie B:n voittoa ja nousua Serie A:han peräti 31 vuoden tauon jälkeen. Guidolinin johdolla Palermo tuli rytinällä pääsarjatasolle sijoittuen ensimmäisellä kaudellaan kuudenneksi, jonka myötä Palermo esiintyi myös eurokentillä.
Katso Serie A:n huipputaistot Viasatin kanavilla sekä Viaplay-palvelussaLoistavan debyyttikauden jälkeen Palermon taso laski tasaisesti, kunnes vuonna 2013 yhdeksän vuoden pääsarjaputki tuli päätökseensä Palermon jäätyä sarjassa 18. ja pudottua takaisin Serie B:hen. Palermon ja Zamparinin suureksi onneksi visiitti toiselle sarjaportaalle jäi vain yhden kauden mittaiseksi, sillä kaudeksi 2014-2015 Sisilian pinkkipaidat palasivat pääsarjatasolle, jossa seura on pysynyt täksi kaudeksi asti.
Tänä vuonna joukkueen kokoaminen epäonnistui radikaalisti ja putoaminen takaisin Serie B:hen näyttää 26 pelatun kierroksen jälkeen melko varmalta, sillä ero putoamisviivan paremmalle puolelle on jo seitsemän pistettä.
Maurizio Zamparinin aikana Palermossa ei ole ollut tylsää. (Getty)
Valmentajapotkujen ohella Zamparini tunnetaan loistavista hankinnoista
Jos Zamparini jostain asiasta tunnetaan, niin valmentajaruletistaan. Kuten jo totesin, Zamparini on potkinut valmentajia pihalle niin kovalla tahdilla, että lopullisesta valmentajan vaihdosten määrästä liikkuu epäselvää tietoa, lähteestä riippuen. Selvää on kuitenkin se, että 17 vuoden aikana Palermo on vaihtanut valmentajaa yli 40 kertaa. Palermolla ei suinkaan ole ollut 40 eri valmentajaa, sillä Zamparinin erikoisuutena tuntuu olevan jo kertaalleen pois potkitun päävalmentajan nimittäminen uudestaan joukkueen luotsiksi.
Zamparinin liipasinsormesta kertoo paljon se fakta, että viime Serie A-kaudella Palermo yksistään vaihtoi useammin manageria kun kaikki muut pääsarjaseuran yhteensä. Zamparini on yleensä kommentoinut päävalmentajiaan kärkkäästi. 2000-luvun loppupuolella Palermoa valmentanutta Delio Rossia hän vertasi omaan vaimoonsa, toki sillä erolla että päävalmentajasta pääsee halutessaan vaimoa helpommin eroon.
Vaikka Zamparini tunnetaan ulkomailla ja osittain Italiassa lähinnä puolihulluna maanikkona, ovat hänen ansionsa seurajohtajana kiistattomat. Venetsian ja Palermon nostaminen alasarjajoukkueista vakituisiksi pääsarjaseuroiksi ovat erinomaisia saavutuksia, vaikka jatkuvat poukkoilevat valmentajavalinnat ovatkin suunnanneet huomiota muihin asioihin. Tästä johtuen Palermon kannattajien keskuudessa Zamparini on aina nauttinut suurta kannatusta, vaikka moni onkin eri mieltä miehen metodeista.
Zamparinin aikakaudella Palermo on tullut tunnetuksi erinomaisista pelaajahankinnoista. Esimerkiksi Guidolinin ensimmäisellä pääsarjakaudella Palermon joukkueessa pelasi viisi tulevaa vuoden 2006 maailmanmestaria, kun Luca Tonin tähdittämän joukkueen muita avainpelaajia olivat mm. Fabio Grosso, Andrea Barzagli ja Cristian Zaccardo. Ehkä vielä paremmin Palermo on onnistunut ulkomaalaishankinnoissa, sillä esimerkiksi Edinson Cavani, Javier Pastore ja Paulo Dybala ovat ennen lopullista läpimurtoaan pelanneet Palermon riveissä.
Zamparini on panostanut paljon Palermon toimintaan parantamalla mm. seuran infrastruktuuria ja harjoituskeskusta. Tyhjätaskuksi Zamparini ei kuitenkaan ole jäänyt, sillä Palermo on käärinyt kovia rahasummia pelaajamyynneistä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jo mainittujen etelä-amerikkalaisten lisäksi Palermo tienasi esimerkiksi Franco Vazquezin, Amaurin ja Abel Hernandezin myynneillä useita kymmeniä miljoonia euroja riihikuivaa käteistä. Palermo on käyttänyt siirtomarkkinoilla saamiaan rahoja harkiten, joten seuran talous on Zamparinin jäljiltä vähintäänkin erinomaisessa kunnossa.
Palermo matkaa kohti parempaa huomista uusien omistajien kanssa
Zamparinin eroamisen jälkeen vahvojen huhujen mukaan seura on siirtymässä amerkkailais-brittiläisen liikemiesporukan haltuun. Vaikka Zamparinin ja Palermon kannattajien välit viime aikoina ovatkin kiristyneet, halusi seurapomo olla tarkkana sen kanssa, että hänen kovasti rakastamansa seura saisi fiksut ja Palermoon panostavat uudet omistajat. Huhujen mukaan vielä nimeämättömät uudet omistajat olisivatkin valmiita panostamaan peräti 200 miljoonaa euroa mm. seuran harjoituskeskuksen remontoimiseen ja uusiin hankintoihin.
Vaikka Palermo ei historiansa aikana ole juuri menestystä maittanut, on se kohtalaisen iso ja kannatettu seura, erityisesti omalla maaperällään Sisiliassa, vaikka seuran kotiotteluiden yleisömäärät tällä kaudella eivät ole päätä huimanneet. Palermolla on myös mainio, puhtaasti jalkapallokäyttöön rakennettu kotistadion Renzo Barbera, joka hieman epäitalialaiseen tapaan on uudehko ja hyvässä kunnossa. Palermolla on siis paljon ulosmittaamatonta potentiaalia, vaikka mistään nukkuvasta jättiläisestä ei voidakkaan puhua. Onkin mielenkiintoista nähdä, pystyykö seura hieman pitkäjänteisemmin johdettuna nousemaan Serie A:n suurseurojen joukkoon. Varmaa on ainakin se, että Serie A on jatkossa tylsempi sarja ilman Zamparinia.
Jutun kuvat: Tullio Puglia/GettyImages